Gradujumi

Vierailija kirjoitti:

Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä tarkoitta teoria-osuus? Siis se oma teoriani aiheesta ennen tutkimista vai kasaan kootut aiemmat teoriat? Vai jotain muuta?

Teoreettinen viitekehys koostuu taustateoriasta/-teorioista sekä keskeisistä käsitteistä. Taustateorioita voivat olla ”suuret”, tunnetut teoriat kuten Maslow’n tarvehierarkia, inhimillisen pääoman teoria jne; näkökulmat; mallit; ideat. Se määrittää sen sinun näkökulmasi tutkittavaan aiheeseen ja ilmiöön ja luo pohjan koko tutkimukselle.

Teoriaosuuden kanssa kannattaa olla tarkkana ja rajata tiukasti. Sinne otetaan vain ne teoriat, jotka ovat oman tutkimuksesi kannalta oleellisia ja joita kuljetat koko gradun loppuun asti mukana. Teoriataustaa vasten peilaat tutkimuksesi tuloksia ja tutkimuksesi johtopäätöksiä.

Keskeiset käsitteet muodostavat kokonaisuuden otsikon, tutkimuskysymysten ja tutkimuksen tavoitteen kanssa.

Onko kenelläkään kokemusta siitä, että ohjaaja yrittää harhauttaa työn kirjoittajaa? Esimerkiksi siten että "lisää tähän vielä aihealuista x y ja z tekstiä, löydät varmasti ja laita se tuohon 2.1.2 jatkoksi..."

Mutta ne aiheet x y ja z eivät tarkemmin ajatellen liity millään tavalla, ts. ne eivät tuo mitään lisäarvoa työhön, vaikka ne siinä olisivatkin. Niin testataanko tässä opiskelijan maalaisjärkeä ts. olisiko jo tuossa keskustelun aikana pitänyt pystyä perustellusti sanomaan että ei ne oikeastaan liity... Vähän niinkuin ohjaaja kiskoisi väkisin sivuraiteille. Ja muistinpa juuri että edellisellä keskustelukerralla kehoitti tutustumaan asiaan B ja kirjoittamaan siitä. Totesin että eipä liity ja tällä viimeisimmällä kerralla ohjaaja ei edes muistanut enää koko asiaa eikä siitä ole sen koommin puhuttu...

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta siitä, että ohjaaja yrittää harhauttaa työn kirjoittajaa? Esimerkiksi siten että "lisää tähän vielä aihealuista x y ja z tekstiä, löydät varmasti ja laita se tuohon 2.1.2 jatkoksi..."

Mutta ne aiheet x y ja z eivät tarkemmin ajatellen liity millään tavalla, ts. ne eivät tuo mitään lisäarvoa työhön, vaikka ne siinä olisivatkin. Niin testataanko tässä opiskelijan maalaisjärkeä ts. olisiko jo tuossa keskustelun aikana pitänyt pystyä perustellusti sanomaan että ei ne oikeastaan liity... Vähän niinkuin ohjaaja kiskoisi väkisin sivuraiteille. Ja muistinpa juuri että edellisellä keskustelukerralla kehoitti tutustumaan asiaan B ja kirjoittamaan siitä. Totesin että eipä liity ja tällä viimeisimmällä kerralla ohjaaja ei edes muistanut enää koko asiaa eikä siitä ole sen koommin puhuttu...

Se on sinun tutkimus, sinä päätät, mitä kirjoitat ja aineiston tutkiminen perustellulla ja toimivalla metodilla eli syntyvä tulos ohjaa sitä, mitä sinne joudut kirjoittamaan. Jos sinulla on tutkimusongelma ja - kysymys selvillä itsellesi, keskustelet sen kautta ohjaajan kanssa, miksi hän näkee tarpeelliseksi kysyä tai selvittää muutakin. Vai teettekö kummatkin tutkimusta samasta aiheesta, mutta eri näkökulmista jotenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta siitä, että ohjaaja yrittää harhauttaa työn kirjoittajaa? Esimerkiksi siten että "lisää tähän vielä aihealuista x y ja z tekstiä, löydät varmasti ja laita se tuohon 2.1.2 jatkoksi..."

Mutta ne aiheet x y ja z eivät tarkemmin ajatellen liity millään tavalla, ts. ne eivät tuo mitään lisäarvoa työhön, vaikka ne siinä olisivatkin. Niin testataanko tässä opiskelijan maalaisjärkeä ts. olisiko jo tuossa keskustelun aikana pitänyt pystyä perustellusti sanomaan että ei ne oikeastaan liity... Vähän niinkuin ohjaaja kiskoisi väkisin sivuraiteille. Ja muistinpa juuri että edellisellä keskustelukerralla kehoitti tutustumaan asiaan B ja kirjoittamaan siitä. Totesin että eipä liity ja tällä viimeisimmällä kerralla ohjaaja ei edes muistanut enää koko asiaa eikä siitä ole sen koommin puhuttu...

Se on sinun tutkimus, sinä päätät, mitä kirjoitat ja aineiston tutkiminen perustellulla ja toimivalla metodilla eli syntyvä tulos ohjaa sitä, mitä sinne joudut kirjoittamaan. Jos sinulla on tutkimusongelma ja - kysymys selvillä itsellesi, keskustelet sen kautta ohjaajan kanssa, miksi hän näkee tarpeelliseksi kysyä tai selvittää muutakin. Vai teettekö kummatkin tutkimusta samasta aiheesta, mutta eri näkökulmista jotenkin?

Just näin. Sinun työ, ei tarvitse kuunnella ohjaajaa. Kysy ohjaajalta miksi ne kohdat on hänen mielestään tarpeellisia. Haluan uskoa, että kaikki ohjaajat haluaa, että gradun tekijä onnistuu, ei epäonnistu ja siksi on antanut vinkkejä kirjoittaa jostakin tietystä aiheesta. Mulla graduohjaaja on kyllä sanonut paljon tässä sitä, että kaikki mitä hän sanoo on vinkiksi ja hän ei tarkota, että joku asian pitää olla juuri niin kuin hän sanoo. Itse olen sen verran noviisi, että en ensimmäisenä ajattelisi, että ohjaajani joka on professori yrittäisi harhauttaa mua ja itse tuntisin oman aiheeni niin täydellisesti, että ohjaajani on se joka ei ymmärrä :D

Vierailija kirjoitti:

Mä olen juuri tekemässä opinnäytetyötä. Mun jumi liittyy siihen, etten osaa kirjoittaa mitään järkevää omaa tulkintaa lähdeteksteistä. Kirjoitan vain samoja juttuja vähän lauseita muuttaen. Onko kenelläkään tähän sanottavaa/kokemuksia?

No näihän sitä teoriaosuudessa kirjotetaankin, eikä kovin aleta tulkitsemaan mitä joku tutkimus sanoo. Tai sitten ymmärsin tekstisi väärin..

Yhden gradun teko ei nyt pitäisi olla mitään avaruusfysiikkaa.

Kannattaa kirjottaa ihan mitä vain alkuun. Sitä pystyy sitten muokkaamaan myöhemmin. Ota vaikka joku lähde kirja ja kirjota siitä mitä sun

aiheen kannalta hyödyllistä siinä on. Jos sulla on aineisto kerätty, kirjota siitä tyyliin "keräsin aineistoni tavalla x...." "Aineiston keruussa haastavaa oli tai hyviä puolia oli....".

Kun luet aineistoa läpi, kirjota havainnot ylös. Siinä on jo asiaa. Siitä voit sitten alkaa tekemään päätelmiä ja sitoa kirjallisuuteen.

Tärkeintä on se, että on valmis gradu. Aiheella ja arvosanalla ei loppujen lopuksi ole paljoa merkitystä. Toki tutkielma voi avata ovia työelämässä, mutta enemmän on merkitystä sillä, että on se tutkinto suoritettu. Ei niitä gradujen aiheita kovin kysellä ellei hae työtä, joka käsittelee nimenomaan tutkielman aihepiiriä. Tärkeämpiä työllistymisen kannalta ovat ne taidot, joita opiskeluissa oppii.

Oma gradu on viimeistelyä vaille valmis. Ei ehtinyt valmistua ennen vauvan syntymää ja nyt sen kirjoittaminen on niin kankeaa. Aivot eivät osaa muodostaa kunnon lauseita ja siihen flow-tilaan ei ehdi ikinä päästä. Kyllä se tästä hitaasti mutta varmasti.

Teoria osuudesta: kaikki aikaisempi tieteellinen kirjallisuus, jota käytät tutkielman analyysissä. Ei ole pakko olla suurien teoreetikkojen teorioita esim. Burdieuta tai muuta. Voi olla myös viimesen 10v aikana julkaistuista teksteistä muodostunut kokonaisuus. Teoria osuudessa esitellään aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta ja tutkielmaan liittyviä käsitteitä määritellään. Omin sanoin viittauksien kera. Mukana jonkun verran omaa pohdintaa. Enemmän omaa pohdintaa tulee sitten analyysiosioon sekä johtopäätöksiin/pohdintoihin, joissa analysoidaan aineistoa ja esitellään analyysin suhdetta kirjallisuuteen

Panttasin dippatyötä 7 vuotta ja lopulta kirjoitin sen 3 kuukaudessa. Tiedän tästä siis jotain.

Seuraavat vinkit sen jälkeen, kun tutkimussuunnitelma on tehty, metodi valittu, muodostettu alustava sisällysluettelo ja aihe rajattu karkeasti. Sopii sekä kirjallisuusosioon että empirian analysointiin valitussa teoreettisessa viitekehyksessä.

Olennaista edistymiselle on tehokkuus lähdeartikkelien käsittelyssä. Saimme opintojen aikana ohjeeksi, että akateemisista artikkeleista luetaan vain ydin. Tehokkuutta harjoiteltiin niin, että meille annettiin artikkeli, 5kysymystä ja 10 min aikaa. Siinä muodostui rutiini, jolla käsittelin lähdeartikkelit.

1 Hakusanoilla haarukoidaan artikkelitietokannasta otanta, josta tallennetaan otsikon perusteella kiinnostavat.

2 Luetaan yksi kerrallaan artikkelin intro/tiivistelmä ja selataan läpi, onko kiinnostavia graafeja, kaavoja tai kuvia.

3 Jos kiinnostava, teholuetaan päätelmät.

4 Poimitaan artikkelin johtopäätös ja kirjoitetaan siitä yksi kappale tekstiä.

5 Vilkaistaan läpi artikkelin lähdeluettelo, onko omaan työhön sopivia tutkimuksia

6 Toista

Ensin on sekainen massa tekstiä, sitten löytyy punainen lanka ja voit yhdistellä mosaiikin sisällysluetteloosi sopiviin kohtiin. Erilliset tekstit sidotaan yhteen kirjoittamalla lisää täydentävää tekstiä. Välissä näytetään ohjaajalle. Osa teksteistä saattaa poistua tarpeettomina, mutta ne ovat saattaneet silti olla tärkeitä ajatustyöllesi.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole ikinä ollut motivaatiota.

miksi sitten menit opiskelemaan jos ei kiinnosta. Tuhlaat muiden aikaan

Vierailija kirjoitti:

Panttasin dippatyötä 7 vuotta ja lopulta kirjoitin sen 3 kuukaudessa. Tiedän tästä siis jotain.

Seuraavat vinkit sen jälkeen, kun tutkimussuunnitelma on tehty, metodi valittu, muodostettu alustava sisällysluettelo ja aihe rajattu karkeasti. Sopii sekä kirjallisuusosioon että empirian analysointiin valitussa teoreettisessa viitekehyksessä.

Olennaista edistymiselle on tehokkuus lähdeartikkelien käsittelyssä. Saimme opintojen aikana ohjeeksi, että akateemisista artikkeleista luetaan vain ydin. Tehokkuutta harjoiteltiin niin, että meille annettiin artikkeli, 5kysymystä ja 10 min aikaa. Siinä muodostui rutiini, jolla käsittelin lähdeartikkelit.

1 Hakusanoilla haarukoidaan artikkelitietokannasta otanta, josta tallennetaan otsikon perusteella kiinnostavat.

2 Luetaan yksi kerrallaan artikkelin intro/tiivistelmä ja selataan läpi, onko kiinnostavia graafeja, kaavoja tai kuvia.

3 Jos kiinnostava, teholuetaan päätelmät.

4 Poimitaan artikkelin johtopäätös ja kirjoitetaan siitä yksi kappale tekstiä.

5 Vilkaistaan läpi artikkelin lähdeluettelo, onko omaan työhön sopivia tutkimuksia

6 Toista

Ensin on sekainen massa tekstiä, sitten löytyy punainen lanka ja voit yhdistellä mosaiikin sisällysluetteloosi sopiviin kohtiin. Erilliset tekstit sidotaan yhteen kirjoittamalla lisää täydentävää tekstiä. Välissä näytetään ohjaajalle. Osa teksteistä saattaa poistua tarpeettomina, mutta ne ovat saattaneet silti olla tärkeitä ajatustyöllesi.

 etpä ihan tiennyt jos panttasit vuosikausia.

Kysyjälle - ihan ensiksi menet ohjaajan juttusille ja teette yhdessä suunnitelman ja aikataulun jota muutetaan tarpeen mukaan. Aloitat sitten pienin askelin - yllä hyviä pointteja - mutta koko ajan yritä pysyä sovitussa aikataulussa. Yritä olla lipsumatta, yhteiset aikataulut ja pienet raportit rytmittävät työsi ja samalla näet oman edistymisesi. Jos tulee takapakkia, ota taas yhteyttä ohjaajaan ja sopikaa muutoksista.

Voi lohduttautua sillä että useimmille meistä kirjoittaminen ei ole helppoa mutta kyllä siitä (lähes) kaikki selviävät. Omalta kohdaltani yhtään ohjaamaani gradua tai väitöskirjaa ei ole jäänyt täysin kesken

/yliopistomies

Täälläkin tuskaillaan saman asian kanssa. Koitan kirjoittaa joka päivä edes jotain...mutta varsinaisia vinkkejä ei ole. Alkuun pääsemisen jälkeen kuitenkin vähän helpottaa, kun on ajatus mitä sinne tuottaa.

Vierailija kirjoitti:

Oma gradu on viimeistelyä vaille valmis. Ei ehtinyt valmistua ennen vauvan syntymää ja nyt sen kirjoittaminen on niin kankeaa. Aivot eivät osaa muodostaa kunnon lauseita ja siihen flow-tilaan ei ehdi ikinä päästä. Kyllä se tästä hitaasti mutta varmasti.

Sama täällä. Synnytyksen jälkeen jokainen lause on kirjoitettava 20 kertaa. Kaikki kuulostaa nololta tai lattealta. Ehkäpä johtuu unen puutteesta.

Minulla on sodan aiheuttama jumi. Enkä pelkää. Aivoni ei vain tällä hetkellä pysty mihinkään haastavampaan. Vinkkejä tähän? Uutisten lukemista olen vähentänyt, mutta ei auta. Sota on ja pysyy, eikä työni vain etene. 

Mä otin aikoinani selkeän tavoitteen: joka päivä vähintään 3 sivua tekstiä, eikä sen tarvitse olla priimaa, muokkaamaan pystyy myöhemminkin. Kun kirjoittamisen alkuun pääsi, se sujui. Aloittaminen on työläin vaihe. Äläkä kirjoita sängyssä tai sohvalla vaan pöydän vieressä. Puhelin viereiseen huoneeseen, jottei tarvitse vilkuilla sitä koko ajan.

Itselleni auttoi akuutissa kirjoitusvaiheessa myös selkeä päivärytmi: klo 10-12 kirjoittamista, sitten lounastauko ja taas pari tuntia hommia. Ja nuo kahden tunnin kirjoituspätkät jaoin toki pieniin paloihin, eli välillä aina vessassa käynti ja sen puhelimen plaraamista, sitten taas takaisin jatkamaan.

Tärkeintä on, että laitat perseen penkkiin, kirjoitat ja kirjoitat. Oikotietä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mä otin aikoinani selkeän tavoitteen: joka päivä vähintään 3 sivua tekstiä, eikä sen tarvitse olla priimaa, muokkaamaan pystyy myöhemminkin. Kun kirjoittamisen alkuun pääsi, se sujui. Aloittaminen on työläin vaihe. Äläkä kirjoita sängyssä tai sohvalla vaan pöydän vieressä. Puhelin viereiseen huoneeseen, jottei tarvitse vilkuilla sitä koko ajan.

Itselleni auttoi akuutissa kirjoitusvaiheessa myös selkeä päivärytmi: klo 10-12 kirjoittamista, sitten lounastauko ja taas pari tuntia hommia. Ja nuo kahden tunnin kirjoituspätkät jaoin toki pieniin paloihin, eli välillä aina vessassa käynti ja sen puhelimen plaraamista, sitten taas takaisin jatkamaan.

Tärkeintä on, että laitat perseen penkkiin, kirjoitat ja kirjoitat. Oikotietä ei ole.

Lisäksi auttoi se, että ohjaajan kanssa oli treffit säännöllisesti eikä sinne kehdannut mennä ilman, ettei ollut tehnyt mitään. Ja ohjaaja itse siis aina neuvoi, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen juuri tekemässä opinnäytetyötä. Mun jumi liittyy siihen, etten osaa kirjoittaa mitään järkevää omaa tulkintaa lähdeteksteistä. Kirjoitan vain samoja juttuja vähän lauseita muuttaen. Onko kenelläkään tähän sanottavaa/kokemuksia?

Kirjoita eri kielellä kuin mitä lähdemateriaalit on. Ts. kirjoita opinnäyte suomeksi jos lähteet englanniksi.

Jari Vilen (Kok.) ei osannut kirjoittaa gradua itse. Hän meni kunnan kirjastoon ja plagioi sieltä pitkät pätkät tekstiä, jota väitti sitten itse kirjoittamakseen. Lisäksi hän varasti toisestakin paikasta tekstiä ja sai siitä loput gradutyöhönsä, jota väitti vilpillisesti omakseen.

Kokoomusta Jari Vilenin vilppi ei haitannut eikä haittaa. Ketku heilui Unkarissa suurlähettiläänä. Mikä häpeä Suomen kansalle! Mutta niiiin tyypillistä Kokoomukselle.

Vierailija kirjoitti:

Jari Vilen (Kok.) ei osannut kirjoittaa gradua itse. Hän meni kunnan kirjastoon ja plagioi sieltä pitkät pätkät tekstiä, jota väitti sitten itse kirjoittamakseen. Lisäksi hän varasti toisestakin paikasta tekstiä ja sai siitä loput gradutyöhönsä, jota väitti vilpillisesti omakseen.

Kokoomusta Jari Vilenin vilppi ei haitannut eikä haittaa. Ketku heilui Unkarissa suurlähettiläänä. Mikä häpeä Suomen kansalle! Mutta niiiin tyypillistä Kokoomukselle.

Ei pelkästään Kokoomukselle. Laura Huhtasaari varasteli graduunsa tekstiä, joskaan ei yhtä pahasti kuin Jari Vilen.