Lue keskustelun säännöt.
Ahdistavat pakkotoimet
23.06.2015 |
Hei!
Nyt, kun täällä on jo ketju pakkoajatuksista, ajattelin tehdä vastaavan pakkotoimista. Itse pesen käsiäni jokseenkin liikaa, mutta erityisesti siivoan aivan liikaa. Esimerkiksi laukku sisältöineen on pyyhittävä rätillä jokaisen sellaisen kerran jälkeen, kun poistun laukun kanssa kotoa tai kosken siihen "likaisin" käsin. Toinen esimerkki on meikkien putsaaminen: ei riitä, että puhdistan meikit esim. paperilla tai rätillä, vaan ne pitää pestä! Tämän seurauksena useat meikkini ovat menneet pilalle, kun pakkauksesta menee vesi läpi. Meikithän pesen, mikäli ne ovat olleet laukussani kodin ulkopuolella. Vastaavia siivoamiseen/puhdistamiseen liittyviä esimerkkejä olisi kymmeniä, ellei satoja. Kolmas pakkotoimeni on kirjojen, viestien yms. lukeminen niin, että luen 100 %:sesti koko sisällön - siis kirjoissa esimerkiksi lähdeluettelot jne. Tähän menee paljon ylimääräistä aikaa.
Pakkotoimeni ovat luonnollisesti todella ahdistavia, ja häpeän itseäni niiden takia. Salaan ne muilta. En kuitenkaan oikein kykene lopettamaan tätä, sillä muuten tunnen oloni "likaiseksi".
Kohtalotovereita?
Kommentit (31)
Pyydä tukea tai neuvoja joltain viisaammalta ihmiseltä jolla on pitkän elämänkokemuksen tuoma näkemys, esimerkiksi anopiltasi. Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:22"]
Pyydä tukea tai neuvoja joltain viisaammalta ihmiseltä jolla on pitkän elämänkokemuksen tuoma näkemys, esimerkiksi anopiltasi. Kyllä se siitä.
[/quote]
Minkäköhän takia elämänkokemus tällaisessa tilanteessa auttaisi? :D
Oikeampi osoite on kyllä psykiatrian poliklinikka. Saattaisit saada avun esim lääkkeestä; varaa aika ilääkärille.
Hei, missä on ketju pakkoajatuksista? Ei ole sattunut mun silmääni. Mieheni kärsii niistä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:41"]
Hei, missä on ketju pakkoajatuksista? Ei ole sattunut mun silmääni. Mieheni kärsii niistä.
[/quote]
www.vauva.fi/keskustelu/4503402/ketju/ahdistavat_pakkoajatukset :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Itsellänikin on noista ns. pakkotoimia. Mun on pakko töihin lähtiessä katsoa ainakin kymmenne kertaa että hellan levyt ovat kiinni, kahvinkeitin kiinna ja että hanat ovat kiinni jottei tule vesivahinkoa. Itselläni nuo toimet eivät itsessään ole se ahdistuksen syy vaan silloin kun joku muu asia elämässä aiheuttaa ahdistusta tai jännitystä noita tulee tehtyä enemmän. Normaalisti riittää kun katson kolme kertaa että kahvinkeitin on kiinni.
Sun pitää vain päättä että ei tarvitse tehdä noita laukkusi ja meikkien puhdistus rituaaleja. Mutta älä nyt ota liikaa paineita. Ei mulle ole ikinä tullut mieleenkään mennä minnekään psykiatrian poliklinikalle tai syödä jotain lääkkeitä siksi että minulla on harmiton pakkoneuroosi. Luin muuten kerran jostakin että ihmisillä joilla on pakkoneurooseja on voimakas sisäinen agressiivisuus joka taas suojaa masennukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:35"]
Oikeampi osoite on kyllä psykiatrian poliklinikka. Saattaisit saada avun esim lääkkeestä; varaa aika ilääkärille.
[/quote]
Ja saisit merkinnän paperihisi että olet mielenterveyspotilas täysin harmittomien pakkotoimien vuoksi.
Hei!
Tunnistin itseäni jo siitä toisesta ketjusta ja nyt tästä sinun kirjoituksesta! Tähän päätin nyt vastata. Tiedän hyvin, mitä on tunne kun kädet ovat "likaiset" tai joku tavara on "likainen". Sillä likaisuudella ei ole mitään tekemistä jonkun näkyvän esim. tahran kanssa, vaan se on se oma tunne siitä! Tiedän myös hyvin sen kuinka voi pestä vaikka kuinka tärkeän tavaran vaikka pilalle, jotta saa sen "lian" siitä pois. Itse olen tehnyt elämässäni isojakin muutoksia ja rahallisestikin tappiota paljon päästäkseni aloittamaan ns. alusta puhtaalta pöydältä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Vastasin tuonne pakkoajatusketjuun, kiitos linkittäjälle! Mun mieheni kärsi siis pakkoajatuksista, ja hän pääsi niistä aika hyvin eroon pelkän terapian voimin ilman lääkitystä. Uskoisin, että sama on mahdollista myös pakkotoimien kanssa, vaikka helppoa se ei ole. Ota yhteyttä johonkin alan spesialistiin ehkä, mutta jotain suosittelisin tekemään joka tapauksessa, sillä tuo on todella rankkaa. Voimia ja iloa!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Itsellänikin on noista ns. pakkotoimia. Mun on pakko töihin lähtiessä katsoa ainakin kymmenne kertaa että hellan levyt ovat kiinni, kahvinkeitin kiinna ja että hanat ovat kiinni jottei tule vesivahinkoa. Itselläni nuo toimet eivät itsessään ole se ahdistuksen syy vaan silloin kun joku muu asia elämässä aiheuttaa ahdistusta tai jännitystä noita tulee tehtyä enemmän. Normaalisti riittää kun katson kolme kertaa että kahvinkeitin on kiinni.
Sun pitää vain päättä että ei tarvitse tehdä noita laukkusi ja meikkien puhdistus rituaaleja. Mutta älä nyt ota liikaa paineita. Ei mulle ole ikinä tullut mieleenkään mennä minnekään psykiatrian poliklinikalle tai syödä jotain lääkkeitä siksi että minulla on harmiton pakkoneuroosi. Luin muuten kerran jostakin että ihmisillä joilla on pakkoneurooseja on voimakas sisäinen agressiivisuus joka taas suojaa masennukselta.
[/quote]
Kiitos viestistäsi! <3
Sulla(kin) on ihan järkevällä logiikalla selitettävissä nuo toimet. Homma vaan lähtee vähän käsistä, kun ei kerta riitä.
Mulla on kaikkiin pakkotoimiin mielestäni järjellinen selitys. Kuitenkaan ei niin järkevä, että tätä kannattaisi jatkaa. Haaveilen siitä, että joku terveellä tavalla siisti ja puhtaudesta pitävä ihminen tulisi meille kertomaan ja näyttämään, minkä verran on normaalia siivota ja puhdistaa. :D Monet pakkotoimeni liityvät siihen, että haluan olla ns. normaalia ihmistä puhtaampi, mutta en kuitenkaan liian. En vain tiedä, missä se raja kulkee ja ahdistunut mieleni määrittää sen rajan liian kauaksi terveestä.
Tämä voi kuulostaa taas tosi hölmöltä, mutta olen miettinyt, vaikuttaako omaan käyttäytymiseeni blogimaailma, jota seuraan. Kaikki on niin siloiteltua, ja haluaisin, että minä, tavarani ja kotini näyttäisivät aina samalta kuin miltä joidenkin blogien kuvissa. Esim. meikkien puhdistaminen liittyy siihen, että pelkään kasvoilleni tulevan epäpuhtauksia ja likaa, jos en niitä puhdista. Siten näytän edes hieman siistimmältä. :D
Hitsi, tajuaako kukaan tätä ajatusmallia?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on keräilypakko enkä pääse siitä eroon.
Yks tuttu tulee auttamaan tänne ja se saattaa nähdä mun keräilyt ja ihmetellä!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:12"]
Hei! Tunnistin itseäni jo siitä toisesta ketjusta ja nyt tästä sinun kirjoituksesta! Tähän päätin nyt vastata. Tiedän hyvin, mitä on tunne kun kädet ovat "likaiset" tai joku tavara on "likainen". Sillä likaisuudella ei ole mitään tekemistä jonkun näkyvän esim. tahran kanssa, vaan se on se oma tunne siitä! Tiedän myös hyvin sen kuinka voi pestä vaikka kuinka tärkeän tavaran vaikka pilalle, jotta saa sen "lian" siitä pois. Itse olen tehnyt elämässäni isojakin muutoksia ja rahallisestikin tappiota paljon päästäkseni aloittamaan ns. alusta puhtaalta pöydältä
[/quote]
Tavallaan huojentavaa kuulla tämä, että ymmärrät. Kiitos! En ole hirveästi lueskellut aiheesta, mutta käsien "likaisuus" lienee aika klassinen esimerkki pakkotoimista. Sen sijaan tuo tavaroiden pesu on tuntunut nolommalta jutulta, koska en ole kuullut kenenkään tekevän niin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Vastasin tuonne pakkoajatusketjuun, kiitos linkittäjälle! Mun mieheni kärsi siis pakkoajatuksista, ja hän pääsi niistä aika hyvin eroon pelkän terapian voimin ilman lääkitystä. Uskoisin, että sama on mahdollista myös pakkotoimien kanssa, vaikka helppoa se ei ole. Ota yhteyttä johonkin alan spesialistiin ehkä, mutta jotain suosittelisin tekemään joka tapauksessa, sillä tuo on todella rankkaa. Voimia ja iloa!
[/quote]
Kiitos paljon! <3 Terapiaa olen itsekin pohtinut. Opiskelijabudjetilla se vain on erityisen kallista. Ja sopivan terapeutin löytäminen tuntuu hirmuiselta hommalta. Tämä lienee kuitenkin seuraava askel, jos oma tahdonvoima ei riitä.
Ap
Terapiaa suosittelen, mullakin opiskelijana lähti tarkistusneuroosi lapasesta. Muistan kuinka ahdistavaa se oli. Mä kanavoin jotenkin kaikki lapsuuden ja nuoruuden ahdistavat asiat neuroosiin. Kun sain ahdistukset käsiteltyä, neuroositkin hälveni. Toki vielä tosi stressillisessä tilanteessa saattavat vielä nostaa päätään, mutta saan ne nopeasti aisoihin. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Itsellänikin on noista ns. pakkotoimia. Mun on pakko töihin lähtiessä katsoa ainakin kymmenne kertaa että hellan levyt ovat kiinni, kahvinkeitin kiinna ja että hanat ovat kiinni jottei tule vesivahinkoa. Itselläni nuo toimet eivät itsessään ole se ahdistuksen syy vaan silloin kun joku muu asia elämässä aiheuttaa ahdistusta tai jännitystä noita tulee tehtyä enemmän. Normaalisti riittää kun katson kolme kertaa että kahvinkeitin on kiinni.
Sun pitää vain päättä että ei tarvitse tehdä noita laukkusi ja meikkien puhdistus rituaaleja. Mutta älä nyt ota liikaa paineita. Ei mulle ole ikinä tullut mieleenkään mennä minnekään psykiatrian poliklinikalle tai syödä jotain lääkkeitä siksi että minulla on harmiton pakkoneuroosi. Luin muuten kerran jostakin että ihmisillä joilla on pakkoneurooseja on voimakas sisäinen agressiivisuus joka taas suojaa masennukselta.
[/quote]
Kiitos viestistäsi! <3
Sulla(kin) on ihan järkevällä logiikalla selitettävissä nuo toimet. Homma vaan lähtee vähän käsistä, kun ei kerta riitä.
Mulla on kaikkiin pakkotoimiin mielestäni järjellinen selitys. Kuitenkaan ei niin järkevä, että tätä kannattaisi jatkaa. Haaveilen siitä, että joku terveellä tavalla siisti ja puhtaudesta pitävä ihminen tulisi meille kertomaan ja näyttämään, minkä verran on normaalia siivota ja puhdistaa. :D Monet pakkotoimeni liityvät siihen, että haluan olla ns. normaalia ihmistä puhtaampi, mutta en kuitenkaan liian. En vain tiedä, missä se raja kulkee ja ahdistunut mieleni määrittää sen rajan liian kauaksi terveestä.
Tämä voi kuulostaa taas tosi hölmöltä, mutta olen miettinyt, vaikuttaako omaan käyttäytymiseeni blogimaailma, jota seuraan. Kaikki on niin siloiteltua, ja haluaisin, että minä, tavarani ja kotini näyttäisivät aina samalta kuin miltä joidenkin blogien kuvissa. Esim. meikkien puhdistaminen liittyy siihen, että pelkään kasvoilleni tulevan epäpuhtauksia ja likaa, jos en niitä puhdista. Siten näytän edes hieman siistimmältä. :D
Hitsi, tajuaako kukaan tätä ajatusmallia?
Ap
[/quote]
Ymmärrän kyllä miltä tuntuu että on "likainen" ja pitää puhdistautua. Joskus nuorempana pakkoneuroosi ilmeni mulla bakteerien pelkona ja pakollisena tarpeena pestä kädet puhdistaa "saastuneet" esineet. Pesin jopa avainnippuni jos se tippu kotiovella maahan. Kuitenkin tiesin että mitään tartuntavaaraa ei ole vaikka tyytyisin normaaliin hygienia tasoon. Omaa epävarmuutta itsestä ja jännitystä minä noilla toimillani lääkitsin. Laita se laukkusi meikkeineen kaappiin kun tulet kotiin ja keskity muihin asioihin. Omasta kokemuksesta uskallan sanoa että oma tahto riittää kyllä voittamaan nuo pakkotoimet kun päätät että nyt riittää.
Itselläni auttoi kun vain pakotin itseni laittamaan sen saastuneen "avainnipun taskuun" ja oli vain siedettävä "likaisuus". Tuo oli joskus alta parikymppisenä mutta nyt kolmekymppisenä pakkotoimet ovat lieventyneet. Tunnen niihin tarvetta silloin kun olen jostain syystä jännittynyt tai tunne epävarmuutta töissä tms.
Mutta tuo lääkärin luo meno noiden pakko-oireiden vuoksi on minusta liioittelua. Itse olen sillä kannalla että kyseessä on osittain luonteenpiirre joka vain korostuu toisinaan liikaa. Eri juttu on jos se on oikeasti karannut hallinasta. Amerikassa ujoutta pidetään jo mielenterveyden ongelmana ja ujoille annetaan lääkkeitä. Kohta varmaan joka toinen on jonkun luoteen piirteen perusteella hulluksi luokiteltu.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:51"]
Kiitos kommenteistanne! Olenkin ajatellut varata ajan psykiatrille, mutta toisaalta en haluaisi aloittaa lääkehoitoa. Enkä tiedä, mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä. Riittääkö tahdonvoima päihittämään ahdistuksen?
Olen siis aivan työkykyinen jne. Pakkotoimet näkyvät niiden itsensä lisäksi vain vähäisempänä vapaa-aikana ja toki ahdistuksena.
Ap
[/quote]
Itsellänikin on noista ns. pakkotoimia. Mun on pakko töihin lähtiessä katsoa ainakin kymmenne kertaa että hellan levyt ovat kiinni, kahvinkeitin kiinna ja että hanat ovat kiinni jottei tule vesivahinkoa. Itselläni nuo toimet eivät itsessään ole se ahdistuksen syy vaan silloin kun joku muu asia elämässä aiheuttaa ahdistusta tai jännitystä noita tulee tehtyä enemmän. Normaalisti riittää kun katson kolme kertaa että kahvinkeitin on kiinni.
Sun pitää vain päättä että ei tarvitse tehdä noita laukkusi ja meikkien puhdistus rituaaleja. Mutta älä nyt ota liikaa paineita. Ei mulle ole ikinä tullut mieleenkään mennä minnekään psykiatrian poliklinikalle tai syödä jotain lääkkeitä siksi että minulla on harmiton pakkoneuroosi. Luin muuten kerran jostakin että ihmisillä joilla on pakkoneurooseja on voimakas sisäinen agressiivisuus joka taas suojaa masennukselta.
[/quote]
Kiitos viestistäsi! <3
Sulla(kin) on ihan järkevällä logiikalla selitettävissä nuo toimet. Homma vaan lähtee vähän käsistä, kun ei kerta riitä.
Mulla on kaikkiin pakkotoimiin mielestäni järjellinen selitys. Kuitenkaan ei niin järkevä, että tätä kannattaisi jatkaa. Haaveilen siitä, että joku terveellä tavalla siisti ja puhtaudesta pitävä ihminen tulisi meille kertomaan ja näyttämään, minkä verran on normaalia siivota ja puhdistaa. :D Monet pakkotoimeni liityvät siihen, että haluan olla ns. normaalia ihmistä puhtaampi, mutta en kuitenkaan liian. En vain tiedä, missä se raja kulkee ja ahdistunut mieleni määrittää sen rajan liian kauaksi terveestä.
Tämä voi kuulostaa taas tosi hölmöltä, mutta olen miettinyt, vaikuttaako omaan käyttäytymiseeni blogimaailma, jota seuraan. Kaikki on niin siloiteltua, ja haluaisin, että minä, tavarani ja kotini näyttäisivät aina samalta kuin miltä joidenkin blogien kuvissa. Esim. meikkien puhdistaminen liittyy siihen, että pelkään kasvoilleni tulevan epäpuhtauksia ja likaa, jos en niitä puhdista. Siten näytän edes hieman siistimmältä. :D
Hitsi, tajuaako kukaan tätä ajatusmallia?
Ap
[/quote]
Ymmärrän kyllä miltä tuntuu että on "likainen" ja pitää puhdistautua. Joskus nuorempana pakkoneuroosi ilmeni mulla bakteerien pelkona ja pakollisena tarpeena pestä kädet puhdistaa "saastuneet" esineet. Pesin jopa avainnippuni jos se tippu kotiovella maahan. Kuitenkin tiesin että mitään tartuntavaaraa ei ole vaikka tyytyisin normaaliin hygienia tasoon. Omaa epävarmuutta itsestä ja jännitystä minä noilla toimillani lääkitsin. Laita se laukkusi meikkeineen kaappiin kun tulet kotiin ja keskity muihin asioihin. Omasta kokemuksesta uskallan sanoa että oma tahto riittää kyllä voittamaan nuo pakkotoimet kun päätät että nyt riittää.
Itselläni auttoi kun vain pakotin itseni laittamaan sen saastuneen "avainnipun taskuun" ja oli vain siedettävä "likaisuus". Tuo oli joskus alta parikymppisenä mutta nyt kolmekymppisenä pakkotoimet ovat lieventyneet. Tunnen niihin tarvetta silloin kun olen jostain syystä jännittynyt tai tunne epävarmuutta töissä tms.
Mutta tuo lääkärin luo meno noiden pakko-oireiden vuoksi on minusta liioittelua. Itse olen sillä kannalla että kyseessä on osittain luonteenpiirre joka vain korostuu toisinaan liikaa. Eri juttu on jos se on oikeasti karannut hallinasta. Amerikassa ujoutta pidetään jo mielenterveyden ongelmana ja ujoille annetaan lääkkeitä. Kohta varmaan joka toinen on jonkun luoteen piirteen perusteella hulluksi luokiteltu.
[/quote]
Kiitos tuhannesti! <3 Mäkin pesen avaimeni joka kerta, kun tuun kotiin. Sen takia mulla ei ole avaimenperiä, etteivät ne ruostuisi. Moni asia pitää ajatella nykyään käytännöllisyyden kautta... :D Samoin tiedän, että tartuntavaaroja ei olisi. Enkä edes pelkää fyysistä sairastumista. Pelkään vain olevani jotenkin likainen.
Ap
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:40"]
Terapiaa suosittelen, mullakin opiskelijana lähti tarkistusneuroosi lapasesta. Muistan kuinka ahdistavaa se oli. Mä kanavoin jotenkin kaikki lapsuuden ja nuoruuden ahdistavat asiat neuroosiin. Kun sain ahdistukset käsiteltyä, neuroositkin hälveni. Toki vielä tosi stressillisessä tilanteessa saattavat vielä nostaa päätään, mutta saan ne nopeasti aisoihin. Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos paljon! Luulen myös, että tässä on kyse jostain syvemmästä kuin itse pakkotoimista. Terapiassa saisinkin ehkä kiinni siitä, mistä.
Ap
vittu miten joku voi olla noin sekaisin? vitun hullu mee hoitoon
Itsellä ei kokemusta, mut joskus jonkinlaisen ohjelman tällasesta näin. Oudot pakkomielteet, tais olla ohjelman nimi. Ei toi varmaan sinällään vaarallista ole, mut tietty esim käsien bakteerikanta menee sekasin jos liikaa pesee.