Lue keskustelun säännöt.
Pelastakaa kehitysyhteistyö -vetoomus
23.06.2015 |
joko allekirjiotettu? Ettei hallitus rajusti leikkaisi moista asiaa.
Kommentit (16)
En allekirjoita.
On selvästi todistettu, että näistä kehityismaista karkaa enemmän rahaa veroparatiiseihin kuin mitä saavat kehitysapuna. Eli ylikansalliset suuryritykset kuppaavat näitä(kin) varoja omaan toimintaansa ja voitot siirretään veroparatiiseihin.
Toinen seikka on, että usean maan kohdalla kehitysyhteistyöhön annetut rahat ovat suuruudeltaan yllättävästi samankokoiset kuin ko. maiden aseostot. Varat hyödyttävät siis vain valtaapitäviä, ylikansallisia suuryrityksiä ja tiettyjen maiden aseteollisuutta, eivät kansaa.
En tarkoita, että en haluaisi näitä maita tuettavan. Haluan kovasti, mutta nykyisellään rahat eivät mene oikeaan osoitteeseen, vaan aivan väärään ja vääriin tarkoituksiin.
Veroparatiisit köyhdyttävät kehitysmaita
Veroparatiisit rajoittavat kehitysmaiden mahdollisuuksia tuottaa julkisia palveluja kansalaisilleen.
Anna-Kaisa Hiltunen
Kehitysmaista vuotaa ulkomaille vähintään 500, ehkä jopa 1 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria laitonta pääomaa vuosittain. Kehitysapua köyhät maat saavat teollisuusmailta noin 100 miljardia dollaria vuodessa, eli viides-, ehkä vain kymmenesosan pääomapaon määrästä.
Tulos: kehitysmaiden mahdollisuudet turvata kansalaisilleen julkiset palvelut - esimerkiksi terveydenhoito tai puhdas vesi - kuihtuvat olemattomiin.
"Kehitysmaiden verotulot käyvät vähiin. Kun myös tullimaksut on Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ajettu alas, maiden mahdollisuudet kerätä julkisia tuloja ovat heikentyneet huomattavasti", selventää vastajulkaistun Veroparatiisit-kirjan kirjoittaja, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen.
Ylösen mukaan suurin osa kehitysmaiden pääomapaosta johtuu siitä, että suuryritykset välttelevät veroja siirtämällä kehitysmaissa takomiaan voittoja veroparatiiseihin. Samoin tekevät rikkaat yksityiset ihmiset. Mutta kuka on vastuussa, kun pääoma pakenee niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat?
"Pohjoisen päättäjät", Ylönen vastaa.
Teollisuusmaiden poliitikot päättävät, millä säännöillä ylikansalliset yritykset toimivat. He ovat säätäneet esimerkiksi kansainväliset kirjanpitosäännöt sellaisiksi, ettei yritysten tarvitse selvittää kirjanpitoaan maakohtaisesti. Pimentoon jää, mitä kukin yritys tekee missäkin maassa ja kuinka suurilla rahoilla.
Yritysten kirjanpitosääntöjen muuttamisen suurin este on tähän saakka ollut International Accounting Standards Board eli IASB, joka laatii kansainväliset kirjanpitostandardit. Elin on vastustanut maakohtaisia sääntöjä ärhäkästi, onhan se itsekin rekisteröitynyt yhdistykseksi Yhdysvaltain veroparatiisiosavaltio Delawareen.
Nyt ilmassa on kuitenkin toiveita, että sääntöjä muutettaisiin. Euroopan parlamentti vaati syyskuussa Euroopan komissiota pyytämään, että IASB muuttaisi sääntöjä. Tavoitteena on, että yritykset selvittäisivät kirjanpitonsa jokaisessa maassa erikseen. "Jos komissio tekee asialle jotain, säännöt voivat muuttua."
Kehitysmaillakin on oma kortensa kannettavanaan: Ylösen mukaan niiden pitäisi kertoa toisilleen hyvistä kokemuksista veronkierron estämiseksi. Esimerkiksi Sambia muutti taannoin kaivostoimintaa säätelevää lakiaan niin, että entistä suurempi osa yritysten voitoista verotetaan maan sisällä.
Unctad: Ulkomaiset investoinnit saattavat haitata Afrikan taloutta
Ulkomaiset investoinnit esitetään usein perusedellytyksenä kehitysmaiden talouskasvulle. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön (Unctad) raportti kehottaa kyseenalaistamaan näkemyksen.
Sanna Jäppinen
Economic Development in Africa -raportin mukaan pelkkä yksisilmäinen ulkomaisten investointien houkutteleminen ei johda köyhyyden vähenemiseen, sillä sijoitukset kohdistuvat aloille, joista ei juuri jää valtioille tuloja.
Suurin osa Afrikkaan virtaavista ulkomaisista investoinneista menee kaivos- ja öljyteollisuuteen. Vähäisten taloudellisten etujen ohella investoinnit tietävät usein suorastaan haittavaikutuksia, kuten ympäristötuhoja ja sosiaalisia ongelmia esimerkiksi paikallisten yritysten kuihtuessa pois. Maiden omalle teollisuudelle, infrastruktuurille ja työllisyydelle sijoituksilla ei ole suurtakaan merkitystä.
"Pääoman virtaaminen pois Afrikasta on valtava ongelma", toteaa Unctadin ekonomisti Richard Kozul-Wright Guardianin uutisessa. "On helppo syyttää esimerkiksi korruptiota, mutta yhtä lailla on kyse maiden kyvyttömyydestä houkutella ja säilyttää pääomaa."
Suuntaamalla varansa veroparatiiseihin monet ylikansalliset yritykset ja pankit välttyvät maksamasta veroja maihin, joissa ne toimivat ja samalla ne ylläpitävät köyhyyttä, todetaan Christian Aidin verotuksen ja köyhyyden yhteyttä käsittelevässä raportissa. Verojen välttely ja laiton pääoman liikuttelu vie järjestön mukaan kehitysmailta vuosittain 500 miljardia dollaria. Summa on moninkertainen verrattuna viralliseen kehitysapuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no en minäkään aio kirjoittaa. (Ap)...
"Kehitysmaista vuotaa ulkomaille vähintään 500, ehkä jopa 1 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria laitonta pääomaa vuosittain."
- Laitonta pääomaa? Millä tavalla laitonta.
Ja mitä itse asiaan tulee, niin kehitysapu on tuplannut köyhyyden Saharan eteläpuolella, jonka seurauksia saamme nyt todistaa kun mamua tunkee Välimeren yli jatkuvana virtana.
Ja onhan ne naurettavia ne hankkeet. Semmoisia että lennetään Suomesta maalaamaan savimajoja Afrikkaan. Lomailuahan se on eikä mitään muuta. Pieni vihreä sisäpiiri pitää jokavuotiset aurinkolomansa veronmaksajien piikkiin
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 15:11"]no en minäkään aio kirjoittaa. (Ap)...
[/quote]
Olitpa jämäkkä kannassasi :D Otathan enskerralla asioista selvää ennenkuin alat niitä kannattaa...
Ottakaa selvää mitä kehitysyhteistyössä oikeesti tehdään. Niistä maista, joissa on tehty pitkäjänteisesti kehitysyhteistyötä ei pahemmin tule esim. turvapaikanhakijoita, koska niissä on yhteiskunnan perusrakenteet kunnossa, suht. rauhallinen ja demokraattinen yhteiskunta ja niitä paljon peräänkuulutettuja koulutusta ja ehkäisyvalistusta tytöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:00"]
Ottakaa selvää mitä kehitysyhteistyössä oikeesti tehdään. Niistä maista, joissa on tehty pitkäjänteisesti kehitysyhteistyötä ei pahemmin tule esim. turvapaikanhakijoita, koska niissä on yhteiskunnan perusrakenteet kunnossa, suht. rauhallinen ja demokraattinen yhteiskunta ja niitä paljon peräänkuulutettuja koulutusta ja ehkäisyvalistusta tytöille.
[/quote]
Helpompi ja halvempi tapa estää turvapaikanhakijoiden tuleminen on käännytys rajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:00"]
Ottakaa selvää mitä kehitysyhteistyössä oikeesti tehdään. Niistä maista, joissa on tehty pitkäjänteisesti kehitysyhteistyötä ei pahemmin tule esim. turvapaikanhakijoita, koska niissä on yhteiskunnan perusrakenteet kunnossa, suht. rauhallinen ja demokraattinen yhteiskunta ja niitä paljon peräänkuulutettuja koulutusta ja ehkäisyvalistusta tytöille.
[/quote]
Helpompi ja halvempi tapa estää turvapaikanhakijoiden tuleminen on käännytys rajalla.
[/quote]
Sitten pitäisi vain irtisanoutua muutamista kansainvälisistä sopimuksista. En tiedä, kuinka paljon se maksaisi, mutta luulen että suomalaisten olisi ikävämpi matkustella maailmalla ja esim. käydä kauppaa sen jälkeen.
Nosto! Nythän tämä aihe on taas ajankohtainen, kun SSS-hallitus leikkaa kaikkein huonompiosaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloitetta jossa ehdotetaan että leikataan enemmän tai katkaistaan kokonaan? Yksi ääni tulisi täältä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Allekirjoitan.
Tiedän ja tunnen mistä on kysymys !
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 18:00"]
Ottakaa selvää mitä kehitysyhteistyössä oikeesti tehdään. Niistä maista, joissa on tehty pitkäjänteisesti kehitysyhteistyötä ei pahemmin tule esim. turvapaikanhakijoita, koska niissä on yhteiskunnan perusrakenteet kunnossa, suht. rauhallinen ja demokraattinen yhteiskunta ja niitä paljon peräänkuulutettuja koulutusta ja ehkäisyvalistusta tytöille.
[/quote]
Helpompi ja halvempi tapa estää turvapaikanhakijoiden tuleminen on käännytys rajalla.
[/quote]
Sitten pitäisi vain irtisanoutua muutamista kansainvälisistä sopimuksista. En tiedä, kuinka paljon se maksaisi, mutta luulen että suomalaisten olisi ikävämpi matkustella maailmalla ja esim. käydä kauppaa sen jälkeen.
[/quote]
Eipä noilla kansainvälisillä sopimuksilla, kuten Dublinin sopimuksella, tunnu olevan muutenkaan minkäänlaista merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain pitää leikata ja vihdoin viimein myös kehitysapu joutuu leikkuriin! valtaosahan siitä menee muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen... Vai pitäiskö ennemmin leikata lisää lapsilisästä ja ottaa viimeisetkin palkkalisät pois ja nostaa vähän veroja?
Haistakaa vittu! En todellakaan allekirjoita.
En ole allekirjoittanut enkä tosiaankaan allekirjoita! Moisesta asiasta saa leikata ja vaikka lopettaa kokonaan.