Lue keskustelun säännöt.
Gradujumi
09.02.2022 |
Mitä neuvoksi gradun tekoon, miten motivoitua korona luukussa? Olisi tosi helpottavaa kuulla muiden kokemuksia ja saada nasevia neuvoja alkuun ja eteenpäin pääsemiseksi.
Kommentit (64)
Säälin juuri omaa lasta, kun kertoi, että hänen aiheestaan on tehty tasan yksi tutkimus. Hiukan vaikea siis lähteiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri tekemässä opinnäytetyötä. Mun jumi liittyy siihen, etten osaa kirjoittaa mitään järkevää omaa tulkintaa lähdeteksteistä. Kirjoitan vain samoja juttuja vähän lauseita muuttaen. Onko kenelläkään tähän sanottavaa/kokemuksia?
Koeta selittää ääneen kyseinen teksti jollekkin, niin että avaat mistä on kyse, mitä ja mistä siinä kerrotaan, niin että et lue sanasta sanaan , vaan miten kertoisit asiasta toiselle tapaa, asia sisällön pysyessä samana.
Itsellä haasteita samassa.
Oma jumi on monen tekijän summa, olen ollut paljon sairaana ja mielenkiinto on välillä täysin nollissa. Onneksi minulla on mahtava ohjaaja ja hänen avullaan pääsin kärryille mitä olen tekemässä ja oikeaa suuntaa miten. Auttoi myös löytämään osan alkuperäisestä innosta työntekoon.
Välillä kannattaa myös pitää "lepo" päivä, ajatus juoksee taustalla. Mutta ei kannata pitää liian pitkiä taukoja, ne jäävät helposti "päälle".
Tämä ei ehkä tehoa sinuun, mutta minuun tehoaa yhden gradun ja kahden muun opinnäytetyön antamalla kokemuksella. Tämä siis lisänä noihin edellä jo annettuihin.
Siivoa viimeisen päälle niin, ettei mistään löydy mitään siivoamista, ei lattiakaivosta, ei vaatekaapista eikä sängyn alta. Olo on kuin sankarilla mokoman raatamisen ja lämpimän suihkun jälkeen.
Minä en saa mitään tylsää tai edes kivaa aloitetuksi, jollei ole siistiä. Kun sitten on tahraton huusholli, minun tekee mieli tehdä siellä jotakin järkevää. En osaa selittää tätä, mutta näin se käy. Sitä paitsi inhoan melkein kaikkea siivoamista.
Kiva. Tunti sitten kirjoitin piiiitkän pätkän omasta mielestäni aivan hyviäkin neuvoja ja se jäi sensuurin kynsiin...
Kirjoita kohtalotoverin kanssa. Tavatkaa kirjastossa ja kirjoittakaa omianne, mutta "yhdessä". Vaihtakaa videopuhelulla kuulumisia, jos ette pääse kirjoittamaan yhdessä.
Mun pitää päästä kotoa pois, koska muuten jumitun siivoamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on vain kirjoittaa. Jotain edes. Aina voi sitten muokata!
Ja merkitse lähteet heti alkuunsa.
T. 20 vuotta yliopistolla roikkunut, joka vihdoin teki gradun
Vierailija kirjoitti:
Kiva. Tunti sitten kirjoitin piiiitkän pätkän omasta mielestäni aivan hyviäkin neuvoja ja se jäi sensuurin kynsiin...
Voi ei! Jospa vain nekin vielä tulisi jakoon!? Täällä on todella hyviä neuvoja ja perusteluita. Heti nousee usko tähän hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää ilmeisesti laittaa eri postauksina se mitä kirjoitin. Koitan nyt muistaa edes suurinpiirtein kaikki mitä siihen pitkään sepustukseen kirjoitin.
"Mä olen juuri tekemässä opinnäytetyötä. Mun jumi liittyy siihen, etten osaa kirjoittaa mitään järkevää omaa tulkintaa lähdeteksteistä. Kirjoitan vain samoja juttuja vähän lauseita muuttaen. Onko kenelläkään tähän sanottavaa/kokemuksia?"
Kannattaa lukaista Hirsjärvi & Remes - Tutki ja kirjoita -teos. Se on tosi hyvä ja antaa paljon vinkkejä ja neuvoja koko prosessiin.
Ensinnäkin sun pitäisi tietää sun aihealue niin hyvin, että osaisit nyt heti pitää 10 minuutin esitelmän siitä sun teoriaosuudesta. Edellä mainitun teoksen ohjeiden mukaan opinnäytetyön (tai gradun) aihepiiri pitäisi olla sellainen, josta tiedät (olet tutustunut aiheeseen jo aiemmissa opinnoissa, tehnyt projekteja aiheesta) tai että aihe on sinulle muuta kautta tuttu. Tällöin et joudu ekana opiskelemaan aihetta ja sitten vasta pääset kirjoittamaan. Valitse itseäsi kiinnostava, itsellesi helppo aihe.
Tee sisällysluettelo. Sinne sivuille otsikoiden ja alaotsikoiden alle kirjoita mitä aiheita siinä otsikon alla pitäisi käsitellä. Kirjoita kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Älä vielä tässä vaiheessa mieti että kuinka se pilkkusääntö meni tai onko lause liian pitkä.
Tutki aiempia opinnäytetöitä www.theseus.fi. Lue miten muut ovat koostaneet teoriaosuuden. Tutki käytettyjä lähteitä. Älä plagioi.
jatkuu...
jatkuu...
Tee sinne teoriaosuuteen luetteloita, mindmappeja, kaavioita... mikä vaan helpottaa sitä aineiston jäsentelyä. Omia muistiinpanoja. Kun olet tehnyt otsikot ja alaotsikot, sulla on hyvä työjärjestys ja jaottelu. Aloita kirjoittamaan siitä, mistä löysit helpoiten aineistoa. Sisällysluettelon järjestys ei ole kiveenhakattu vielä tässä kohtaa.
Lue lähteistä tietoa ja kirjoita se sinne omin sanoin. Lisää vasta sitten viittaukset ja lähdeviitteet.
Laita silloin tällöin uusin versio työstä ohjaajalle. Pyydä kommentointia ja mielipiteitä. En kyllä osaa sanoa, voiko keskeneräisen työn antaa vaikka ihan jollekin muulle opettajalle luettavaksi ja kommentoitavaksi. Itse ainakin tykkäsin että sain myös muiden mielipiteitä ja jatko-ohjeistusta. Voit myös ohjaajalle sanoa että olet umpikujassa etkä oikein tiedä mihinpäin tästä jatkaa.
Muista että teoriaosuuden pitää peilata sitä tutkimuskohtaa, ts. älä kirjoita puista jos tutkit kiviä. Niiden pitää mennä käsi kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta riittävästi alkoholia ja ala kirjoittaa. Mitä enemmän on kännissä, sitä paremmin tekstiä tulee. Itse kirjoitin graduni noin. Törppö viiniä viereen ja mitä enemmän veren alkoholipitoisuus nousi, sitä enemmän tekstiä tuli. Käytin kirjoittamiseen kaksi päivää, kiitoksena aivan jäätävä krapula, mutta myös kirjoitusvirheiden korjausta vailla valmis gradu. Kolmantena päivänä korjasin kirjoitusvirheet ja poistin suurimman toiston. Arvosana 4.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen juuri tekemässä opinnäytetyötä. Mun jumi liittyy siihen, etten osaa kirjoittaa mitään järkevää omaa tulkintaa lähdeteksteistä. Kirjoitan vain samoja juttuja vähän lauseita muuttaen. Onko kenelläkään tähän sanottavaa/kokemuksia?
Tämä oli mulla heikkoutena ja jouduin tsemppaamaan, että saan omaa tulkintaa. Esim. yliopiston pääsykokeissa huomasin, että olin taas sortunut tähän ja kumitin varmaan sivun tekstiä ja aloitin alusta. Tieteellisessä tutkimuksessa lähdeviitteet auttaa hyvin tän huomaamisessa, kun näkee jos ei tule mitään omia virkkeitä sinne viitteiden väliin.
Se oma tulkinta ei välttämättä tule luonnostaan ja suoraan siihen paperille kirjoittamalla, saati pakottamalla. Se on sitä luovaa työtä mikä vaatii rentoutta ja luovuutta aivoilta. Voit kokeilla vaikka ottaa jonkin aikaa rennosti ja kenties hajamielisesti lenkillä, ruokaa laittaessa tai suihkussa mietiskellä jotain tiettyä kohtaa tutkimuksessa. Löytävätkö aivot silloin huomaamattasi jotain yhteyksiä?
Se oma tulkinta voi lähteä ihan yksinkertaisista asioista eikä megaoivalluksista. Kirjoita tekstiisi ylös jos olet jostain lähdeviitteestä samaa mieltä, eri mieltä; huomaat että useampi lähde on sanonut samanlaisia asioita, sanonut ristiriitaisia asioita; aineistosi käsittelyssä jokin asia on mennyt samalla tavalla tai eri tavalla kuin lähteet puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä tarkoitta teoria-osuus? Siis se oma teoriani aiheesta ennen tutkimista vai kasaan kootut aiemmat teoriat? Vai jotain muuta?
Tuskin olet ensimmäinen "jumittava" oppilaitoksellasi, olisko sieltä saatavilla jotain tukea? Esim. Helsingin yliopistolla on netissä aina torstaisin ohjattua Pomodoro-työskentelyä. Lisäksi on lyhyitä nettiluentoja vitkuttelun lopettamiseen, keskittymiseen jne jne. Tai auttaisiko ympäristön vaihdos, esim. kirjoittaminen kirjastossa?
Ei tämän enempää, aiemmat ovatkin jo antaneet paljon vinkkejä!
Terveisin "yx toinen jumittava"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä tarkoitta teoria-osuus? Siis se oma teoriani aiheesta ennen tutkimista vai kasaan kootut aiemmat teoriat? Vai jotain muuta?
Kasaat yhteen aiemmat teoriat. Ei mitään omia teorioita keksitä 🙄 Hypoteesi on sitten eri juttu, mutta se on ehkä yhden kappaleen pituinen.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä tarkoitta teoria-osuus? Siis se oma teoriani aiheesta ennen tutkimista vai kasaan kootut aiemmat teoriat? Vai jotain muuta?
Gradussa ei tarvitse omaa teoriaa sentään kehittää, se on jatkotutkimuksen juttua ennemmin. Teoriaosuudessa teet katsauksen gradusi aihetta koskevasta tutkimuksesta pohjaksi ennen omaa aineistosi käsittelyä.
Gradun teossa kannattaa ensin tehdä järkevä aiheen rajaus suhteuttaen se aiempaan tutkimukseen, niin että siihen aiheeseen jonkun uuden näkökulman. Sitten pitää lukea itsensä sen suunnitellun aihepiirin sisälle ja koota riittävästi lähdeaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta.
Kirjoittamisvaiheessa kannattaa luoda rungoksi selkeä dispositio eli jäsennelty sisällysluettelo. Microsoft Wordin automaattinen sisällusluettelo auttaa pitämään työtä kasassa, jolloin tutkielmaa voi kirjoittaa pääluku ja alaluku kerrallaan. Tässä yhdenlainen malli:
1. JOHDANTO
1..1. Yleinen teoreettinen viitekehys (käytä kuvaavaa ilmausta aiheesta)
1.2. Tutkimustehtävä: (mitä on tarkoitus tutkia)
1.3. Lähteet: (mitkä ovat käytetyt lähteet)
2. ENSIMMÄINEN KÄSITTELYLUKU (aihetta kuvaava nimi)
2.1. Kuvaava nimi
2.2. Kuvaava nimi
2.3. Kuvaava nimi
3. TOINEN KÄSITTELYLUKU (alalukuineen)
4. KOLMAS KÄSITTELYLUKU (alalukuineen)
5. LOPPUYHTEENVETO (kuvaava nimi johtopäätöksistä)
-----------------------------------------------------
Tein aikoinan noin 160-sivuisen historian gradun suunnilleen tuolla kaavalla. Kirjoitusvaiheessa tein päätyön yksin kotona, niin että aamupäivällä hoidin erilaiset pakolliset asiat alta pois kuten kaupassa käymiset. Minun paras kirjoitusaikani oli klo 13-18, niin että aloitin kirjoittamisen mahdollisimman levänneenä, virkkeenä ja syöneenä. Pidin välissä korkeintaan kahvitaoun enkä antanut ajatuksen katketa tai harhailla muualle. Keskityin yleensä johonkin yksittäiseen alalukuun aivan kuin olisin koonnut palapeliä. Kun olin tehnyt sen päivän työkiintiön, laitoin kaikki paperit ja kirjat pois näkyvilltä ja vietin vapaan illan katsoen vaikkapa elokuvan tms. Ei niitä töitä kannata tehdä yötä myöten vaan pikemminkin suunnitella mistä jatkaa seuraavana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin olet ensimmäinen "jumittava" oppilaitoksellasi, olisko sieltä saatavilla jotain tukea? Esim. Helsingin yliopistolla on netissä aina torstaisin ohjattua Pomodoro-työskentelyä. Lisäksi on lyhyitä nettiluentoja vitkuttelun lopettamiseen, keskittymiseen jne jne. Tai auttaisiko ympäristön vaihdos, esim. kirjoittaminen kirjastossa?
Ei tämän enempää, aiemmat ovatkin jo antaneet paljon vinkkejä!
Terveisin "yx toinen jumittava"
Mulla ei ainakaan tuo podomoro toimi, kun on kunnon flow kirjoittamisessa päällä tauko katkaisee sen ja aloittaminen on järjettömän vaikeaa.
Itselle ajoitetut tauot olisi varma motivaation ja flown tappaja.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku vääntää rautalangasta, mitä tarkoitta teoria-osuus? Siis se oma teoriani aiheesta ennen tutkimista vai kasaan kootut aiemmat teoriat? Vai jotain muuta?
Jos tutkit opparissasi vaikkapa 2 -vuotiaiden lasten liikunnallisuutta ja omaehtoista liikkumista tietyssä päiväkodissa, niin tällöin teoriaosuudessa sun pitäisi kertoa esimerkiksi lapsen motorisesta kehityksestä, koska sehän liittyy lapsen liikkumiseen ja liikunnallisuuteen. Ja tällöin sun pitää etsiä tieteellisiä julkaisuja, tieteellisiä artikkeleita ym. josta haet sitä teoriaa ja aineistoa. Sitten se aineisto, mikä kertoo lapsen motorisesta kehityksestä, kirjoitetaan esimerkiksi näin:
"Motorinen kehitys jaetaan karkea-, hieno- ja havaintomotorisiin taitoihin. Karling, M., Ojanen, T., Sivén, T., Vihunen, R. & Vilén, T. (2009, s.23) kirjoittavat, että motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehittymistä, joiden hallitsemiseen vaikuttavat ympäristön virikkeet, persoonallisuus ja lapsen oma motivaatio harjoitteluun. Motorinen kehitys etenee päästä jalkoihin ja keskeltä äärialueille. Kehitys jaetaan kolmeen osioon: ensin kehittyvät pään kannattajalihakset, sitten vartalon ja käsien hallinta ja viimeiseksi jalkojen lihasten hallinta. (emt, s. 123).
Lapsen kehitystä blaablaa blaa, mutta A. Brownin (2019) mukaan lapsen tulee blaablaablaa. Nieminen & Karikko (2021) toteavat, että lapsen tulee olla blaablaablaa, koska kehitys sitä ja tätä."
Ja lähdeluettelossa se kirjoitetaan näin:
Brown, A. (2019) Motivation and running - a daycare study of 2 year old children. Journal of Fitness.
Karling, M., Ojanen, T., Sivén, T., Vihunen, R. & Vilén, T. (2009) Lapsen aika. Karisto.
Nieminen, S. & Karikko, O. (2021) Lapsen fyysinen kehitys. WSOY
Vasta kun kirjoitat itse tutkimuksesta + pohdinnassa kerrot omia ajatuksia, omia mielipiteitä, koska siinä kerrot siitä tutkimuksesta minkä teit ja mitä havaitsit. Esimerkiksi tutkimuksessa voit kirjoittaa näin: "Lapsia havainnoitiin kolme viikkoa. Tänä aikana lapset tekivät sitä ja tätä. Havaintojeni mukaan tämä vastaa hyvin aiemmin esittettyjä teorioita, mutta myöhemmin totesin, että blaablaablaa.
Minulla oli sillä tavalla selkeä homma, että kirjoitin gradua, kun lapsi oli hoidossa mummolassa. Aikaa ei siis ollut tuhlattavaksi, kun ei tietysti mitään normihoitopäiviä siellä ollut. Eli tartuin aina toimeen, kun oli mahdollisuus. Tein sitä juttua, mikä sillä hetkellä tuntui jotenkin vievän työtä eteenpäin, en miettinyt sen pidemmälle. Ta-daa, eräänä päivänä gradu oli valmis. Jos olisi ollut rajattomasti aikaa, olisin varmaan jumittunut pohdiskelemaan enemmän tuleeko tästä mitään ja lukemaan loputtomasti oppaita.
Oon tehny gradua vuodesta 2018 ja aihekin on vaihtunut. Yksi minkä oon oppinut että gradupäivänä en urheile koska urheilu vie voimat. Toinen on että pidä paljon ruokaa lähellä, koska syödessä jotenkin jaksaa opiskella. Ne gradukilot voi sitten laihduttaa pois kun gradu on kansissa. Oon näin aatellut. Sehän on vauva. Älä siis nälissäs vaan syö vähä väliä jotain terveellistä.