Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt vl-äiti avautuu
23.06.2015 |
Hei.
Olen 24-vuotias vanhoillislestadiolainen nainen. Mieheni on 28v. ja meillä on tällä hetkellä kolme ihanaa lasta ja neljäs tulossa. En tiennyt kenelle voisin oloani purkaa joten päätin tehdä tänne kirjoituksen. En tiedä kiinnostaako tämä ketään, mutta kaipaisin erityisesti samankaltaisessa tilanteessa olevien neuvoja.
Olemme olleet naimisissa 4 vuotta. Seurustelimme useamman vuoden ajan ja tutustuimme toisiimme perinpohjin. Naimisiin mentyämme tulin heti raskaaksi ja saimme vilkkaat kaksospojat. Puoltatoista vuotta myöhemmin syntyi tyttö. Hän on erittäin vaativa lapsi ja päiväni täyttyvät tällä hetkellä tytön hyysäämisestä sekä vilkkaiden poikien kaitsemisesta. Tämäkin vielä menettelisi, mutta olen asian kanssa niin yksin.
Mies on yrittäjä ja tekee pitkää päivää töissä. Lähtee 6 aikoihin aamulla ja palaa illalla pahimmillaan puolen yön aikoihin. Se olin minä, joka valvoi kaksosten kanssa aiempina vuosina yöt ja nykyään tytön kanssa. Kaiken kukkuraksi syksyllä meille tulee neljäs lapsi. En tiedä miten jaksan. Tuntuu niin väärältä ajatella, ettenkö jaksaisi ottaa kaikkia lapsia vastaan joita meille siunaantuu, mutta kun en ihan oikeasti jaksa! Olen vain niin läpen väsynyt ja kyllästynyt tämän härdellin pyörittämiseen. On tiskiä ja pyykkiä, sotkua ja likaa joka paikassa. Väsyneenä kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta ja tiedän, että jos vain saisin nukuttua kunnon yöunet niin kaikki tuntuisi helpommalta. En halua valvottaa tai rasittaa miestä yhtään enemään hänen rankan työnsä takia. Lapset ovat todella rakkaita meille vanhemmille mutta tuntuu että voimat loppuu kesken.
Omat vanhempani asuvat kaukana, tiedän että he auttaisivat minua tilanteessani mielellään mutta miehen töiden takia emme pysty muuttamaan lähemmäs vanhempiani. Miehen vanhemmat asuvat lähettyvillä, mutta heillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia/halua auttaa meitä esim lastenhoidossa.
Kommentit (100)
Jotkut perustavat ehkäisykiellon Oonanin tapaukseen.
Oonan rikkoi Jumalan lakia, joka määräsi veljen synnyttämään siemenen edesmenneelle veljelleen, jos tämä oli naimisissa ollessaan kuollut lapsettomana. Oonan laski siemenensä maahan, ettei hänen veljensä olisi saanut perillistä ja edesmenneen veljen vaimo samalla ”sosiaaliturvaa.” (1. Moos. 38:7-10.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:25"]
No mites se, että mies ei tule sisälle? Ruiskii siemenet muualle (pyllyn päälle, rinnoille jne)?
[/quote]Se on kiellettyä, koska siinä ehkäistään. Samaten kun on väsyneenä kiellettyä kieltäytyä yhdynnästä, koska siinä ehkäistään.
Myös varmojen päivien käyttö on kiellettyä lestadiolaisuudessa, koska siinä on tarkoitus ehkäistä. Taivaspaikka menee.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:25"]
No mites se, että mies ei tule sisälle? Ruiskii siemenet muualle (pyllyn päälle, rinnoille jne)?
[/quote]Se on kiellettyä, koska siinä ehkäistään. Samaten kun on väsyneenä kiellettyä kieltäytyä yhdynnästä, koska siinä ehkäistään.
[/quote]
Miten niin, missä sanotaan että seksin on aina päädyttävä yhdyntään? Entä jos tykkää kovasti anaalista, onko se sitten jotenkin väärin kun siitä ei voi raskaaksi tulla? Miten niin väsyneenä olisi väärin kieltäytyä seksistä. Ainahan sille on joku syy, miksi et ole 24/7 sekstailemassa: laitat ruokaa, nukut, katsot telkkaria, aika mennä nukkumaan jne. Onko tämäkin sitten kaikki syntiä? Vai onko lestoilla joku raja kuinka usein pitää siemenet heittää sisään? En ymmärrä, avatkaa tätä logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos väsyneenä kieltäytyy seksistä, niin ei siinä ehkäistä, vaan nukutaan. Ihme syntihakuista touhua epäillä jotain muuta.
... Jatkan vielä... Väsymys toimii paremmin, jos mies osallistuu valvomisen tasapuolisesti, jolloin hän arvostaa nukkumista yhtä paljon kuin nainenkin. Aloittajan tapauksessa mies saa nukkua liian hyvin, väsymys jakautuu epätasaisesti, ja siitä seuraa tämä ongelma. Mies jaksaa kärppänä laittaa uuden lapsen alulle heti, kun vaimo ovuloi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on neljä lasta ja heistä kaksi nuorinta ovat syntyneet vuoden ikäerolla. Kaksi vanhempaa olivat nuorimman syntyessä 6- ja 4- vuotiaat, kolmas siis 1v. Olen ihan normi- luterilainen, minulla on hyvin osallistuva puoliso sekä hyvä tukiverkosto ( oma isä ja appivanhemmat) jotka auttoivat tarpeen mukaan ihan kaikessa mahdollisessa. Ja arvatkaa mitä? Olin silti rättipoikkiväsynyt. Muistan mm. heittäneeni 4- vuotiasta tuttipullolla kun hän jonkun riemunkiljahduksen seurauksena herätti juuri nukahtaneen vauvan... Joten en todellakaan ihmettele ap:n väsymystä. Kaikki sympatiat sinne ja voimia <3
Minäkin neuvoisin puhumaan asiasta neuvolassa, mieluiten nyt heti. Ja myös puhumaan miehen kanssa- hänen on todellakin osallistuttava sekä lastenhoitoon että kotitöihin. Ehkäisy olisi teidän kohdallanne kyllä sangen tarpeellinen. Jos ette pääse miehen kanssa yksimielisyyteen ehkäisystä, täysin huomaamattomia vaihtoehtoja ovat ehkäisykapselit käsivarteen sekä 3 kk:n välein pistettävät Depo-Provera pistokset ( keltarauhashormonia, pitäisi käydä myös imetysaikana)
En ole vl ja toivon, etten loukkaa vastauksellani koska en voi täysin ymmärtää ap:ta ja kaltaisiaan koska arvomaailmani on varmasti ihan erilainen. Haluan kuitenkin nostaa esille muutaman asian, joita mielestäni kannattaisi pohtia. Itselläni on suunnitellusti kaksi lasta pitkällä ikäerolla ja lisää ei luultavasti koskaan tulekaan. Työskentelen ammatissa, jossa työskennellään jatkuvasti lapsiperheiden ongelmien kanssa ja vanhempien jaksamisen ongelmat ovat kyllä paljon näkyvillä.
Joku kommentoi, ettei lapsia edes ole paljon ap:lla. En kyllä ymmärtänyt tätä kommenttia yhtään. Ap:lla kuitenkin tilastollisesti monta lasta ja erittäin pienillä ikäeroilla. Tällaisia on nykyään jonkin verran ihan valtaväestölläkin kun ihanteeksi on tullut kolme lasta ja pienet ikäerot ja valtiovaltakin on tähän kannustanut myös tukitasolla. On kuitenkin tutkimustuloksia, että pienet ikäerot ja synnytysten välit ovat riski äideille ja lapsille ja musta tämä asia kannattaa ottaa ihan vakavasti. Jotain perspektiiviä antaa mielestäni se, että perehtyisi hiukan evoluutiobiologiaan. Nykyisin vallitseva lapsi vuodessa systeemi ei todellakaan ole ollut mikään ikiaikainen juttu vaan vaan lapsia on syntynyt paljon harvemmin (ehkä neljän vuoden välein). Vaikka nykyisin lapset ja äidit jäävät yleensä henkiin tiukemassakin tahdissa tarvitsevat esimerkiksi taaperot vielä emotiaanalisesti ja fyysisestikin paljon äitiä ja läheisyyttä. Väistämättä uusi vauva perheessä vie tämän paikan aika tehokkaasti sillä harva on niin super että pystyy hoitamaan ihan täysillä useita pikkuisia. Suosittelen esimerkiksi lukemaan Tiina Kaitaniemen Luonnollinen lapsuus kirjan. Siitä voi sinänsä olla eri mieltäkin mutta siinä on kuitenkin hyviä pointteja ihmisvauvoista, -taaperoista ja vähän isommistakin lapsista. Omassa työssäni tämä kyllä näkyy ihan käytännössä. Pienet ikäerot eivät ole useinkaan mitenkään ihanteellisia vaikka lapselle kaveri ajatus on yleinen.
Ap:kin kommentoi, että kymmenen lapsen kanssa olisi helpompaa kun isommat auttaisivat. Toisaalta näin ehkä onkin mutta lasten tehtävä ei ole olla pikkuäitejä (tai isiä, pojista vastuunkantajina puhutaan vähemmän). Ja muutenkaan et voi tätä varmasti tietää, lapsethan eivät aina toimi niin kuin vanhemmat odottavat ja toivovat. Vanhemmuudelle on aika isot vaatimukset tänä päivänä ja tämä on varmasti osasyy sille miksi monia vanhempia väsyttää. I
Itseäni jäätää kuitenkin ehkä kaikken eniten se, että kun omat lapset ovat todella rakkaita (vaikka joskus minuakin väsyttää ja tympii vaikkei pitäisi tietenkään tämän palstan mukaan kun pääsen helpolla kahden kanssa kun ikäerotkin pitkiä) niin en uskaltaisi ottaa riskiä kovin tiheisiin raskauksiin jos itselle sattuisi joko fyysinen tai henkinen romahtaminen. Tämä ehkä itsellä mielessä koska esikoisen kanssa alun hormonihuuru oli niin hurja, että uskoin sekoavani ja kumpikin raskaus on itselläni ollut fyysisesti aika hankala ja omalla kohdallani on kummankin raskauden aikana ollut huolta mahdollisesta pidempiaikaisesta somaattisesta sairastumisesta. Tilanne on hellittänyt synnytysten jälkeen mutta jotenkin en haluaisi ottaa riskiä siitä, että tilanne taas toistuisi. Tai mitä jos lapsi olisikin vaikka vaikeasti vammainen? Varmasti silti olisi toivottu ja ihana mutta syö voimavaroja taas hirmuisen paljon enemmän. Toki tunnustan, että olen nuoresta asti ajatellut, että maksimimäärä lapsia itselleni olisi kaksi. Nytkun ne jo on välillä ollut mielessä, että olisi ehkä ihana saada vielä kolmaskin ihana synnytys ja vauvavuosi kokea. Mutta ei vauvavuosi on vielä helppoa siihen verrattuna kuinka haastavaa isompien kasvatus on. Ap:lla toki erilainen malli ja odotukset ollut aina varmasti omalle perhesuunnittelulleen eli ymmärrän hyvin, että mielikuva varmasti ole ollut sellainen, että lapsia olisi vaikka vain yksi tai kaksi.
Ymmärrän, että on tosi vaikea tehdä liikkeen ideologiaa vastaan mutta silti sanon, että jos olisin ap niin joko puhuisin miehen ehkäisyn puolelle tai sitten hankkisin salaa ehkäisyn, mitään muuta vaihtoehtoa en tuossa pitkällä aikavälillä näkisi. Olen rehellinen ihminen mutta tuo niin iso asia, että tarvittaessa olisin niin kaksinaamainen että vaikka itkeskelisin yhtäkkkiä alkanutta lapsettomuutta kyselijöille (ja tarvittaessa sille miehellekin).
Lisäksi miehen tietenkin pitäisi tehdä muutakin kuin töitä tai jos tekee niitä noin paljon niin pitäisi ainakin pystyä rahoittamaan sellaisia palveluita kuin lastenhoito- ja siivousapu. Nämä on jokaisen perheen ratkaistavia asioita mutta kyllä ne täytyy ratkaista muullakin tavoin kuin omaa siskoaan ihailemalla. Helppoja juttuja nämä eivät ole, meilläkin olemme vanhemmat vuoronperään ja välillä yhtäaikaakin tehneet liikaa töitä mutta fakta on mielestäni se, että niistä on kyettävä puhumaan ja sopimaan. Ei voi olla niin, että perhe vain kasvaa, toinen vanhempi tekee kaiken kotona ja toinen on vain töissä.
Muutenkin tietenkin palveluja kannattaa hyödyntää. Itse vain olen vähän skeptinen sen suhteen lisääkö esim. isompien lasten päivähoitoon vieminen välttämättä kovin paljon voimavaroja. Riippuu toki monesta mutta jos kaikki viennit ja haut jäävät äidille (kuten ap:n tapauksessa varmaan jäisi), lapset ja koko perhe sairastelevat sitten paljon ja kiukkuilevat ikäväänsä niin onko siitä paljonkaan iloa vaikka toisaalta toki esimerkiksi päiväunille pääsy olisi äidille todella tärkeää, samoin se, että voisi joskus käydä vaikka vauvan päiväuniaikaan tuulettumassa kahvilassa tms mitä nyt kukakin tarvitsee. Joten noiden suhteen kannattaa punnita plussia ja miinuksia ja etsiä teille hyvä systeemi. Vaikka lapsia ei tulisi yhtään lisää niin aikamoinen homma ap:lla vallankin jos ei mies ala ottaa enemmän vastuuta ja sitä ei musta saa pois sillä, että jollakulla on 15 lasta. Sitä enemmänkin taisi syntyä lapsia minunkin isoisoisälleni kahden vaimonsa kanssa mutta aika oli toinen ja en nyt mitenkään ylistäisi sitä heidän selviytymistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 21:31"]
Onko sallittua keskeyttää? Eihän kaikki tykkää tulla sisälle.. Eihän tuo keskeyttäminen ehkäisystä mene, se kun ei ole ehkäisymenetelmä ;). Mutta pienentäähän se raskauden mahdollisuutta, joten miksi ei ap sitä? Tuohon vielä varmat päivät päälle, siitäkin on toitotettu kaikkialla netissä/neuvolassa/koulussa et ei ole ehkäisykeino. Miksi se siis olisi väärin?
[/quote]
Ei, keskeyttäminenkään ei ole sallittua. Mikään sellainen keino (ei vaikka se ei olisi virallinen ehkäisymuotokaan) jolla yritetään ehkäistä raskauden alkaminen ei ole lestoille sallittua. Lapsen pitää antaa tulla, oli tilanne millainen tahansa.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:25"] No mites se, että mies ei tule sisälle? Ruiskii siemenet muualle (pyllyn päälle, rinnoille jne)? [/quote]Se on kiellettyä, koska siinä ehkäistään. Samaten kun on väsyneenä kiellettyä kieltäytyä yhdynnästä, koska siinä ehkäistään. [/quote] Miten niin, missä sanotaan että seksin on aina päädyttävä yhdyntään? Entä jos tykkää kovasti anaalista, onko se sitten jotenkin väärin kun siitä ei voi raskaaksi tulla? Miten niin väsyneenä olisi väärin kieltäytyä seksistä. Ainahan sille on joku syy, miksi et ole 24/7 sekstailemassa: laitat ruokaa, nukut, katsot telkkaria, aika mennä nukkumaan jne. Onko tämäkin sitten kaikki syntiä? Vai onko lestoilla joku raja kuinka usein pitää siemenet heittää sisään? En ymmärrä, avatkaa tätä logiikkaa.
[/quote]
Ei ole syntiä harrastaa anaalia pelkästä himosta, mutta jos mukaan sekoittuu pienikin ajatus tai toive siitä että se ehkäisee raskauden niin johan se onkin iso synti. Se synti on siis se ehkäisy ei se anaali. Näin sen jotenkin ajattelisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 22:54"]
Etkö ennen omaa äitiyttäsi ymmärtänyt ympäristön vl-perheiden arjesta, että sitä väsyy automaattisesti?
[/quote] On myös niitä lestadiolaisnuoria jotka ymmärtävät mitä on edessä ja päättävät ratkaista itse omaan elämäänsä kuuluvat asiat.
Sydämeni on valinnut ja hiljaa
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 22:59"]
Mutta kohtahan se tyttö siitä kasvaa, ja saa alkaa hoitamaan pienempiään, kun äiti ei jaksa.
[/quote]
Sen tytön tehtävänä ja oikeutena on olla lapsi ja leikkiä eikä olla mikään kodin apupiika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksette pyydä apua Rauhanyhdistykseltä? Sehän on pullollaan kristittyjä, joiden kuuluisi vakaumuksensa mukaan auttaa vaikeuksissa olevia veljiään ja sisariaan.
Jos minä olisin lesta, enkä pystyisi käyttämään ehkäisyä, jalat menisivät tilanteessasi välittömästi ristiin. Vaatisin suuseksiä ja antaisin vain kakkosta.
Oikeasti.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 00:03"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 22:54"]
8 vielä jatkaa, että minunkin mieheni on yrittäjä ja tiedän kyllä että yrittäjältä ei työt tekemällä lopu, aina voi tehdä pyöreää päivää jos niin tahtoo. Ne lapset on kuitenkin yhteisiä, ja jos toinen ei jaksa niin toinen ei voi vain paeta sinne töihin vaan on miehenkin joustettava ja kannettava vastuuta perheestä.
[/quote]
Heh. Tutkimuksen mukaan pisintä työpäivää tekevät pikkulasten isät..... Että se siitä. Kun kotona odottaa rättiväsynyt (=äkäinen) vaimo ja kiljuvat mukulat, niin ylitöitähän kyllä riittää. Ne kun ovat mukavampia tehdä kuin lastenhoito kotona ja niistä saa vielä rahaa :)
[/quote]
Valitettavasti tuo taitaa olla totta. Varsinkin luovalla ja suunnittelualalla, jossa työaika ol liukuva, tehdääb pitkää päivää. Päivään kuitenkin sisällytetään paljon omia juttuja, sos.mediaa, surffailua, taukoja, pitkiä lounaita. Tiedän sen, kun itsekin olen töissä ko. alalla. Työkavereiden kanssa puuhaillaan kaikkea tai vaikka luetaan kirjaa pitkällä tauolla. Kotiin päin tämä näkyy 10-tuntisina työpäivinä. Siinä vaan on sitä omaa hubaa se pari tuntia.
Kotona kiva. Lämmittää mikrossa kahvia ja ripustaa pyykkiä "tauolla".
Miksi ap riskeeraa lastensa hyvinvoinnin turvatakseen oman taivaspaikkansa?
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 01:06"]
Muutenkin tietenkin palveluja kannattaa hyödyntää. Itse vain olen vähän skeptinen sen suhteen lisääkö esim. isompien lasten päivähoitoon vieminen välttämättä kovin paljon voimavaroja. Riippuu toki monesta mutta jos kaikki viennit ja haut jäävät äidille (kuten ap:n tapauksessa varmaan jäisi), lapset ja koko perhe sairastelevat sitten paljon ja kiukkuilevat ikäväänsä niin onko siitä paljonkaan iloa vaikka toisaalta toki esimerkiksi päiväunille pääsy olisi äidille todella tärkeää, samoin se, että voisi joskus käydä vaikka vauvan päiväuniaikaan tuulettumassa kahvilassa tms mitä nyt kukakin tarvitsee. Joten noiden suhteen kannattaa punnita plussia ja miinuksia ja etsiä teille hyvä systeemi. Vaikka lapsia ei tulisi yhtään lisää niin aikamoinen homma ap:lla vallankin jos ei mies ala ottaa enemmän vastuuta ja sitä ei musta saa pois sillä, että jollakulla on 15 lasta. Sitä enemmänkin taisi syntyä lapsia minunkin isoisoisälleni kahden vaimonsa kanssa mutta aika oli toinen ja en nyt mitenkään ylistäisi sitä heidän selviytymistään.
[/quote]
Äidin jaksaminen on yksi näkökulma, mutta on myös lapsen oikeus varhaiskasvatukseen.
Itselläni oli vanhemmat lapset 3 ja 5, kun vauva syntyi. Molemmat jatkoivat osaviikkoisena hoidossa. En nukkunut kuin alle tunnin pätkissä vauvan takia, joten en pystynyt tarjoamaan lapsille kehittävää ja etenevää varhaiskasvatusta: askartelut, musiikkituokiot, maalaus, metsäretket, voimistelut jne. jäivät välillä hyvin vähälle. Lapset katsoivat usein dvd:ta (vl:lla ei edes tätä mahdollisuutta?) tai leikkivät omissa oloissaan. Lähes kaikki valveillaoloaikani kului vauvan hoitoon, ruoan valmistukseen, pyykkiin ja siivoukseen. Ainoastaan soittoläksyt yritimme soittaa päivittäin (vauva kuunteli mielellään soittoa, joten soittaminen oli minullekin mahdollisuus tehdä jotain muuta kuin kotitöitä).
Lisäksi olen itse arvostanut päiväkodin henkilökunnan asiantuntemusta lasten kehityksen suhteen. Lapset ovat myös saaneet tukea niissä asioissa, joissa ovat sitä tarvinneet (esim. kynäote & hienomotoriikka, ryhmätaidot, pettymyksen sietokyky).
Meillä lapset ovat olleet toivottuja ja ehkäisy on ollut myös käytössä. Kolmannen jälkeen asennutin kuparikierrukan, ja kai voisin sitä suositellakin. Nyt pidemmän ajan jälkeen vuodot on asettuneet kohtuullisen normaaliin.
Kuule, sinun olisi pitänyt sanoa miehellesi ovulaatiosta. Tuo on vastuutonta. Olen itsekin syvällisessä uskossa, mutta voin sanoa, ettei vlestadiolaisuus ole kuin harhaoppi samoin kun luterilaisuuskin lapsikasteineen. Rasmattu ei tunne lapsikastetta,lueppas kreikan kielen raamattua. Sana kastaa, on babtist, joka tarkoittaa upottaa.
Onko sallittua keskeyttää? Eihän kaikki tykkää tulla sisälle.. Eihän tuo keskeyttäminen ehkäisystä mene, se kun ei ole ehkäisymenetelmä ;). Mutta pienentäähän se raskauden mahdollisuutta, joten miksi ei ap sitä? Tuohon vielä varmat päivät päälle, siitäkin on toitotettu kaikkialla netissä/neuvolassa/koulussa et ei ole ehkäisykeino. Miksi se siis olisi väärin?