Onko muiden 7v lapset näin pelokkaita?
Poika kyseessä ja pelkää että jätetään yksin.
Vaikka menen vessaan joka on hänen huoneesta 4m päässä hän huutaa mihin menin, ja jos käyn keittiössä enkä kuule hänen kyselyään heti hän alkaa kiljumaan paniikissa missä olen ja hätääntyy kunnolla.
Lasta ei voi jättää yksin sisälle jos olen ulkona,paniikki ja itku tulee heti.
Ei voi myöskään jättää minuutiksikaan autoon että hakisin vaikka ärrältä maidon. Huutaa hysteerisenä autossa ja pelkää että jätetään yksin.
Olen puhunut hänelle että äiti ei jätä yksin sinua mihinkään eikä lähde pihalta mihinkään (omakotitalo). Olen lapselle myös sanonut etten ole koskaan häntä yksin jättänyt mihinkään eli ei ole edes syytä pelätä. En ymmärrä tätä yhtään. Hänen pikkuveljellään 5v ei ole koskaan ollut mitään tälläistä.
Jos kastan ulkona kukkia lapsi tulee ovelle itkuisena ja hysteerisenä sekä huutaa kiljuen äitiä.
Lapsella ei voi olla mitään traumoja että olisi jätetty yksin.
Onko kenelläkään kokemuksia tai mistä tämä voi johtua?
Kommentit (34)
Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:24"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:05"]
Joku pelotellut pahasti?
[/quote]
En usko kun luulisin että kertoisi ja kuka muka..
Isällään he ovat joka toinen vkloppu ja hän vannoo ettei koskaan ole jättänyt lapsia yksin.
Lapset asuvat minun ja mieheni kanssa,lapsen isän kanssa olemme eronneet.
[/quote]
eiköhän se ero voi aiheuttaa sitä irrationaalisuuden tunnetta ja pelkoa, että jätetään. On se kova paikka lapselle. Oletteko puhuneet eron lapsen kanssa läpi? Silleen lapsen tasolla. Ja onko lapsi saanut käsitellä sen asian...tai osaako. Siinä apuja tarvitsee.
jos olette silloin lapsen olessa 3-5v. eronneet, niin muistaakseni se on herkkä ikä noissa eroissa. Juuri niissä jättämisistä ja hylkäämistä...tajuaa sen jo. Muttei kuitenkaan tajua.
mitä lapset siitä ajasta muistavat? Miten se ero lapsille tuli. Puhuttiinkonsillloin, valmisteltiinko tai miten?
kyllä se pelottaa, kun oma isä lähti. Äiti jäi. Ja äidin on nyt "vienyt" vieras mies. Kyllä voi olla pelkoja. Oikein hyvin.
tarvitsee varmaan käsittelytapaa ja turvallisuuden tunnetta ja sitä totuttelua.
voimia sinne.
[/quote]
Itse muutin lapsien kanssa pois ja lapset olivat enimmäkseen minulla. Jossain vaiheessa isän tahdosta siirryttiin viikko-viikko systeemiin joka kesti vuoden ja lopetimme kun lapset itkivät minun luokse ja hain heidät usein kotiin ennen kuin isän viikko ehti loppua. En itsekään muista tarkkaan tuota ajankohtaa elämästä kun isoja muutoksia tuli paljon ja pää oli shokkitilassa. Lapsille ei asiasta kauheesti valitettavasti puhuttu,itseäni saan siis syyttää tästä. Tuen lasta paljon enkä jätä häntä yksin. Tajuan nyt että teimme paljon virheitä lapsen kasvatukseen liittyen. :(
Uusi mies tuli vasta kaksi vuotta eromme jälkeen joten äitiä ei vienyt ketään "vieras mies".
Viimeiset ajat suhteesta olivat hurjia koska mies haukkui minua lasten kuulleen. Kun tämä pelokas lapsi oli n. 2v ja sylissäni sai lasten isä raivokohtauksen ja heitti pyykkitelineen minua päin. Lapseen ei osunut mutta mietin voiko muistaa noita aikoja. Ei hän paljon tuollaista nähnyt,ehkä pari kertaa...
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:17"]
No meidän 5v on samanlainen, mutta välillä tuntuu että sanoo pelkäävänsä, koska haluaa esim. Tulla mukaan suihkuun, koska on seurallinen ja haluaisi koko ajan juttuseuraa. Siis en ota suihkuun mukaan, mutta huijaa pelkäävänsä jos otan pikkusisaruksen mukaan. Oikeasti uskaltaa olla yksin pihalla ja sisällä. On sen itse sanonutkin. Muuten sitten on hysteerisen pelkoinen monia muita asioita kohtaan. Johtuu ehkä siitä, että on aika räjähtävä luonteeltaan. Kokee kaikki tunteet tosi voimakkaina tai siis näyttää ne ulospäin näkyvästi. Hyppii ilman ja kiljuu ilosta, ja karjuu, polker jalkaa ja huutaa vihasta. Jos kadulla tulee vastaan tuttu, kiljaisee kovan ääneen ja hyppää ilmaan ja saatta tanssahtaakin ympäri tai jos haluaa kertoa saaneensa uudet aurinkolasit, saattaa juosta tuttavan luo kiljuen ilosta silmät kiiluen ja puoliksi huutaa saaneensa uudet lasit. Vähän kummastuttaa välillä, kun itse olen toista maata. Luulen pelkojen johtuvan myös tästä samasta eli se pelko ei ole oikeasti niin kova, mutta se näyttäytyy ulospäin voimakkasti.
[/quote]
Tulee mieleen oma 7v näistä
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"]
Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
[/quote]
Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa.
Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa.
Ap
Meidän 9v on tuollainen, ollut aina. Alle kouluikäisenä sitä ei niin huomannut, koska lapsen ei oletettu olevan yksin missään.
Syynä hahmottamisen vaikeudet eli neurologinen ongelma, ja tämmöiset alkaa sitten kouluiässä ilmetä psyykkisinä ongelmina. Hoitokeinona toiminta- ja psykoterapia.
Syitä voi olla muitakin, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, tuollainen ei ole normaalia ja lapsi tarvitsee apua.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"]
Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
[/quote]
Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa.
Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa.
Ap
[/quote]
Kamalaa :( kai ryhdyit johonkin toimenpiteisiin!
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"]
Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
[/quote]
Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa.
Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa.
Ap
[/quote]
Et voi olla tosissasi. Lapsella on tällainen kokemus ja sinä ihmettelet miksi pelkää tulevansa hylätyksi. Toivottavasti oot huono provoilija!
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"] Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta. [/quote] Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa. Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa. Ap [/quote] Kamalaa :( kai ryhdyit johonkin toimenpiteisiin!
[/quote]
Kyllä soitin perhepäivähoidon johtajalle mutta mitään ei tapahtunut. Jatkaa edelleen hoitajana.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"]
Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
[/quote]
Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa.
Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa.
Ap
[/quote]
Et voi olla tosissasi. Lapsella on tällainen kokemus ja sinä ihmettelet miksi pelkää tulevansa hylätyksi. Toivottavasti oot huono provoilija!
[/quote]
En ole provoilija. Tuo alkoi vasta 6vuotiaana niin olen sitäkin miettinyt muistaako 3-vuotiaana tapahtuneen ja voiko se alkaa oireilemaan vasta näin myöhään. Ei ole puhunut asiasta enkä minä ole ottanut asiaa edes puheeksi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:33"] Perusturvallisuus jostain syystä järkkynyt. Syynä voi olla juuri tuo vanhempien ero. Onko lapsi ollut päivähoidossa ja minkä ikäisenä sen aloitti? Joillekin sekin voi olla kova pala ja siitä jäänyt kokemus hylätyksi tulemisesta. [/quote] Aloitti perhepäivähoidossa 3vuotiaana. Veljensä kanssa olivat siellä samassa paikassa. Lopetin vuoden jälkeen kun sain vihiä että lapseni pidetään alakerran huoneessa portin takana kahdestaan ja hoitaja on oman lapsen kanssa yläkerrassa katsomassa telkkaria. Kiinni jäivät kun lähdin töistä aiemmin ja löysin itkuiset lapseni portin takaa alakerran huoneesta. Kyllä menin siis koputtamatta sisään kun halusin totuuden. Hoitaja meni paniikkiin ja selitykset alkoi. Pienempi lapsi oli tuolloin 1,5v ja jätettiin yksin itkemään ja samoin tämä toinen lapsi itki..Eikä mitään pientä itkua vaan lohdutonta silmät punaisina itku huutoa. Ap [/quote] Kamalaa :( kai ryhdyit johonkin toimenpiteisiin!
[/quote]
Kyllä soitin perhepäivähoidon johtajalle mutta mitään ei tapahtunut. Jatkaa edelleen hoitajana.
Ap
[/quote]
No herranjumala siihenkö luovutit?
Siis oletko provo? Lapsella vaikka mitä traumatisoivaa kokemusta taustalla ja sinä ihmettelet pelokkuutta. Siis alkaen aggressiivisesta ex-miehestä, vuoroviikkoasumisesta ja surkeasta perhepäivähoitajasta.
Jos sun ex on heittänyt sua ja lasta päin esineitä, niin mistä tiedät mitä siellä isän luona tapahtuu? Ja kaikki toi mitä kirjoitit kuulostaa ihan kamalalta, hanki nyt lapselle pikapikaa apua.
Täällä palstalla menee aina kaikki siihen että haukuttu provoksi. Tämä on viimeinen viestini,mielenkiintoni loppui enää kirjoittaa mitään. Hankin apua heti maanantaina lapselleni ja kaikki on täyttä totta,valitettavasti.
ap
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 21:05"]
Joku pelotellut pahasti?
[/quote]
En usko kun luulisin että kertoisi ja kuka muka..
Isällään he ovat joka toinen vkloppu ja hän vannoo ettei koskaan ole jättänyt lapsia yksin.
Lapset asuvat minun ja mieheni kanssa,lapsen isän kanssa olemme eronneet.
[/quote]
eiköhän se ero voi aiheuttaa sitä irrationaalisuuden tunnetta ja pelkoa, että jätetään. On se kova paikka lapselle. Oletteko puhuneet eron lapsen kanssa läpi? Silleen lapsen tasolla. Ja onko lapsi saanut käsitellä sen asian...tai osaako. Siinä apuja tarvitsee.
jos olette silloin lapsen olessa 3-5v. eronneet, niin muistaakseni se on herkkä ikä noissa eroissa. Juuri niissä jättämisistä ja hylkäämistä...tajuaa sen jo. Muttei kuitenkaan tajua.
mitä lapset siitä ajasta muistavat? Miten se ero lapsille tuli. Puhuttiinkonsillloin, valmisteltiinko tai miten?
kyllä se pelottaa, kun oma isä lähti. Äiti jäi. Ja äidin on nyt "vienyt" vieras mies. Kyllä voi olla pelkoja. Oikein hyvin.
tarvitsee varmaan käsittelytapaa ja turvallisuuden tunnetta ja sitä totuttelua.
voimia sinne.