Rehellinen mielipide. 30v ja kolmelle eri ihmiselle lapsia
Mitä mieltä? Eroaako mielipide sen mukaan onko naisella kolmelle miehelle vai miehellä kolmelle naiselle?
Kommentit (31)
Tiedän tuollaisen naisen, porskuttaa menemään ja on nytkin kihloissa.
Esikoinen asuu isällään, kaksi muuta kai iseillään viikko-viikko tai joka toinen viikonloppu.
Mulla on naispuolinen kaveri, jolla on yksi lapsi kolmen eri miehen kanssa. Ihan normaali ihminen hän on.
Kolmekymppinen ehtii pyöräytää pennut vielä kivasti kahdelle tai kolmelle eri miehelle, siis toki niiden aiempien lisäksi 😊
Välttelisin molempia noin kumppanimielessä.
Kyllähän se mielikuva usein ihmisten mielissä eroaa. Naista pidetään lorttona. mies vaan ollut kiireinen liikkeissään.
Omasta mielestäni tuo ei ole mikään ihanteellinen tilanne, ja siitä aiheutuu paljon sellaisia vaikeuksia , joita ydinperheessä ei. Mutta en ole kyllä mikään ketään tuomitsemaan. Ystäväni, jolla on neljän eri miehen kanssa lapsia tilanteita läheltä seuranneena näen selvästi kuinka ihan äärettömän moni juttu on tuohon johtanut.
Toivottavasti nyt viimein on löytänyt oikean onnen. Ja tällä ystävälläni on kuitenkin aina ollut töitä, on omistusasunto, hyvät välit sukulaisiin , lapsille harrastuksia ( ja jonkun elämänkoulukommenttiin yhdistän alkoholin ja tupakan myös, ystäväni ei polta ja alkoholia ottaa ehkä 4 annosta vuodessa ). Lisäksi hän on todella auttavainen luonteeltaan.
Tiedän naisen, jolla on viisi lasta neljältä eri isältä. Esikoinen saatu nuorena ja asui muualla ja pidettiin salassa näiltä nuoremmilla.
Ehtii vielä tekaisemaan vähintään toiset kolme kun on noin nuori.
Kyllähän siitä aika wt-vibat tulee, sekä miehen että naisen kohdalla, tosin sekin on vähän tapauskohtaista. Yksi tuttu sai ensin parikymppisenä lapsen miehen kanssa, josta erosi, kolmekymppisenä sai lapsen uuden miehen kanssa ja tarkoitus oli tietysti elää onnellisena elämänsä yhdessä loppuun asti, mutta mies kuoli aika pian lapsen syntymän jälkeen. Ja kolmannen sai sitten nelikymppisenä, kuulemma kyseessä oli yllätys eli varmaan ns. vahinko.
Jos kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseen, en näe mitään syytä tuomita. Kyllä tähän maailmaan mahtuu muitakin elämisen malleja kuin ydinperhe, jossa on 2,5 lasta ja kultainennoutaja.
Ei mitään negatiivista sanottavaa pelkästään tuon vuoksi. Suhteet lasten toisiin vanhempiin ovat päättyneet mikä minkäkin asian vuoksi ja elämän pitää jatkua.
Mulla oli 3-kymppisenä kolme lasta kahdelle eri miehelle. Toisen kanssa olen edelleen naimisissa ja muita miehiä ei ole näiden lisäksi ollut. Elämämkoulun sijaan pari yliopistotutkintoa ja vakituinen työpaikka koulutustani vastaavassa työssä. Joten en ainakaan vedä mitään muita johtopäätöksiä, kuin että suhteet eivät ole onnistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon wt-meininkiä.
Ainakin, jos käyttää päihteitä, kiroilee, juoruaa, on tyhmä ja roikkuu baareissa. Lisäksi tekohiukset/ripset, kilo meikkiä ja tatuointeja tai lävistyksiä.
Tuollaisessa tilanteessa on sellainen ongelma, että uutta, pysyvää parisuhdetta, on äärimmäisen hankala löytää, sillä kukaan selväpäinen ei lyö hynttyjä yhteen henkilön kanssa, jolla on kolme lasta kolmen eri kumppanin kanssa, ellei sitten itsellä jo ole sama tilanne...joka taas pahentaa tilannetta entisestään. Tästä muodostuu noidankehä, josta on todella hankala ponnistaa parisuhderintamalla "tasapainoiseen" suhteeseen. Jos siis edes sellaista etsii.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 3-kymppisenä kolme lasta kahdelle eri miehelle. Toisen kanssa olen edelleen naimisissa ja muita miehiä ei ole näiden lisäksi ollut. Elämämkoulun sijaan pari yliopistotutkintoa ja vakituinen työpaikka koulutustani vastaavassa työssä. Joten en ainakaan vedä mitään muita johtopäätöksiä, kuin että suhteet eivät ole onnistuneet.
Kaksi eri miestä on vähän eri asia, ja itse asiassa aika normaaliakin, mutta kolmen kanssa on jo saanut olla aika lailla säätämässä, että 30-vuotiaana on lapsia kolmelle eri miehelle. Sukulaisellani on 4 eri miehen kanssa lapsia, ja on kyllä tosiaan sitä sorttia, että alle vuoden seurustelun jälkeen pullat uuniin, sitten naimisiin ja vuosi tai korkeintaan kaksi lapsen syntymän jälkeen erotaan, koska on väkivaltaa suhteessa tai jotain muuta vastaavaa. Ensimmäinen (nuorena saatu) lapsi on huostattu, toisen isä oli (kuuleman mukaan) väkivaltainen (mutta adoptoi sen ensimmäisen, jolla ei ole koskaan ollut isää elämässään), kolmatta ei saa nähdä kuin pari tuntia pari kertaa kuussa, koska isä vei lapsen sillä perusteella, että äiti on kevytkenkäinen eikä kykene huolehtimaan muistakaan lapsistaan, ja siitä neljännestä en edes tiedä, mikä meni vikaan. Oli pisin suhde ja vissiin ihan kunnollinen mieskin, mutta ei vaan toiminut. Niin voi käydä, mutta niiden kolmen edeltävän tyypin kanssa olisi kyllä ollut ihan paikallaan käyttää sekä järkeä että ehkäisyä, niin säästyisi nuokin lapset äidin loputtomalta suhderuletilta. Lapsiahan tuossa eniten sääliksi käy.
Tämän tyypin sisarus sen sijaan seurusteli 10+ vuotta puolisonsa kanssa ennen kuin tekivät ensimmäistäkään lasta ja yhdessä ovat yhä onnellisesti.
Ajattelen, että ei osaa käsitellä omia tunteitaan ihmissuhteissa, huonot parisuhdetaidot ja ehkä epävakaa persoonallisuus.
Eri juttu jos vain kahden kanssa lapsia
Mun naispuolisella serkulla on 3 lasta kolmelle eri miehelle. Kun lapset asuvat samassa kodissa äitinsä kanssa, heitä tulee ehkä ajatelleeksi enemmän sisaruksiksi, kuin niin että ne miehen lapset jotka asuvat eri äitiensä luona. Ei miellä niin herkästi sisaruksiksi keskenään. Sellainen ero minulle nousi mieleen.