Tyttäreni menehtyi eilen...

Syvä osanotto sinulle! En voi puoliksikaan osata kuvitella tuskaasi :(

Jos tyttäreni olisi kuollut EILEN niin makaisin myttyny sängyn alla. Tai jotain vastaavaa. Mutta niinhän se menee että jokainen suree tavallaa, voimia.

♡

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:07"]Jos tyttäreni olisi kuollut EILEN niin makaisin myttyny sängyn alla. Tai jotain vastaavaa. Mutta niinhän se menee että jokainen suree tavallaa, voimia.
[/quote]

Joo. No mä päätin tulla tänne tästä kertomaan. Enpä mä muuta olekkaan tehnyt, kyllä se kuitenkin raskasta on.
AP

Mä tunnen ihmisen joka vastaavassa tilanteessa kantoi kaiken suunnilleen huonekaluja myöten ulos ja siivosi talon lattiasta kattoon. Jälkeenpäin ei edes muistanut tehneensä niin. Jokainen tavallaan. Otan osaa ap <3

Olen sanomattoman pahoillani, ap.

Voin ymmärtää, että ensi järkytyksessä sitä voi ihminen toimia hieman epäloogisesti, kuin me ajattelisimme itse toimivamme. Ei se tarkoita ettei sure, jos osaa hetkittäin toimia ainakin järkevän oloisesti. Ehkä tänne kirjoittaminen asiasta tekee siitä enemmän totta, auttaa asian käsittelyssä, hyväksymisessä että hän on todella mennyttä. Meidän sanamme (valitkaamme ne tarkoin!), meidän osanottomme, me sanomassa, kuinka ikävää on, että rakas tytär on poissa. Se pitää tajuta uudestaan ja uudestaan, nähdä se kirjoitettuna tekstinä, muistaa se elettynä hetkenä, tajuta todeksi, eikä silti taaskaan tajua.

Paljon voimaa, ap.

Voimia sinulle surun ja ikävän keskellä.
Margareta

Otan osaa suruunne.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:11"]Olen sanomattoman pahoillani, ap.

Voin ymmärtää, että ensi järkytyksessä sitä voi ihminen toimia hieman epäloogisesti, kuin me ajattelisimme itse toimivamme. Ei se tarkoita ettei sure, jos osaa hetkittäin toimia ainakin järkevän oloisesti. Ehkä tänne kirjoittaminen asiasta tekee siitä enemmän totta, auttaa asian käsittelyssä, hyväksymisessä että hän on todella mennyttä. Meidän sanamme (valitkaamme ne tarkoin!), meidän osanottomme, me sanomassa, kuinka ikävää on, että rakas tytär on poissa. Se pitää tajuta uudestaan ja uudestaan, nähdä se kirjoitettuna tekstinä, muistaa se elettynä hetkenä, tajuta todeksi, eikä silti taaskaan tajua.

Paljon voimaa, ap.
[/quote]

Tuo on totta, itseäni ainakin helpottaa tänne kirjoittaminen, vaikka eihän se sinänsä mitään auta, mitä kukaan enää voi menehtyneelle ihmiselle. Kyllä se kaikista hirvein suru menee ohi, vaikka unohda en häntä kyllä koskaan :)

Otan osaa, ap

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:14"]Asutteko Porvoossa?
[/quote]

Ei asuta.

Otan osaa, ap. Olen tosi pahoillani. Paljon haleja teidän perheelle.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:19"]Lapsia, aikuisia sekä vanhuksia kuolee jokapäivä. Turhaa hakee huomiota eikä myötätuntoo. Se on normaalii elämää se kuoleminen.
[/quote]

On toki. Mutta kun jokin läheinen, varsinkin oma tyttö, ja vielä noin nuori kuolee, se tuntuu vielä pahemmalta. Mutta en mä huomiota hae, kertominen vain helpottaa omaa oloani. Tiesin kyllä, minkälaisia kommentteja saan.

AP

Otan osaa. Ymmärrän että täytyy asiaa purkaa vaikka kirjoittamalla tänne.

Aloittajan lapsi ei ole kuollut yllättäen ja hänellä on ollut aikaa valmistautua lapsensa kuolemaan, kertomansa on toteavaa.

Onneksi on hyviä muistoja jotka kantaa sinua eteen päin.

Otan osaa

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:17"]Mun mielestä tuntuu jotenkin väärältä samaan aikaan odottaa toista lasta jos toinen tekee kuolemaa. Varmaan tuntuu entistä paskemmalta siltä kuolemaa tekevältä.
[/quote]
On tuokin ajatuksena totta. Alun perin meidän on ollut tarkoitus hankkia kaksi tai kolme lasta. Periaate EI ollut "nyt ku toi toinen kuolee ni jes sit saadaan uusi tilalle". Ei todellakaan ollut se tarkoitus.

On aivan tervettä purkaa tunteitaan, vaikkapa kirjoittamalla. Ihminen joka ei ole itse kokenut suurta surua ei voi ymmärtää, että jopa anonyyminä nettipalstalle kirjoittaminen voi helpottaa oloa suuresti. Joka kerta kun aiheen käy läpi, joka kerta myöskin taakka kevenee.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:19"]Lapsia, aikuisia sekä vanhuksia kuolee jokapäivä. Turhaa hakee huomiota eikä myötätuntoo. Se on normaalii elämää se kuoleminen. [/quote] On toki. Mutta kun jokin läheinen, varsinkin oma tyttö, ja vielä noin nuori kuolee, se tuntuu vielä pahemmalta. Mutta en mä huomiota hae, kertominen vain helpottaa omaa oloani. Tiesin kyllä, minkälaisia kommentteja saan. AP

[/quote]

Kuulostat kyllä tosi etäiseltä suhteessa tyttäreesi. Pystyt puhumaan asiasta jotenkin etäisen toteavasti. Oliko tämä jotenkin ennakoitavissa oleva asia, että olit jo varautunut ja "tottunut" ajatukseen? Muuten en oikein ymmärrä, kuinka joku välttämättä pystyisi täällä puhumaan asiasta noin neutraalisti ja noin pian. Yleensä sitä ollaan ilman sanoja ensimmäinen puoli vuotta.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:05"]Surukseni joudun kertomaan, että tyttöni kuoli eilen 13-vuotiaana syöpään. Taisteli monta vuotta syöpää vastaan, mutta levisi jo niin pahasti, että ei enää pystynyt tekemään mitään. Itkettää ihan älyttömästi (totta kai). Hän tykkäsi leikkiä ja heittää tikkaa yms. isänsä ja isoisänsä kanssa. (Ei ollut ikinä mikään "paha tyttö" tai ilkeä)Häntä myös kiusattiin koulussa koko kouluikä. Mutta hänellä oli myös pari todella tärkeää parasta kaveria. Nyt en enää ikinä saa katsella sitä ikkunasta ja hymyillä, nauttia, kun tyttöni on onnellinen. Olen raskaana, mutta eihän mikään ei korvaa rakasta lastani... Onneksi kerkesimme tekemään vaikka ja mitä kivaa, ja molemmat kertoivat rakastavansa toisiaan :)
Tämän pointti oli se, että nyt ymmärrän vielä paremmin ihmisiä, jotka ovat oman lapsensa menettäneet. Ja ei, tämä ei ole provo.

[/quote]porvoossako kuoli?

Ei taida nyt ihan mennä oikein..ootko sää nyt ihan tosissas?Tytär kuoli eilen ja oot täällä ja kerrot olevas raskaana?Ei kuule nyt mää en usko tätä juttua ollenkaan!