Esitykset, team-kokoukset yms, jotka saavat jäätymään! Nöyryyttävää. Kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko pureutunut juurisyihin miksi alat jännittämään? Nämähän voi koostua monesta asiasta, aiemmista kokemuksista ja ei välttämättä ollenkaan aiemmista esiintymistilanteista.

Mitä sinulle voisi pahiten käydä? Meinaako joku syödä sinut tai suistaa raiteiltasi?

Yleensä ihmiset suhtautuvat myötätuntoisesti jännittäjiin. Ja monenhan jännitys ei muille näy vaikka itsestä tuntuu, että koko kroppaa kramppaa jne.

Itsensä hyväksyminen ja sen kehittäminen yleensä auttaa ja muistutus ettei kukaan ole täydellinen. Kun voi rehellisesti ja aidosti olla tilanteessa niin ei pitäisi tarvita jännittää. Ja jos jotain ei tiedä tai ole sattunut hoksaamaan ajatella etukäteen niin eihän se mitään haittaa. Pääasia, että jälkeenpäin sitten viimeistään selvittää ja ottaa opiksi. Ei tämä elämä lopulta ole sen kummempaa.

Tsemppiä ap ja laita vain itsesi kehitystä peliin!

Mukavia ajatuksia, mutta vain ajatuksia. Eivät ne auta todellista jännittäjää, valitettavasti. Sama kun sanoisi masentuneelle, että älä ole masentunut tai alkoholistille, että älä juo enää. Jännittämisen kehästä pääsee irti sitten, kun alkaa saada jotenkin niitä onnistuneita kokemuksia. Valitettavasti se on usein noidankehä, joka ruokkii itse itseään. Ja kunnon jännitysoireet kyllä tulevat huomatuksi. Joka toista väittää, ei tiedä mitä jännittäminen pahimmillaan voi olla.

Joillakin parasetamoli auttaa jännitykseen - tiedän esimerkiksi yhden abin käyttäneen kirjoituksissa, kun vanhemmat eivät hyväksyneet oikeaa lääkitystä.

Minä itse en jännitä - vasta sitten kun yleisöä on useampi sata, mutta silloinkin, kun pääsen aloittamaan katson eri puolilta muutaman henkilön, pidän esityksen heille, seuraan heidän reaktioitaan ja jännitys helpottaa. Auttaisiko, jos pidät esityksen mielessäsi vain yhdelle tai kahdelle?

Oletko harkinnut terapiaa, koska eihän tuo ole normaalia. 

Jännittäjä vuosia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko pureutunut juurisyihin miksi alat jännittämään? Nämähän voi koostua monesta asiasta, aiemmista kokemuksista ja ei välttämättä ollenkaan aiemmista esiintymistilanteista.

Mitä sinulle voisi pahiten käydä? Meinaako joku syödä sinut tai suistaa raiteiltasi?

Yleensä ihmiset suhtautuvat myötätuntoisesti jännittäjiin. Ja monenhan jännitys ei muille näy vaikka itsestä tuntuu, että koko kroppaa kramppaa jne.

Itsensä hyväksyminen ja sen kehittäminen yleensä auttaa ja muistutus ettei kukaan ole täydellinen. Kun voi rehellisesti ja aidosti olla tilanteessa niin ei pitäisi tarvita jännittää. Ja jos jotain ei tiedä tai ole sattunut hoksaamaan ajatella etukäteen niin eihän se mitään haittaa. Pääasia, että jälkeenpäin sitten viimeistään selvittää ja ottaa opiksi. Ei tämä elämä lopulta ole sen kummempaa.

Tsemppiä ap ja laita vain itsesi kehitystä peliin!

Mukavia ajatuksia, mutta vain ajatuksia. Eivät ne auta todellista jännittäjää, valitettavasti. Sama kun sanoisi masentuneelle, että älä ole masentunut tai alkoholistille, että älä juo enää. Jännittämisen kehästä pääsee irti sitten, kun alkaa saada jotenkin niitä onnistuneita kokemuksia. Valitettavasti se on usein noidankehä, joka ruokkii itse itseään. Ja kunnon jännitysoireet kyllä tulevat huomatuksi. Joka toista väittää, ei tiedä mitä jännittäminen pahimmillaan voi olla.

Hmmm, kommentistasi saa kuvan ettei kannattaisi edes yrittää. Ehkä et kuitenkaan tarkoittanut tätä?

Jännityksestä ei pääse eroon ellei kehitä itseään eli ala kaivamaan pään sisältä niitä syitä ja työstämään niitä. Esim. terapiassa tehdään juuri näin ja omalla ajatustyöllä todella on vaikutusta miten hyvin siitä pääsee eroon. Ap: n viestistä ei saanut kuvaa, että olisi masentunut niin ettei mitään olisi tehtävissä ja jos näin niin hyvä olisi olla ammattilaisen lausunnot, apu ja lääkitys tukemassa.

Olen entinen jännittäjä ja sos.tilanteiden pelko hallitsi aikanaan vaikeuttaen elämää toden teolla, mutta pääsin vaivoista eroon. Kovia ponnisteluja se vaati, mutta pääsin eroon.

Älä ap luovu toivosta!

Jännittäjä vuosia kirjoitti:

Ap:lle! Jos kovasti esiintymiset jännittävät, niin voit pyytää lääkäriltä Propral-reseptin. Itse olen käyttänyt Propralia jo vuosien ajan jännittävissä tilanteissa. Annos on yksilöllinen, itse otan noin 20-30 mg ennen jännittävää tilannetta (noin tunti ennen). Tämä auttaa fyysisiin oireisiin ja sitä kautta on helpompi keskittyä itse esitykseen.

Tässä kannattaa muistaa että elimistö voi sitten olla niin rauhallinen että kompuroi portaissa ym. Koska pää jännittää edelleen, se luo epäsynkkaa kropan ja mielen välille ja voi myös siksi aiheuttaa ongelmia. Mä olen kävellyt päin ovia tämän kanssa koska ei tosiaan ole pää mukana siinä lötköyden tunteessa.

Mutta Teams jne. on eri asia, kun ei tarvitse liikkua mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Joo, toi on kamalaa kun luulee, että voi vain taustalla kuunnella esityksen niin sitten sieltä joku kysyy että "mitä sinä x olet mieltä asiasta?"

Mun mielestä kokouksiin/teamsiin joko osallistutaan tai sitten ei. Jos osallistuu niin se tarkoittaa sitä että voi myös joutua sanomaan jotain. Tai laittamaan jopa kameran päälle. Tottakai siis joskus ei ole mitään sanottavaa ja se on ok mutta kun vedän itse kokousta, toivon että porukka on oikeasti läsnä, joku puhuu enemmän, joku vähemmän, joku ei sano ehkä yhtään sanaa. Mutta ei niin että pidän tunnin monologin kun kaikki vaan kuuntelee ja seuraa sivusta, ottaa iisisti kun on taas yksi tällainen turha teams ja samalla voi tiskata tai siivota tai roikkua vaikka tällä palstalla.