Lue keskustelun säännöt.
Miehen tapa riidellä uuvuttaa minut
19.06.2015 |
Ja ylipäätään se, että riitoja vedetään pienimmästäkin asiasta. Aina toistuu sama kaava; mies alkaa jankaamaan jotain omaa kantaansa, alkaa suuttumaan ja räyhäämään, ehkä minuutin lepertelee ja taas räyhää, alkaa erolla uhkailu, ja jossain vaiheessa väsyy riitelyyn. Yleensä seuraavana päivänä.
Eilenkin oli tilanne päällä, ja oikeastaan on vieläkin. Sovittiin että vietetään nyt hieman juhannusta. Minulla on ollut muutama rankka työviikko, ja unet tosi vähissä, jonka mies tietää hyvin. Syötiin, käytiin saunassa, juteltiin ja oltiin lähekkäin. Kun saunassa tuli liian kuuma, katsottiin yksi jakso sarjaa, ja mies jatkoi löylyttelyä. Ehdotin että katsotaan hänen löylyttelyjen jälkeen taas sarjaa ja sitten ne ongelmat alkoi.
Mies tuli löylyistä ja olin muka kaiken tehnyt väärin, en ollut tarpeeksi lähellä, jutellut hänelle, tarpeeksi kauaa saunassa, syönyt riittävästi yms yms yms. Ja yritin selittää nätisti että olen väsynyt ja luulin että kaikki oli ok. Mies jankkasi kantaansa ja alkoi räyhäämään että minun pitää mennä nukkumaan jos en aio viettää juhannusta. Eipä siihen muita vaihtoehtoja sitten jäänyt, kun mikään ei kelvannut.
Tämä kuullostaa aivan naurettavalta, mutta eihän se mies antanut minun nukkua, vaan tuli taas räyhäämään, että jos en halua viettää aikaa hänen kanssaan niin erotaan. En uskaltanut enää vastata mitään, kun mies alkoi käyttäytymään niin uhkaavasti. Siinä se räyhäsi, löi välillä seinää, ravisteli minua, ja välillä leperteli korvaan että älä pelkää ja taas räyhäsi.
Alkolla oli osuutta asiaan, vaan on se melkeen tuollainen ilman alkoakin. Pariterapiaan tuo ei suostu. On yritetty. Minä haluaisin vain keskustella rauhallisesti enkä kuunnella tuollaista mekastusta.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:30"]No miehen käytöss kuulostaa lapselliselta tunteenpurkaukselta jota varmaan alkoholi avitti. Tuli mieleen, että ap on tehnyt pitkän työputken, ja mies ei kimpaantunut eilisen illan tapahtumista, vaan reagoi koko tuohon työputkeen; on siis kokenut ettei saa huomiota viikoihin.
Kyse on tunteista eikä siitä mitä voidaan tilastoilla mitata, joten ap: jankkaus siitä että hän oli oikeassa oli aivan turhaa, jos kerran miehestä tuntui hylätyltä. Ap olisi voinut huomioida miehen tunteen ja sanoa vaikka "Anteeksi, etten ole viime viikkoina antanut sulle huomiota, mutta lupaan että juhannuksena hellin sinua oikein olan takaa, mutta voisinko levätä nyt hetken, että jaksan juhlia kanssasi?"
Aika selvää on kuitenkin, että kommunikaatio-ongelma teillä on, joten pariterapia olisi vähintään edessä. Mutta jos ap välittää miehestä, en itse lähtisi heti heittämään hanskoja naulaan, koska huom.! miehen purkaushan tuli siitä, että hän kaipaa vaimonsa kanssa olemista!
Liian moni nainen palstalla valittaa kun mies ei välitä, ei huomioi, eikä halua viettää aikaa yhdessä. Ap:llä siis on jotain, jota kannattaisi kehittää.
[/quote]
Ai, että ap:n pitää pyytää aikuiselta mieheltä anteeksi väsymystään ja työputkea? Entäpä tuo miehen käytös? Ihan oikeutettu normaali reaktio? Ei todellakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 11:07"]
Mulla oli tuollainen miesystävä. Muistan yhden mökkiviikonlopun, jolloin en ollut ilmeisesti osoittanut tarpeeksi huomiota miehelle. Olin jo nukkumassa, kun hän tuli yöllä viereeni. Tunsin järkyttävän kivun selässäni ja putosin lattialle. Mies oli potkaissut minua kovaa. Hän ei sanonut sanaakaan, tuijotti vain.
Menin olohuoneen sohvalle nukkumaan. Mies tuli sinne perässä ja istui päälleni niin, etten pystynyt liikkumaan. Puristi kaulasta. Hän hoki juuri tuota, että ei tarvitse pelätä. Minun olisi vain pitänyt kertoa, missä puhelimeni on, niin kaikki olisi hyvin. En kuitenkaan kertonut. Kun mies myöhemmin nukahti, soitin itselleni apua, häivyin mökiltä enkä sen jälkeen ole nähnyt miestä.
[/quote]
Ylä olevan kirjoittanut henkilö on jo pitkään kirjoitellut palstalle tarinoita siitä kuinka hän on herännyt siihen, että mies häntä kuristaa. Hän myöntänyt kirjoittavansa niitä omaksi huvituksekseen.
Ap, luulen, että olet vaarassa. Henkinen väkivalta on jo nujertamassa sinua, fyysinen saattaa seurata perässä. Lähde pois. Et voi muuttaa miestä.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:30"]
No miehen käytöss kuulostaa lapselliselta tunteenpurkaukselta jota varmaan alkoholi avitti. Tuli mieleen, että ap on tehnyt pitkän työputken, ja mies ei kimpaantunut eilisen illan tapahtumista, vaan reagoi koko tuohon työputkeen; on siis kokenut ettei saa huomiota viikoihin.
Kyse on tunteista eikä siitä mitä voidaan tilastoilla mitata, joten ap: jankkaus siitä että hän oli oikeassa oli aivan turhaa, jos kerran miehestä tuntui hylätyltä. Ap olisi voinut huomioida miehen tunteen ja sanoa vaikka "Anteeksi, etten ole viime viikkoina antanut sulle huomiota, mutta lupaan että juhannuksena hellin sinua oikein olan takaa, mutta voisinko levätä nyt hetken, että jaksan juhlia kanssasi?"
Aika selvää on kuitenkin, että kommunikaatio-ongelma teillä on, joten pariterapia olisi vähintään edessä. Mutta jos ap välittää miehestä, en itse lähtisi heti heittämään hanskoja naulaan, koska huom.! miehen purkaushan tuli siitä, että hän kaipaa vaimonsa kanssa olemista!
Liian moni nainen palstalla valittaa kun mies ei välitä, ei huomioi, eikä halua viettää aikaa yhdessä. Ap:llä siis on jotain, jota kannattaisi kehittää.
[/quote]
Ei tuossa anteeksipyynnöt auta. Et ole tainnut seurustella luonnehäiriöisen kanssa, joten et ymmärrä. Lopulta saa olla anteeksipyytelemässä ties mistä. Anteeksi, että puhuin. Anteeksi, että olin hiljaa. Anteeksi, että hymyilin. Anteeksi, että katsoin sinua mielestäsi väärällä tavalla. Anteeksi, että itken tässä ja pelkään, samalla kun sinä raivoat ja huudat siinä, enkä voi tehdä mitään, jotta tilanne loppuisi.
Olen 100% varma, että ap on tehnyt kaikkensa, jotta tilanne hoituisi parhain päin, mutta mikään ei ole auttanut. Tiedän omasta kokemuksesta.