Miksi joku ateisti-aikuinen käyttäisi YÖVALOA?
Ei ei ei, en voi käsittää. Ei usko yliluonnolliseen, mutta silti pelkää jotain kummituksia. Vain uskovaisille yövalo voisi olla hyväksyttävää, mutta rukous parempi.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöllisen hyökkäyksen kokenut tietää ja uskoo, eikä epäile.
Ei ole ,multakaan ne tuntemattomia,ne on käynneet kimppuun öisin ja kurkussa olleet kiinni,että ei henkeä meinaa saada,paras oli ajalttaan 15 min,kun ei mitään pystynyt tekeen niin lujasti se otti minut kuristukseen,mutta kun sain sanan Jeesus auta,se herpaantu välittömästi ja hetken istuin sänkyni reunalla ja huokasin voimani palautuessa,niin aloin nukkuun kun ei mitään olisi tapahtunutkaan,niin tekee Jeesus,se on lähellä ja pitää omastaan huolen,että ei enään hyökättäsi,kun muutin uuteen asuntoon olen saanut lähes kokoajan olla vapaa hyökkäyksiltä,mutta olen kyllä kokenut muutaman kerran sitä samaa,mutta lievempänä ,ne jotka ei usko eikä koe tosi elämää hengessä,ei pysty tajuamaan mitä on henkimaailma puolella,se on todellisempaa ,kun tämä elämämme täällä ! Ari
Sellasia ne unihalvaukset on.
Käytän yövaloa , jotta herätessäni osaan lähteä vessaan tai ottaa vesilasin läheiseltä pöydältä. En uskonnollisista syistä.
Minä olen uskonnoton maisteri ja pelkään pimeää. Pelkäsin pimeää kyllä jo noin 25 vuotta ennen maisterinpapereitani.
Ulkona pelkään pimeää, mutta sisällä eli lukkojen takana en. Kun pääsen peiton alle, ei valo enää ole tarpeen.
Pimeänpelkoon on hyvä ja yksinkertainen syy: ihmissilmä ei näe, mitä siellä pimeässä on. Ei siellä välttämättä mitään vaarallista ole, mutta sitäpä juuri ei näe. Olo on samanlainen kuin istuisi aurinkoisena kesäpäivänä torilla silmät sidottuina. Muut ovat kärryillä tilanteesta, mutta itse on siellä paperipussissa.
Eipä ole kovin väkeviä henkivaltoja, kun yölamppua säikkyvät...
Minulla on muutamia aika voimakkaita kokemuksia näiltä aloilta. Yksi aika merkillinen ja selvä tapaus tapahtui vuosia sitten kotini keittiössä. Minun luokseni tuli yksi paikkakunnan alkoholistimies. Hän oli lievässä humalassa. Otin hänet vastaan koska olin evankelioinut häntä ja hän sanoi tahtovansa keskustella kanssani. Olin yksin kotona ja istuin nyt keittiössäni hänen kanssaan, hän minua vastapäätä.
Keskustelu eteni rauhallisesti ja normaalisti. Mutta yhtäkkiä hän alkoi herjaamaan ja pilkkaamaan minua aivan käsittämättömän röyhkein sanoin. Istuin siinä ja katsoin häntä ja mietin että onko minun todella alistuttava kuuntelemaan tuollaista puhetta OMASSA KODISSANI! Silloin minä ymmärsin kuka hänen suullaan puhuu. Minä sanoin Saa.tanalle ajatuksissani katsoen miestä silmiin: "Saatana! Vaikene Jeesuksen nimessä!" Silloin mies lopetti välittömästi puheensa ja hätkähti. Hän ikään kuin heräsi unesta tai jostakin horroksesta. Hän alkoi nyt valittelemaan minulle ja pyytämään anteeksi herjaustaan. Hän sanoi ettei se ollut tarkoitus tulla häpäisemään ja haukkumaan minua. Loppu keskustelu käytiin asialliseen toista kunnioittavaan sävyyn.
Yli-Vainio sanoi eräässä saarnassaan että ihmiset sanovat että uskovilla on ruuvi löysässä, mutta minä sanon että ne ruuvit on pantu kiinni uskoon tulossa. Näin minäkin olen kokenut että ne löysät ruuvit löysivät paikoilleen ja pantiin kiinni kun tulin uskoon. Kaikki niin kuin kolahtivat jälleen paikoilleen ja asiat selkisivät ja saivat oman oikean tärkeysjärjestyksen. Myös mieliala korjaantui ja onni palasti.
Mikä sitten tässä uskovaisuudessa on sitä ruuvin löysyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduttiin kesällä ihan ostamaan yölamppu, kun pohjoisesta ollaan ja ei olla totuttu eteläisen maan pimeisiin öihin. Koira raasu pelkäsi säkkipimeää, kun tottunut kuulaaseen valoon öisin, siis ihan auringonvaloon.
Yövalo koiralle siis, eteläisen Suomen kesäiseen öiseen PIMEYTEEN. Kierrätyskeskuksesta ostettiin. Valmiina ensi kesää odottamassa lomarepussa trangian seurana.
Ette sitten talvella nuku siellä pohjoisessa?
Emme, talvisin vain naimme
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muutamia aika voimakkaita kokemuksia näiltä aloilta. Yksi aika merkillinen ja selvä tapaus tapahtui vuosia sitten kotini keittiössä. Minun luokseni tuli yksi paikkakunnan alkoholistimies. Hän oli lievässä humalassa. Otin hänet vastaan koska olin evankelioinut häntä ja hän sanoi tahtovansa keskustella kanssani. Olin yksin kotona ja istuin nyt keittiössäni hänen kanssaan, hän minua vastapäätä.
Keskustelu eteni rauhallisesti ja normaalisti. Mutta yhtäkkiä hän alkoi herjaamaan ja pilkkaamaan minua aivan käsittämättömän röyhkein sanoin. Istuin siinä ja katsoin häntä ja mietin että onko minun todella alistuttava kuuntelemaan tuollaista puhetta OMASSA KODISSANI! Silloin minä ymmärsin kuka hänen suullaan puhuu. Minä sanoin Saa.tanalle ajatuksissani katsoen miestä silmiin: "Saatana! Vaikene Jeesuksen nimessä!" Silloin mies lopetti välittömästi puheensa ja hätkähti. Hän ikään kuin heräsi unesta tai jostakin horroksesta. Hän alkoi nyt valittelemaan minulle ja pyytämään anteeksi herjaustaan. Hän sanoi ettei se ollut tarkoitus tulla häpäisemään ja haukkumaan minua. Loppu keskustelu käytiin asialliseen toista kunnioittavaan sävyyn.
Mistä te keskustelitte ennen ja jälkeen?
Hä? Olen ateisti ja eteisessä on yövalo. Liittyykö elillä uskovaisilla yövalot yliluonnollisen pelkäämiseen? Minulla on yövalo, jotta näen yöllä mennä esimerkiksi vessaan törmäämättä ovenpieliin ja astumatta koiran päälle.
Kannattaisi sinunkin hylätä pelkouskontosi ja siirtyä realimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka ei halua yöllä kompuroida tai sytyttää kirkasta valoa, jos käy vessassa.
Uskovainen ei tarvitse valoa mennessään pimeässä vessaan, sillä jumala johdattaa kädestä pitäen. Pissatessa jumala runkkaa sukuelimiä.
Jouduin avioliitossa parisuhdeväkivallan kohteeksi. Erosta on jo kymmenen vuotta. Nukun edelleen valot päällä.
En ole koskaan pelännyt kummituksia, oikeaa ihmistä olen.
Pakko olla provo. Edes uskovaiset eivät voi keksiä noin älyttöiä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla provo. Edes uskovaiset eivät voi keksiä noin älyttöiä juttuja.
En tiedä. Yleensä lapset tarvitsevat yövaloja, koska he pelkäävät kummituksia.
Vierailija kirjoitti:
Yli-Vainio sanoi eräässä saarnassaan että ihmiset sanovat että uskovilla on ruuvi löysässä, mutta minä sanon että ne ruuvit on pantu kiinni uskoon tulossa. Näin minäkin olen kokenut että ne löysät ruuvit löysivät paikoilleen ja pantiin kiinni kun tulin uskoon. Kaikki niin kuin kolahtivat jälleen paikoilleen ja asiat selkisivät ja saivat oman oikean tärkeysjärjestyksen. Myös mieliala korjaantui ja onni palasti.
Mikä sitten tässä uskovaisuudessa on sitä ruuvin löysyyttä?
Nuo saarnaajat tosiaan ovat näppäriä keksimään esimerkkejä, jotka yksinkertaisten aivoissa tuntuvat vakuuttavilta. Jos Yli-vainio olisi saarnannut, että uskoontulossa liian kireällä olevat ruuvit löystytetään, sinä olisit uskonut sen ihan yhtä sokeasti, vai mitä?
Jotku väittävät että usko tuo turvaa, mutta kuten tästä keskustelunavauksesta näemme, usko tuo pelkoja.
Minä käytän. On rakkovaivoja ja yöllä pitää käydä veskissä. Yövalon valossa sinne pääsee törmäämättä mihinkään eikä tarvitse laittaa mistään valoja päälle.
MiTÄH?
Miten noi asiat liittyy toisiinsa?
Meillä yövalo tuli vessaan kun noin tuhat kertaa oli lyönyt varpaansa keskellä yötä kynnykseen.
Niin yksinkertainen oli se yövalo tarina.
Vierailija kirjoitti:
Jotku väittävät että usko tuo turvaa, mutta kuten tästä keskustelunavauksesta näemme, usko tuo pelkoja.
Tämä aloitus on provo.
Äläkä yleistä...
Ei ole ,multakaan ne tuntemattomia,ne on käynneet kimppuun öisin ja kurkussa olleet kiinni,että ei henkeä meinaa saada,paras oli ajalttaan 15 min,kun ei mitään pystynyt tekeen niin lujasti se otti minut kuristukseen,mutta kun sain sanan Jeesus auta,se herpaantu välittömästi ja hetken istuin sänkyni reunalla ja huokasin voimani palautuessa,niin aloin nukkuun kun ei mitään olisi tapahtunutkaan,niin tekee Jeesus,se on lähellä ja pitää omastaan huolen,että ei enään hyökättäsi,kun muutin uuteen asuntoon olen saanut lähes kokoajan olla vapaa hyökkäyksiltä,mutta olen kyllä kokenut muutaman kerran sitä samaa,mutta lievempänä ,ne jotka ei usko eikä koe tosi elämää hengessä,ei pysty tajuamaan mitä on henkimaailma puolella,se on todellisempaa ,kun tämä elämämme täällä ! Ari