Vinkit työelämä-päiväkoti arjen alkuun

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:39"]Pingottajaäiti tuskin luo mukavaa tunnelmaa...
[/quote]

Minusta ap ei kuulosta pingottajalta. Päin vastoin,kun arki on organisoitu,jää aikaa hauskanpitoon eikä tarvitse menettää hermoja.
[/quote]haha, siellä pikku menetelmäsuunnittelojat laativat arjen rutiineita.
Miksi ihmeessä arjessa pitäisi mennä hermot? Jos joku kusee, niin sitten kusee. Aurinko nousee huomennakin vaikka päiväkodista tai töistä myöhästyisi tai puuro palaisi pohjaan ja muksu saa ykätaudin hoidossa. Go with the flow ja lakkaa suunnittelemasta ja pingottamasta.

Kuulostaa tuttavaäidiltä, joka teki tietokoneelle laskelmat jooa muuttokuormasta, laski kämppänsä tilavuuden ja sen, miten laatikot sijoitetaan sinne optimaalisesti...

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:46"]Joo, mikä ihme on tässä kontekstissa minimisuoritus??
[/quote]

Se kun lapset katsovat kotiin tultuaan telkkaria, syövät kenties siinä samalla, katsovat lisää telkkaria tai käytetään harrastuksessa,menevät nukkumaan. Aamulla mutsin pinna kireällä,kun ollaan myöhässä ja tavarat hukassa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:54"]Kuulostaa tuttavaäidiltä, joka teki tietokoneelle laskelmat jooa muuttokuormasta, laski kämppänsä tilavuuden ja sen, miten laatikot sijoitetaan sinne optimaalisesti...
[/quote] ja tämä kuulostaa siltä, että neljä muutakin jo ehdit tähän ketjuun vastauksia inistä.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:44"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:39"]Niin ja jotkut osaa hoitaa pikkuasiat ilman kahden kuukauden aivoriihtä...
[/quote]

Varmasti ap OSAA myös mutta haluaa toimia paremmin kuin minimisuoritus.
[/quote]Ap haluaa tehdä tästäkin exceliin piirakkakaavion ja valvoa öitään sen parissa, että koska kävisi kaupassa. Taitaa vähän asperger lyödä yli, kun pitää rakentaa tarkat rutiinit, ettei mene pääppi sekaisin.
[/quote]

Oletpa ilkeä.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:52"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:39"]Pingottajaäiti tuskin luo mukavaa tunnelmaa...
[/quote]

Minusta ap ei kuulosta pingottajalta. Päin vastoin,kun arki on organisoitu,jää aikaa hauskanpitoon eikä tarvitse menettää hermoja.
[/quote]haha, siellä pikku menetelmäsuunnittelojat laativat arjen rutiineita.
Miksi ihmeessä arjessa pitäisi mennä hermot? Jos joku kusee, niin sitten kusee. Aurinko nousee huomennakin vaikka päiväkodista tai töistä myöhästyisi tai puuro palaisi pohjaan ja muksu saa ykätaudin hoidossa. Go with the flow ja lakkaa suunnittelemasta ja pingottamasta.
[/quote]

Kyllä vaan niitä ei-suunnitelmallisesti toimivia vanhempia näkee karjumassa naama punaisena, kun nälkäiset muksut kiukuttelee, ollaan myöhässä ja tenavat tekevät mitä lystäävät.

Voi että oli pakko tulla sittenkin kurkkimaan vielä tätä aloitusta, KIITOS hyvistä vastauksista! Toi oli todella hyvä että tullaan syömään kotiin ja käydään sen jälkeen rauhakseen kaupassa jos tarvitsee maitoja yms!

Ja te arvostelijat, menkää itseenne. Onko se teiltä pois että kaikkeni teen että kaikki menisi hyvin? Hyvin suuniteltu on puoliksi tehty. Tämä on hirvittävän iso muutos meidän perheessä, kyllä, olen todella jännittynyt. Oletteko ajatelleet että jotkut yrittävät tälläisellä ehkä teidän mielestänne oudolla suunnittelulla ja kontrolloimisella hallita niitä pelottavia asioita? Kun minä nyt pähkäilen, että mitä pitää tehdä ja miten toimia sitten kahden kuukauden päästä, hallitsen nyt jo tavallani hieman sitä jännitystä. Lievennän sitä uuden arjen stressiäkim, kun koen että olen varautunut jo, ja että asiat ovat "valmiina". Ei, minulla ei myöskään ole aspergeria.

Hae apua. Moinen pingottaminen ei ole todellakaan normaalia! Äläkä ainakaan tee lisää lapsia. Sinähän ratkeat esim koululaisten kanssa heti alkumetreillä... Ja teineistä en edes ala puhua...

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:00"]Hae apua. Moinen pingottaminen ei ole todellakaan normaalia! Äläkä ainakaan tee lisää lapsia. Sinähän ratkeat esim koululaisten kanssa heti alkumetreillä... Ja teineistä en edes ala puhua...
[/quote]
Voi herranjumala tuki turpasi nyt jo!!!! Minun lapsen hankkimiset ei kuulu sinulle. Ole hyvä ja poistu tästä aloituksesta kun et selvästikkään ymmärrä mistä kyse.

Mulla on kolme lasta, joten todellakin tiedän kaiken tästä aiheesta. Sinä et kyllä ole ihan normaali. Oikeasti.

Meillä minä olen syksyllä 8-16 töissä, mies vuorotyöläinen. Lapsella kuukaudessa noin 5-8vapaapäivää. Tarhapäivinä lapsi on tarhassa n. 6-9h. Yleensä 9. Vapaapäivät helpottaa varmaan lasta, tai sitten vaikeuttaa kun "rutiini" katkeaa?

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:04"]Meillä minä olen syksyllä 8-16 töissä, mies vuorotyöläinen. Lapsella kuukaudessa noin 5-8vapaapäivää. Tarhapäivinä lapsi on tarhassa n. 6-9h. Yleensä 9. Vapaapäivät helpottaa varmaan lasta, tai sitten vaikeuttaa kun "rutiini" katkeaa?
[/quote]
-ap

Kannattaa varautua siihenkin, että arki-iltaisin lapset haluavat vain olla rauhassa. Meillä harrastukset ja ulkoilut jäävät viikonloppuihin (poislukien aurinkoiset kesäillat) ja se on ihan ok. Meillä 4v sanoi ihan suoraan, että hän kaipaa rauhaa. Sitä että voi syödä illlallisen kaikessa rauhassa, leikkiä omilla leluilla kaikessa rauhassa, katsoa telkkaria kaikessa rauhassa. Vain olla.

Ne "kehittävät" jutut ja kyläily jäävät meillä viikonloppuihin.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:52"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:39"]Pingottajaäiti tuskin luo mukavaa tunnelmaa...
[/quote]

Minusta ap ei kuulosta pingottajalta. Päin vastoin,kun arki on organisoitu,jää aikaa hauskanpitoon eikä tarvitse menettää hermoja.
[/quote]haha, siellä pikku menetelmäsuunnittelojat laativat arjen rutiineita.
Miksi ihmeessä arjessa pitäisi mennä hermot? Jos joku kusee, niin sitten kusee. Aurinko nousee huomennakin vaikka päiväkodista tai töistä myöhästyisi tai puuro palaisi pohjaan ja muksu saa ykätaudin hoidossa. Go with the flow ja lakkaa suunnittelemasta ja pingottamasta.
[/quote]

Kyllä vaan niitä ei-suunnitelmallisesti toimivia vanhempia näkee karjumassa naama punaisena, kun nälkäiset muksut kiukuttelee, ollaan myöhässä ja tenavat tekevät mitä lystäävät.
[/quote]Höpö höpö. Kun ei tee suunnitelmia minuuttiaikatauluineen ei tarvitse hermostua kun suunnitelma meneekin käteen. Myöhässä mistä? Mitä sitten tapahtuu jos myöhästyy? Ei mitään vakavaa. Elämä on jo siinä perseelleen suunniteltu ja suoritettu jos siinä ei ole sijaa myöhästymiselle. Ja meidän lapsemme eivät tee mitä lystäävät.
Työskentelen vammaisten lasten kanssa ja olen työssäni oppinut, että parempi mennä tilanteen mukaan eikä suunnitella asioita etukäteen. Vaikka kuinka yrittäisit strukturoida päiviäsi ja elämääsi, niin ei se kuitenkaan niin tule menemään. Tuhlaat vain aikaa piirakkakaavioidesi kanssa. Turhaa työtä ja pohdintaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:58"]Voi että oli pakko tulla sittenkin kurkkimaan vielä tätä aloitusta, KIITOS hyvistä vastauksista! Toi oli todella hyvä että tullaan syömään kotiin ja käydään sen jälkeen rauhakseen kaupassa jos tarvitsee maitoja yms!

Ja te arvostelijat, menkää itseenne. Onko se teiltä pois että kaikkeni teen että kaikki menisi hyvin? Hyvin suuniteltu on puoliksi tehty. Tämä on hirvittävän iso muutos meidän perheessä, kyllä, olen todella jännittynyt. Oletteko ajatelleet että jotkut yrittävät tälläisellä ehkä teidän mielestänne oudolla suunnittelulla ja kontrolloimisella hallita niitä pelottavia asioita? Kun minä nyt pähkäilen, että mitä pitää tehdä ja miten toimia sitten kahden kuukauden päästä, hallitsen nyt jo tavallani hieman sitä jännitystä. Lievennän sitä uuden arjen stressiäkim, kun koen että olen varautunut jo, ja että asiat ovat "valmiina". Ei, minulla ei myöskään ole aspergeria.
[/quote]Jännittynyt? Asiasta jonka kanssa miljoonat vanhemmat pärjäävät joka päivä ilman kuukausien hermoilua ja jännittämistä. Anna hevosten surra. Niillä on isommat päätkin.

En ymmärrä miten päivähoidon aloittaminen on joidenkin mielestä niin pikkujuttu. Se on luultavasti lapsen siihenastisen elämän suurin muutos! Tottakai kannattaa etukäteen miettiä miten siitä tekisi mahdollisen mukavaa koko perheelle.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:21"]En ymmärrä miten päivähoidon aloittaminen on joidenkin mielestä niin pikkujuttu. Se on luultavasti lapsen siihenastisen elämän suurin muutos! Tottakai kannattaa etukäteen miettiä miten siitä tekisi mahdollisen mukavaa koko perheelle.
[/quote]

Juuri näin!!! Jättäkää nyt te kiukuttelijat minut rauhaan ja antakaa minun kirjoitella mistä haluan.

Parhaat vinkit tähän mennessä olleet: 1. Nukkukaa tarpeeksi 2.Päiväkodista ensin kotiin syömään ja juttelemaan, sitten kauppaan jos pakko 3.hyvät aamu ja iltatoimet 4.välipala kotimatkalle 5.kahdet kuravaatteet 6.arki-iltoina ei vaativia juttuja, vaan viikonloppuisin. -ap

Ja mikään eikä kukaan ei takaa että toimii just teillä. Kas kun lapseen ei ole mitään käsikirjaa, joka pätee koko mallistoon. Sitäpaitsi te voitte olla kipeenä koo perhe koko talven, jos mukula on tähän asti ollut lasikuvun alla, kuten kuulostaa.

Vaikka kovasti ketjuun on eksyny mielestäni turhankin ilkeitä vastaajia, niin kyllä mieki vähän huolissani ap:stä olen. Ei se nyt ihan normaalia ol,e että noin tiukille ottaa ison lapsen päiväkodin alotus.  Ehkä ois oikeesti hyvä käyä jutteleen jonku ammattilaisen kanssa. Edes neuvolan hoitajan tms. kanssa. Kyllähän se lapsikin vaistoaa tommosesta äidistä, että nyt on tapahtumassa jotain tosi tosi pelottavaa ja alkaa pelkäämään kanssa. Loppupeleissä se arki ei edes hirmusti muutu. Nyt vaan ne samat asiat aamupala, ulkoilu, lounas, päiväunet, välipala, ulkoilu tapahtuu lapsella päivähoiodssa ja aikusilla töissä ne omat kuviot (kahvitauko, lounastauko, kahvitauko, kotiin). Muu aika chillaillaan sitte perheen kanssa kotiympyröissä niinku enneki. Kaupassa voi käyä se jonka kotimatkalle se osuu, jolla on aikaa ja intoa, koko perhe yhessä ihan miltä tuntuu ihan niinku ennenki. Päivällinen valmistuu ihan samoilal meiningellä ku aiemminkin. Jne.