Olen kateellinen eläkeläisille
Päivän ainoa "työ" heillä voi olla apteekissa käynti ja torikahvit. Itsellä vielä 13 vuotta eläkeikään eikä jaksaisi enää millään. Ei ole kuitenkaan varaa heittäytyä työttömäksikään. .
Kommentit (35)
Täytyyhän heidänkin herätä aikaisin. Kuka muuten olisi ennen avaamista nykimässä kioskien, kauppojen ja kahviloiden ovenkahvoja.
Ehkä et kuitenkaan ole vaan ennen kaikkea uupunut.
Vierailija kirjoitti:
Yli 50% suomalaisista miehistä 58v iässä omaa elämää merkittävästi haittaavan vamman tai sairauden. Todennäköisyys päästä hyväkuntoisena eläkkeelle (sitten joskus 65-70 vuotiaana) on hyvin alhainen.
Nyt 52 vuotiaana AP:lla on vielä mahkut vaikka matkustella tai tehdä montaa asiaa, jotka sitten raihnaisena vanhuksena (yli 65v on vanhuksen raja) eivät enää onnistu. Jo 6 vuoden päästä on todennäköisempää, ettei enää onnistu matkustelu tms. joten aikaa ei ole enää paljoa, jos on alle keskimääräinen tuuri.
On kyllä tosi masentavaa, että toisten ainoa oljenkorsi on vanheneminen, jotta "pääsee" eläkkeelle. Eli se paras ikä elämästä jää elämättä, ja sitten huomataankin lopulta eläkkeen alettua, ettei olekaan enää jäljellä sitä terveydentilaa ja jaksamista, joiden avulla voisi viettää auvoista vapaa-aikaa. Toki osa on onnekkaampia, mutta edelleen paras aika elämästä menee hukkaan tuskassa kieriessä. Huomisesta ei kukaan tiedä mitään joten elämänlaatu tällä hetkellä on tärkeintä, mihin voi ja kannattaa panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluisat viimeiset sanat: "sitten, kun pääsen eläkkeelle..."
Miehen raskaasta teollisuustyöstä noin puolet lakoaa viiden vuoden sisään eläkkeelle jäännistä. Tosi moni kyllä kuolee jo ennen sitä syöpiin tms. Että elämää ei sinne kannata jättää, se on monelle myöhäistä. Jos ei kuole, niin sairastaa.
Tämä. Länsimaisen yhteiskunnan paradoksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä herään aamulla yhtä aikaa mieheni kanssa. Jos yöllä satanut paljon lunta, käyn kolaamassa lumet ajoväylältä tielle. Päivän mittaan lenkitän isoa koiraa 3×tunti tai puolitoista. Teen lumityöt, miehen tarvitse niitä tehdä.
Siivoan, teen KAIKKI kotityöt.
Mies saa keskittyä pelkästään omaan työhönsä.
Molemmat olemme tyytyväisiä elämäämme🤗.
Joo...ja moni on kertonut olevansa kateellinen minulle.
Eli elät miehesi siivellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään aamulla yhtä aikaa mieheni kanssa. Jos yöllä satanut paljon lunta, käyn kolaamassa lumet ajoväylältä tielle. Päivän mittaan lenkitän isoa koiraa 3×tunti tai puolitoista. Teen lumityöt, miehen tarvitse niitä tehdä.
Siivoan, teen KAIKKI kotityöt.
Mies saa keskittyä pelkästään omaan työhönsä.
Molemmat olemme tyytyväisiä elämäämme🤗.
Joo...ja moni on kertonut olevansa kateellinen minulle.Eli elät miehesi siivellä?
Siis _eläke_ on _rahaa_.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluisat viimeiset sanat: "sitten, kun pääsen eläkkeelle..."
Miehen raskaasta teollisuustyöstä noin puolet lakoaa viiden vuoden sisään eläkkeelle jäännistä. Tosi moni kyllä kuolee jo ennen sitä syöpiin tms. Että elämää ei sinne kannata jättää, se on monelle myöhäistä. Jos ei kuole, niin sairastaa.
Tämä. Länsimaisen yhteiskunnan paradoksi.
Tuohan sen eläkeiän ajatus on. Ihminen on keskimäärin niin vanha, että on yrityksille/yhteiskunnalle ei-tuottava yksilö. Ihmisen elinikä nousee, ja tuo tuottava aika nousee, niin yhteiskunta nostaa eläkeikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään aamulla yhtä aikaa mieheni kanssa. Jos yöllä satanut paljon lunta, käyn kolaamassa lumet ajoväylältä tielle. Päivän mittaan lenkitän isoa koiraa 3×tunti tai puolitoista. Teen lumityöt, miehen tarvitse niitä tehdä.
Siivoan, teen KAIKKI kotityöt.
Mies saa keskittyä pelkästään omaan työhönsä.
Molemmat olemme tyytyväisiä elämäämme🤗.
Joo...ja moni on kertonut olevansa kateellinen minulle.Eli elät miehesi siivellä?
Onpa ilkeästi sanottu. Kuinka joku, joka on eläkkeellä ja tekee kaikki kotityöt elää jonkun "siivellä"? Kodin kaikki työt ja lumityöt lisäksi eivät siis ole sun mielestä mitään töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluisat viimeiset sanat: "sitten, kun pääsen eläkkeelle..."
Miehen raskaasta teollisuustyöstä noin puolet lakoaa viiden vuoden sisään eläkkeelle jäännistä. Tosi moni kyllä kuolee jo ennen sitä syöpiin tms. Että elämää ei sinne kannata jättää, se on monelle myöhäistä. Jos ei kuole, niin sairastaa.
Niin. Yhteiskunnan kannalta eläkkeellä oleva yksilö on hyödytön. Häntä on käyttetty käytettävissä oleva aika. Tavallaan on jopa edullisempaa, että eläköitynyt yksilö kuolisi pois.
Kuulostaa enemmän uupumukselta kuin kateudelta. Mä oon 39-v sairaseläkeläinen, lienee moni minullekin kateellinen. Itse huomaan kadehtivani opiskelevia ja työssäkäyviä, mutta vähänpä tiedän, mitä helvettiä sekin elämä voi olla. Oon päätynyt siihen, että vaikeutensa kullakin, turha kadehtia, vaikka näyttäisi miltä päällepäin.
Kukaan ei voi ennustaa elämäänsä sekuntiakaan eteenpäin. Mitä tahansa voi tapahtua itselle tai läheisille. Taatusti tulee kateutta ja katkeruutta, turha sitä on kieltää, eikä aina voi tosiaankaan löytää elämästään mitään hyvää. Aikanaan sitten voi silmät aueta sille, mikä voisi omaa elämää parantaa, ja koittaa sitten voimiensa mukaan tarttua siihen.
Toivon, että löydät jonkun kiintopisteen ja mielekkyyden ihan nykyhetkestä, millä jaksaa viimeiset työvuodet. Voihan olla, että just sun eläkeikä on mukavaa, mutta se voi olla myös sairauden aikaa. Mä yritän olla maalaamatta mörköjä seinille oman tulevaisuuteni suhteen, vaikea odottaa enää mitään hyvää. Mutta niin vain niitä kiitoksenkin aiheita vielä löytyy.
Tsemppiä!
Eläkeläinen on kuluttaja! Hänen rahansa pyörittävät omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa.
Passaa sitä ollakin kateellinen. Olen 68-vuotias ja onnellinen eläkeläinen. Ennen kaikkea nautin vapaudesta ilman säännöllisiä aikatauluja. 40-vuotinen "valkokaulus"-työura säännöllisessä päivätyössä takana, enkä halua muistella niitä muutamia henkisesti ja fyysisesti vaikuttaneita erittäin stressaavia työjaksoja. Teen mitä haluan sillä aikataululla mitä jaksan. Jos vielä olisin vastaavassa työssä, tuottavuuteni olisi varmaan 75--80 % entisestä - eikä työpäivän jälkeen varmaankaan jaksaisi juuri mitään isompaa. Se ei olisi sellaista elämää mitä nykyään haluan. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että aikoinaan hoidin eläkeasiat kuntoon ja olin riittävän pitkään työelämässä eläkekertymää ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Laskettelemaankin pääsevät lasten hinnalla. Tulisipa ikää lisää..
Juu, etenkin tästä tulee tosi isoa säästöä! Voi sitten käyttää säästyneet varat muuhun luxukseen.
Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useamman vuoden ja voin sanoa, että kyllä on tylsää varsinkin näin talvella. Seuraan sääennustuksia toivoen, että pääsisi edes lumitöihin. En minä halua hortoilla kylillä enkä ratkoa kotona sanaristikoita koska mielestäni pystyisin töihinkin eikä sitä mikään estäisi paitsi ikäni, sillä olen jo 62- vuotias, iso ja riski ukko, jolla latvapääkin pelaa vielä jotenkuten. Lisäksi olen täysin raitis. Mutta kun ei, ei löydy töitä tämmöiselle ei. Ei edes pienipalkkaista osa-aikatyötä.
Miehen raskaasta teollisuustyöstä noin puolet lakoaa viiden vuoden sisään eläkkeelle jäännistä. Tosi moni kyllä kuolee jo ennen sitä syöpiin tms. Että elämää ei sinne kannata jättää, se on monelle myöhäistä. Jos ei kuole, niin sairastaa.