Esitykset, team-kokoukset yms, jotka saavat jäätymään! Nöyryyttävää. Kokemuksia?

Up

No tää on aika perus... Olin lomalla, mutta lupautunut osallistumaan johonkin firman koulutushömppään. Olin ajatellut, että mikäs siinä, nojailen pari tuntia kuulokkeet korvilla ja seurailen "nice to know". Ja vielä mitä. Kamera ja mikki piti laittaa päälle! Sitten yhtenä ohjelmanumerona oli tehdä joku tehtävä pienryhmissä, ja meidät jaettiin teams-huoneisiin. Loppujen lopuksi koko ryhmätyöhomma tuntui jäävän mun vetovastuulle. Ai te ette löydä tiedostoa? Olen lomalla *****. Mun läppäri on ollut viimeiset 3vko kiinni ja minäpä sen tässä löysin... No en sanonut noin, ajattelin.

Joo, toi on kamalaa kun luulee, että voi vain taustalla kuunnella esityksen niin sitten sieltä joku kysyy että "mitä sinä x olet mieltä asiasta?"

Meillä ainakin töissä tehdään töitä, ei istuta leikkimässä Teamssissa. 

Ota pikku drinksu, jos vaikka vähän helpottaisi

Vierailija kirjoitti:

No tää on aika perus... Olin lomalla, mutta lupautunut osallistumaan johonkin firman koulutushömppään. Olin ajatellut, että mikäs siinä, nojailen pari tuntia kuulokkeet korvilla ja seurailen "nice to know". Ja vielä mitä. Kamera ja mikki piti laittaa päälle! Sitten yhtenä ohjelmanumerona oli tehdä joku tehtävä pienryhmissä, ja meidät jaettiin teams-huoneisiin. Loppujen lopuksi koko ryhmätyöhomma tuntui jäävän mun vetovastuulle. Ai te ette löydä tiedostoa? Olen lomalla *****. Mun läppäri on ollut viimeiset 3vko kiinni ja minäpä sen tässä löysin... No en sanonut noin, ajattelin.

Ollaanko me samassa firmassa töissä? 😂

Joo pahinta on kun ei odota mitään ja sitten joutuukin olemaan projektissa täysillä mukana. Kyllä siinäkin jäätyy.

Toisaalta kun tiedostaa myös, että kohta pitää sitten antaa itsestään kaiken ja olla niin itsevarmana sekä esillä niin ihan hirveää.

Ennen esitystä yleensä olen vain vähän jännittynyt ja hoen, että hyvin se menee. Saatan jopa tsempata muita jännitäjiä ja kun paikka tulee niin koko kroppa sekoaa. En ymmärrä miten se voi olla niin koko kehon ja mielen valtavaa vaikka hetki sitten olin vielä suht täyspäinen. Jälkeenpäin hävettää ihan helvetisti ja ärsyttää etten voinutkaan olla se rento kaveri vaan jännityksen tunne varmaan täytti koko huoneen. Sitten sitä vielä miettii tuntitolkulla vaikka mitään pahaa tai mokaa ei oikeastaan edes sattunut.

Ap

Minulle kävi Teams- työhaastiksessa myös niin, että jännitin ihan hulluna, aloin puhua pälpättämään hermostuksissa mitä sattuu ja heiluin kuin joku heinämies. Mahtoi näyttää koomiselta, kun meinasin tulla lähes ruudusta läpi :D

Nytkin on raivostuttavaa kun minun pitäisi oikeasti keskittyä tällä hetkellä ihan muihin juttuihin.

Huomenna on ensimmäinen työvuoro uudessa hienossa työpaikassa, jota varten aion opetella hyvin alkuun talon tavoista tässä. Kuitenkin jännitys on päälläni edelleen tämän päivän teams-esitelmästä.

Posket punoittaa, tunnen kuinka verenpaine on koholla ja mielessä on vain se häpeän tunne vaikka edelleenkään mitään pahaa ei edes tapahtunut. Kehossa vain jyllää edelleen hormonit. Jännitän huomistakin kait.

En nyt kykene keskittymään..

Pitäisi jotenkin saada ravistelua kehosta irti tämä!

Ap

Videoyhteys ei ole minulle läheskään niin traumaattista kuin kasvokkainen pelleily. Virtuaalikohtaamisessa prosessoitavien ärsykkeiden määrä on paljon rajatumpi.

Vierailija kirjoitti:

Nytkin on raivostuttavaa kun minun pitäisi oikeasti keskittyä tällä hetkellä ihan muihin juttuihin.

Huomenna on ensimmäinen työvuoro uudessa hienossa työpaikassa, jota varten aion opetella hyvin alkuun talon tavoista tässä. Kuitenkin jännitys on päälläni edelleen tämän päivän teams-esitelmästä.

Posket punoittaa, tunnen kuinka verenpaine on koholla ja mielessä on vain se häpeän tunne vaikka edelleenkään mitään pahaa ei edes tapahtunut. Kehossa vain jyllää edelleen hormonit. Jännitän huomistakin kait.

En nyt kykene keskittymään..

Pitäisi jotenkin saada ravistelua kehosta irti tämä!

Ap

Käy tekemässä joku kova urheilusuoritus niin ehkä nukahdat paremmin ensi yönä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi Teams- työhaastiksessa myös niin, että jännitin ihan hulluna, aloin puhua pälpättämään hermostuksissa mitä sattuu ja heiluin kuin joku heinämies. Mahtoi näyttää koomiselta, kun meinasin tulla lähes ruudusta läpi :D

Hah, joo! Sama oli itsellä viime viikolla.

Oli työshaastattelu ja ajattelin, että noni, kyl mä pärjään. Sitten haastattelu käynnistyi ja menin ihan lukkoon. En saanut ajatuksistani kiinni ja sönkötin menemään, silmät eli omaa elämäänsä enkä pystynyt katsomaan haastattelijaa puolta sekuntia kauempaa.

Kysymykset olivat vaikeita ja tuntui, että toistelin itseäni.

Haastattelun jälkeen mietin, että mitä ihmettä tapahtui?? Mikä minuun meni!

Tänään jälkeen sama juttu, jännitys valtasi.

Jos huomennakin olen ihan toopena ja sekaisin niin muutan erakoksi mökille ja lopetan ihmiskontaktit. Ei oo mun juttu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nytkin on raivostuttavaa kun minun pitäisi oikeasti keskittyä tällä hetkellä ihan muihin juttuihin.

Huomenna on ensimmäinen työvuoro uudessa hienossa työpaikassa, jota varten aion opetella hyvin alkuun talon tavoista tässä. Kuitenkin jännitys on päälläni edelleen tämän päivän teams-esitelmästä.

Posket punoittaa, tunnen kuinka verenpaine on koholla ja mielessä on vain se häpeän tunne vaikka edelleenkään mitään pahaa ei edes tapahtunut. Kehossa vain jyllää edelleen hormonit. Jännitän huomistakin kait.

En nyt kykene keskittymään..

Pitäisi jotenkin saada ravistelua kehosta irti tämä!

Ap

Käy tekemässä joku kova urheilusuoritus niin ehkä nukahdat paremmin ensi yönä.

Totta. Ajattelin kyllä kokeilla tänään sellaista, että saunon ihan kunnolla illalla ja käyn jääkylmässä suihkussa sen jälkeen. Jos vaikka helpottaisi ja saisi hyvänolon hormoneja kehoon.

Ap

Juu, se on kamalaa, jos on palaverissa, josta ei aivan ymmärrä ja sitten kysytään "onko sinulla xx jotain kerrottavaa". Nuoremmat kolleegat ei meillä tee tuota vaan saa vain hiljaa kuunnella, mutta iäkkäämpiä tuntuu häiritsevän jonkun hiljaisuus. Olen yrittänyt harjoitella, että tuollaiseen kysymykseen voi vastata vaikka, että ei nyt ole kerrottavaa, mutta silti sitä jäätymistä välillä tapahtuu.

Ap:lle! Jos kovasti esiintymiset jännittävät, niin voit pyytää lääkäriltä Propral-reseptin. Itse olen käyttänyt Propralia jo vuosien ajan jännittävissä tilanteissa. Annos on yksilöllinen, itse otan noin 20-30 mg ennen jännittävää tilannetta (noin tunti ennen). Tämä auttaa fyysisiin oireisiin ja sitä kautta on helpompi keskittyä itse esitykseen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin töissä tehdään töitä, ei istuta leikkimässä Teamssissa. 

Joo ei siis teamsissa ole tullut leikittyä. On kuitenkin sellaisia ryhmätapaamisia, joissa "leikitään" yhdessä. On jotain hemmetin piirejä, jumppia ja yhteistä "kivaa".

Nekin ahdistavat mutta ei niin paljoa jos joutuu itse esittämään jonkun esityksen alaan liittyen esim.

Ap

Jännittäjä vuosia kirjoitti:

Ap:lle! Jos kovasti esiintymiset jännittävät, niin voit pyytää lääkäriltä Propral-reseptin. Itse olen käyttänyt Propralia jo vuosien ajan jännittävissä tilanteissa. Annos on yksilöllinen, itse otan noin 20-30 mg ennen jännittävää tilannetta (noin tunti ennen). Tämä auttaa fyysisiin oireisiin ja sitä kautta on helpompi keskittyä itse esitykseen.

Juu kiitos. Voisi harkita tuon reseptin hankkimista. Olen kai muutenkin häpeässä elävä tyyppi niin nuo ovat vain sellaisia tilanteita ettei mitään järkeä. Jospa edes huominen sujuisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jännittäjä vuosia kirjoitti:

Ap:lle! Jos kovasti esiintymiset jännittävät, niin voit pyytää lääkäriltä Propral-reseptin. Itse olen käyttänyt Propralia jo vuosien ajan jännittävissä tilanteissa. Annos on yksilöllinen, itse otan noin 20-30 mg ennen jännittävää tilannetta (noin tunti ennen). Tämä auttaa fyysisiin oireisiin ja sitä kautta on helpompi keskittyä itse esitykseen.

Juu kiitos. Voisi harkita tuon reseptin hankkimista. Olen kai muutenkin häpeässä elävä tyyppi niin nuo ovat vain sellaisia tilanteita ettei mitään järkeä. Jospa edes huominen sujuisi.

Ap

Tiedän tunteen. Itse olen päässyt tuon lääkkeen avulla siitä jännityksen kierteestä hieman jo pois, kun on pystynyt keskittymään esityksiin niiden jännitysoireiden sijaan. Joissain tilanteissa sen pystyy jo jättämään poiskin. Mutta olen tosiaan käyttänyt sitä jo varmaan 15 vuotta. Myös monilla tutuillani on ko. lääke käytössä. Ja tämähän on siis beetasalpaaja eli ei mikään rauhoittava, johon jää koukkuun. Kannattaa harkita, omaa elämänlaatuani paransi huomattavasti, kun ei tarvinnut enää murehtia mahdollisia esiintymisiä.

Sympaan! Mulle kävi vähän aikaa sitten niin, että oltiin esittelemässä projektin esiselvitystä johtajille. Luonnollisesti oletin, että esityksen vetovastuun ottaa projektipäällikkö, joka esitysmatskun laadintaa myös ohjasi. Itse olin mukana substanssin asiantuntijana. Noh, projari heittikin siinä alkuun minulle, että ”aloita vaan”. Ai luoja se fiilis, kun upposi omaa tajuntaan, että mä sen esityksen joudun vetämään. Ei mitään, mutta olisi kiva, jos olisi osannut valmistautua. Lähtötilanteeseen nähden meni ihan hyvin, mutta kyllä etenkin alkuun tuli sählättyä silkasta järkytyksestä.

Ap, oletko pureutunut juurisyihin miksi alat jännittämään? Nämähän voi koostua monesta asiasta, aiemmista kokemuksista ja ei välttämättä ollenkaan aiemmista esiintymistilanteista.

Mitä sinulle voisi pahiten käydä? Meinaako joku syödä sinut tai suistaa raiteiltasi?

Yleensä ihmiset suhtautuvat myötätuntoisesti jännittäjiin. Ja monenhan jännitys ei muille näy vaikka itsestä tuntuu, että koko kroppaa kramppaa jne.

Itsensä hyväksyminen ja sen kehittäminen yleensä auttaa ja muistutus ettei kukaan ole täydellinen. Kun voi rehellisesti ja aidosti olla tilanteessa niin ei pitäisi tarvita jännittää. Ja jos jotain ei tiedä tai ole sattunut hoksaamaan ajatella etukäteen niin eihän se mitään haittaa. Pääasia, että jälkeenpäin sitten viimeistään selvittää ja ottaa opiksi. Ei tämä elämä lopulta ole sen kummempaa.

Tsemppiä ap ja laita vain itsesi kehitystä peliin!