Kohta meinaa kamelin selkä katketa
Oon niin väsynyt kun koko ajan pitäis muistaa ja pitäis olla silmät selässä. 14 v pojan takia.
Nyt alkaa olla kohta niin lähellä että soitan sossuun ja pyydän ne hakemaan tuon lastenkotiin.
No, oon sitä ennenkin pyytänyt, mutta eipä ole kukaan halunnut ottaa.
Juuri kun taas sain ostettua uuden adhd lääkepurkin, niin enkö unohtanut sen laukkuuni, ja kun olin saunassa, oli poika taas käynyt varkaissa.
Se myy niitä pillereitä kadulla, kerran veti itse 20 pilleriä nassuunsa.
Jos jollakin on käteistä lompakossaan, poika nyysii ne.
Haluaisin antaa selkäsaunan, mutta kun siitäkin saa vaan ite kärsiä.
Puhuin aika rumasti pojalle lun sain selville varastamisen. Mutta, oon taas niin pettyny, kun vaikka kuin yrittää olla rakastava vanhempi, ja tehä kaikkensa että lapsen asiat muuttuis parempaan, niin sama jatkuu, jatkuu...
Ja terapeuttikin lopetti meillä asioinnin, kun ei saanut poikaa avautumaan.
Kommentit (18)
Rukoile poikasi puolesta aamulla, illalla ja päivällä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi lapsen isä tajusi lähteä.
Tarkoitat siis: onneksi tajusi tappaa ittensä.
Sosiaalin kanssa on oltu jo tekemisissä, ei kukaan oo pystynyt auttamaan. Mulle on vaan sanottu että pitää koittaa pärjätä. Ja kun mun pitäis muistaa laittaa ne lääkkeet piiloon!!
Siltikin poika käy kääntämässä kaapit, jos jotain löytyis.
Jos joku ikinä väittää, että lapsi on otettu huostaan ilman syytä, niin en enää ikinä usko. Kun nytkin on ollut mahdotonta saada tuota mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Rukoile poikasi puolesta aamulla, illalla ja päivällä.
❤️ Rukoilen. Tiedän että Jeesus on viimenen toivo tässä asiassa.
Sellaista se on kun hässii "laatu"miesten kanssa. Varmaan joku irakiafrikka tai tatskattu punttisalimake isä.
Ei kai tässä muuta voi, kun antaa rötöstellä. Kunhan narahtaa lääkkeiden katukaupasta, on viranomaisten pakko toimia.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun hässii "laatu"miesten kanssa. Varmaan joku irakiafrikka tai tatskattu punttisalimake isä.
Sellaisia kuin sun vanhemmat? Tiedät mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tässä muuta voi, kun antaa rötöstellä. Kunhan narahtaa lääkkeiden katukaupasta, on viranomaisten pakko toimia.
Mä uskoin aiemmin, että poliisit puuttuisivat katukauppaan. Mutta ei, vaikka poika oli joltain saanut kadulta lääkkeitä, xalolia, ja ilmotin siitä poliisille, ei kukaan ikinä ottanut poikaa kuulusteltavaksi, keneltä niitä sai.
Tässä kuukausien aikana oon saanut huomata, että sitä jää aina yksin. Poliiseilla on niin paljon työtä ettei heillä oo aikaa. Kerran tosin näin pari poliisia jututtamassa yhtä ihmistä ulkona, olin juuri hakemassa poikaani kaupungilta. Hain pojan ja vein poliisien luo, ja kyllä he sitten siinä puhu järkeä pojalle, mitä huumeet tekee ihmiselle.
Ota uudelleen yhteyttä sosiaalihuoltoon. Tee hänestä lasu, itsestäsi huoli-ilmoitus, ota yhteyttä korkeampaan/eri henkilöön kuin viimeksi. Ette te ole avun ulkopuolella, joku törppö on tehnyt huonon ratkaisun oltuaan ottamatta teitä asiakkaaksi, mutta sinä et saa nyt luovuttaa. Et pärjää enää lapsesi kanssa - eikä se tarkoita että olisit huono äiti tai sinulla olisi huono lapsi. Olette nyt vaan sellaisilla raiteilla joihin ehdottomasti tarvitsette ammattiapua päästäksenne turvaan, ennen kuin kunnolla jysähtää. Vielä ei ole myöhäistä. Soita tänään!
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun hässii "laatu"miesten kanssa. Varmaan joku irakiafrikka tai tatskattu punttisalimake isä.
Kyllä, ihmisten huumeongelmathan alkoivat vasta kun suomalaiset alkoivat hankkia lapsia ulkomaalaisten kanssa.
Minulla on valkoiset, nornaalit keskiluokkaiset vanhemmat, ja olen juoppo ja huumeiden satunnaiskäyttäjä. En syytä asiasta ketään.
Kaikki sympatia sulle, tiedän omasta kokemuksesta miten rankkaa toi on. Mulla oli helvetilliset 5v pojan kanssa, kunnes täytti 18v ja sain sen potkittua sossun asiakkaaksi. Ne järjesti sille kämpän ja seurasi sen touhuja. Me juostiin myös kaikki mahdolliset terapiat, Jorvi, poliisi, perheneuvola ja ties mitä, sen 5v aikana. Mä olin aivan loppu, kun vuoronperään soitettiin koulusta ja poliisista, kun se rötösteli, imppasi ja käytti ties mitä, kannabista, sun muuta. Lintsasi koulusta ja vei sinne teräaseita. Oikeudessakin oltiin ja se sai tuomion ilkivallasta ja ison korvausvaatimuksen. Oli kyllä aivan kamalaa aikaa 😔
Vierailija kirjoitti:
Ota uudelleen yhteyttä sosiaalihuoltoon. Tee hänestä lasu, itsestäsi huoli-ilmoitus, ota yhteyttä korkeampaan/eri henkilöön kuin viimeksi. Ette te ole avun ulkopuolella, joku törppö on tehnyt huonon ratkaisun oltuaan ottamatta teitä asiakkaaksi, mutta sinä et saa nyt luovuttaa. Et pärjää enää lapsesi kanssa - eikä se tarkoita että olisit huono äiti tai sinulla olisi huono lapsi. Olette nyt vaan sellaisilla raiteilla joihin ehdottomasti tarvitsette ammattiapua päästäksenne turvaan, ennen kuin kunnolla jysähtää. Vielä ei ole myöhäistä. Soita tänään!
Juu, perhetyö on ainoa mitä apua saataisiin. Oltiin alotettu kuulema tehokkaaksi kehuttu mdft-terapia, muutamia kertoja terapeutti näki meitä, mutta päätti lopettaa. Ei kuulema hyötyä kun poika ei ollut kiinnostunut puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sympatia sulle, tiedän omasta kokemuksesta miten rankkaa toi on. Mulla oli helvetilliset 5v pojan kanssa, kunnes täytti 18v ja sain sen potkittua sossun asiakkaaksi. Ne järjesti sille kämpän ja seurasi sen touhuja. Me juostiin myös kaikki mahdolliset terapiat, Jorvi, poliisi, perheneuvola ja ties mitä, sen 5v aikana. Mä olin aivan loppu, kun vuoronperään soitettiin koulusta ja poliisista, kun se rötösteli, imppasi ja käytti ties mitä, kannabista, sun muuta. Lintsasi koulusta ja vei sinne teräaseita. Oikeudessakin oltiin ja se sai tuomion ilkivallasta ja ison korvausvaatimuksen. Oli kyllä aivan kamalaa aikaa 😔
Miten nykyään menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sympatia sulle, tiedän omasta kokemuksesta miten rankkaa toi on. Mulla oli helvetilliset 5v pojan kanssa, kunnes täytti 18v ja sain sen potkittua sossun asiakkaaksi. Ne järjesti sille kämpän ja seurasi sen touhuja. Me juostiin myös kaikki mahdolliset terapiat, Jorvi, poliisi, perheneuvola ja ties mitä, sen 5v aikana. Mä olin aivan loppu, kun vuoronperään soitettiin koulusta ja poliisista, kun se rötösteli, imppasi ja käytti ties mitä, kannabista, sun muuta. Lintsasi koulusta ja vei sinne teräaseita. Oikeudessakin oltiin ja se sai tuomion ilkivallasta ja ison korvausvaatimuksen. Oli kyllä aivan kamalaa aikaa 😔
Miten nykyään menee?
Meillä on välit täysin poikki. Poika on nykyään jo kolmenymppinen, eikä sen elämä vieläkään ole kunnossa. Kuulen tyttäreltä välillä jotain, mutta ei nekään paljon yhteyttä pidä. Poikaa ei sukulaiset kiinnosta, se haluaa pysyä meistä erossa. Tehköön mitä tekee, mä olen jo luovuttanut 🤷♀️
Jälkiabortti olisi oikea ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sympatia sulle, tiedän omasta kokemuksesta miten rankkaa toi on. Mulla oli helvetilliset 5v pojan kanssa, kunnes täytti 18v ja sain sen potkittua sossun asiakkaaksi. Ne järjesti sille kämpän ja seurasi sen touhuja. Me juostiin myös kaikki mahdolliset terapiat, Jorvi, poliisi, perheneuvola ja ties mitä, sen 5v aikana. Mä olin aivan loppu, kun vuoronperään soitettiin koulusta ja poliisista, kun se rötösteli, imppasi ja käytti ties mitä, kannabista, sun muuta. Lintsasi koulusta ja vei sinne teräaseita. Oikeudessakin oltiin ja se sai tuomion ilkivallasta ja ison korvausvaatimuksen. Oli kyllä aivan kamalaa aikaa 😔
Miten nykyään menee?
Meillä on välit täysin poikki. Poika on nykyään jo kolmenymppinen, eikä sen elämä vieläkään ole kunnossa. Kuulen tyttäreltä välillä jotain, mutta ei nekään paljon yhteyttä pidä. Poikaa ei sukulaiset kiinnosta, se haluaa pysyä meistä erossa. Tehköön mitä tekee, mä olen jo luovuttanut 🤷♀️
Niin surullista, mutta, siihen ei tosiaan ulkopuoliset paljoo mitään voi, jos yksi päättää tuhota elämäänsä. Toivon teille jaksamista.
Niinkun tää mun poika, haaveilee katuelämästä ja kuuntelee musiikkia, joka varmasti vielä vaikuttaa ajatuksiinkin. Jos hän 18 v ei muuta elämältään halua, niin en tosiaan voi muuta kuin rukoilla, kun lähtee kotoa pois.
Meidän perheestä ei kukaan muu polta kuin tää nuori, ja sekin vielä rassaa itteeni hirveesti, kun inhoon sitä hajua.
Muistan kun aikoinaan ajattelin, että onneksi kotona ei tarvi haistella tupakan käryä, kun töissä jouduin ja joudun vieläkin haistelee ja omatki vaatteet sitten alko aina haista tupakalle.
Nyt sitten sitä joutuu kotonaanki sietämään.
Mulle sanottiin sosiaalikeskusteluissa, että on parempi antaa polttaa, ei kannata taistella tupakointia vastaan..että okeei..annoin sitten periksi.
Mutta tuon takia en anna enää rahaa enkä todellakaan hyväksy polttamista.
Mutta illalla raivostuin siitä varastamisesta, ja otin pojalta sytkärin pois. Niinpä hän hetken päästä sytytti tupakan leivänpaahtimesta. Käveli tuoakka suussa pihalle. Kannoin leivänpaahtimen pois. Poika valvo koko yön, eikä tietenkään lähtenyt kouluun kun ite lähdin töihin.
Mutta tätäkö tää tulee olee siihen asti, että täyttää 18 ja lähtee kaduille asumaan ja narkkaamaan, todella toivon että näin ei tapahdu. Mutta, jos nuori ihannoi niin paljon tuollaista elämää, niin kuka siihen pystyy vaikuttamaan..
Enpä tiedä, onko tuossa tilanteessa enää mitään hävittävää vaikka kokeilisit sitä selkäsaunaakin.
Se raja on mennyt jo aika päivää sitten, kun vielä oli harkinnan varaista, kannattaisiko olla yhteydessä sosiaalihuoltoon. Nyt ihan viimeistään.