Raskaat illat lasten kanssa
Lapset 5v ja 1v. Jokainen ilta on todella raskas mulle ja valitettavasti tulee käyttäydyttyä huonosti lapsia kohtaan. Mies on lähes joka ilta töissä joten yksin on pärjättävä. Kenelläkään mitään vinkkejä miten helpottaa iltoja ja omasta väsymyksestä huolimatta jaksaa olla lempeä lapsia kohtaan? Jokainen ilta käyn nukkumaan aivan valtavan huonon omantunnon kanssa ja lupaan seuraavana päivänä toimia toisin.
Kommentit (52)
Onko miehellä aina illat töitä tai voisiko siihen vaikuttaa? Kai olet hänelle kertonut, että illat ovat hankalia.
Jaksatko iltaisin pitää kiinni "aikataulusta". Itseäni auttoi se, kun tiesin mitä mihinkin aikana kannattaa tehdä.
Voisiko esim 5 vuotias kuunnella satua sen aikaa että saat nuoremman sänkyyn.
Mikä teillä on rankinta?
Jos tiedän että syystä x hetki y saattaa olla rankka, niin pyrin tekemään asioita etukäteen. Esim jos neuvola on aikaisin niin pakkaan laukun jo illalla, katson kaikkien vaatteet esille, teen aamupalan kaappiin valmiiksi.. riippuu tietenkin siitä asiasta mikä on rankka.
Voi voi, ihan sääliksi käy velaparkoja tätä perheonnea lukiessa :(
Vastaan nyt samassa monelle kun vastauksia on jo niin monia. Eli mies on alalla jossa on pääasiassa iltavuoroja. Työtään ei missään nimessä ole lopettamassa/vaihtamassa tämän takia kun vihdoin sai työn haluamaltaan alalta ja vielä vakituisen paikan, on meidän perheelle taloudellisestikin hyvä juttu kun oon vielä toistaiseksi kotona lasten kanssa. Vapaapäiviä miehellä onneksi on muutama viikossa eli ihan joka iltainen tilanne tämä ei ole.
Mutta hyvä vinkki se että mentäisiin ulos vielä päivällisen jälkeen/ennen iltapalaa koska siinä välissä tuntuu että oma väsymys alkaa kasvamaan todella suureksi. Lapset nukahtaa suunnilleen samaan aikaan ja itse nukkumaanmeno sujuu kyllä ihan hyvin.
- Ap
Niin ja hermojen menetykseen on mulla auttanut välillä (ei aina) se ajatus että olen aikuinen ja jos mä en osaa hillitä itseäni niin miten pienet lapset voisivat osata. Mutta myönnettävä on että tarpeeksi kuormittavassa tilanteessa kyllä tulee tiuskaistua.
Ainoa, jonka itse olen kokenut toimivaksi keinoksi iltojen rauhoittamiseen, ovat rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Niistä pidetään kiinni ellei ole jotain poikkeuksellista, mikä estäisi.
Kun rutiinit ovat joka päivä suunnilleen samat, lapsetkin ovat hieman levollisempia.
Ap tarvitset kyllä myös lepoa, ettet väsy arkeen täysin. Pyydä apua mieheltä esimerkiksi vapaapäivinä ja muutoinkin kun hän ei ole töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisitko apua joskus iltaan, sukulainen tai ystävä tulisi toveriksi ja auttamaan? On raskas setti sulla nyt, älä tee samaa virhettä kuin minä, että sinnittelin liian pitkään. Sitten tuli huudettua lapsille ja vanhempi alkoi jopa vähän pelätä mua.
Pitäisikö nyt kuintenkin ensin isän miettiä noita työkuvioitaan, eikä ulkoistaa itseään perheestä?
Samaa mieltä. Muutto pienempään asuntoon, ruoka ruokajonoista, vaatteet kirppiksiltä, ei harrastuksia, työmatkat pyörällä - sillä jo säästää sen verran, että voi jäädä pois töistä vaimon avuksi. Ei terve mies työtä kaipaa tai perhe rahaa.
Tällä miehellä on kaksi pientä lasta, joten elämää pitää pyrkiä järjestelemään sen mukaisesti.
Niin, hän on järjestänyt rahaa yhteiselle tilille, jolloin vaimo voi olla huoleti kotona. Eikö se riitä? Voisiko vaimo mennä töihin tienaamaan?
Se on jännä ettei miehille yleensä kelpaa se kotiinjääminen lasten kanssa, vaikka se on niin lokoisaa vaan maata sohvalla ja elää toisten rahoilla.
Onko teillä selkeät iltarutiinit? Itseä auttaa kun kaikki on aina samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä erityisesti on raskasta teidän illoissa? Miten teillä muutoin arjessa sujuu?
Onko teillä pääosin myönteistä vuorovaikutusta päivän mittaan? Käyttekö ulkona, leikittekö yhdessä tai puuhailetteko miten paljon yhdessä perheenä?
Oletko kuinka uupunut tällä hetkellä. Uupunut ei välttämättä jaksa olla kärsivällinen tai johdonmukainen silloin kun pitäisi, vaan sortuu kiukutteluun. Uupunut ei myöskään jaksa olla positiivinen. Se vain ikävä kyllä saattaa luoda negatiivisen vuorovaikutuksen kierteen, joka ruokkii itse itseään. Lapset kyllä vaistoavat pahan olon vanhemmasta ja reagoivat siihen.
Pohtikaa miehen kanssa yhdessä, mitä asialle voisi tehdä. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä joskus tuulettumaan ja viettämään omaa aikaa, voisiko mies ottaa joku päivä päävastuun lapsista jne? Ja pyytäkää apua tarvittaessa, älkääkä antako tilanteen kehittyä pahemmaksi. Tsemppiä kovasti.
Uupunut oon ehdottomasti, ollut jo pitkään. Apua siihen hain vihdoin ja viime viikolla oli ensimmäinen keskustelukäynti. Kovin syvällisesti ei sillä kerralla keskusteltu vanhemmuuteen liittyvistä asioista mutta aion ottaa nämä asiat puheeksi heti seuraavalla kerralla. Miehellekään en vielä kovin yksityiskohtaisesti ole asiasta kertonut, tuntuu etten halua että töissä huolehtii että miten mä pärjään ja miten kotona sujuu.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisitko apua joskus iltaan, sukulainen tai ystävä tulisi toveriksi ja auttamaan? On raskas setti sulla nyt, älä tee samaa virhettä kuin minä, että sinnittelin liian pitkään. Sitten tuli huudettua lapsille ja vanhempi alkoi jopa vähän pelätä mua.
Pitäisikö nyt kuintenkin ensin isän miettiä noita työkuvioitaan, eikä ulkoistaa itseään perheestä?
Samaa mieltä. Muutto pienempään asuntoon, ruoka ruokajonoista, vaatteet kirppiksiltä, ei harrastuksia, työmatkat pyörällä - sillä jo säästää sen verran, että voi jäädä pois töistä vaimon avuksi. Ei terve mies työtä kaipaa tai perhe rahaa.
Tällä miehellä on kaksi pientä lasta, joten elämää pitää pyrkiä järjestelemään sen mukaisesti.
Niin, hän on järjestänyt rahaa yhteiselle tilille, jolloin vaimo voi olla huoleti kotona. Eikö se riitä? Voisiko vaimo mennä töihin tienaamaan?
Se on jännä ettei miehille yleensä kelpaa se kotiinjääminen lasten kanssa, vaikka se on niin lokoisaa vaan maata sohvalla ja elää toisten rahoilla.
Kun lukee perhevapaisiin liittyviä mielipiteitä naiset ei halua jakaa sitä perhevapaata. Minkä mies tekee, jos nainen on esim sopinut jo ne vapaat työnantajansa kanssa. Itse olin kotona vuoden ja mies kaksi ja ei minulle ihan hirveästi sitä positiivista palautetta muilta naisilta tullut.
Vierailija kirjoitti:
Niin miksiköhän se mies siellä töissä viihtyy?
Liekö miehellä siellä myös omasta mielestään tosi tosi raskasta…?
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä selkeät iltarutiinit? Itseä auttaa kun kaikki on aina samalla tavalla.
Rutiinit, rutiinit ja rutiinit.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä miehen työ on, onko ihan välttämätöntä olla joka ilta töissä tässä elämäntilanteessa? Jos ei pysty järjestellä töitään, vapaapäivinä sitten saa hoitaa lasten iltatoimet yksin.
Olen eri mutta meillä mies oli illat navetassa.
Suoritat liikaa. Mitä sä haluaisit tehdä iltaisin? Maata sohvalla ja katsoa telkkaria? Niin lapsetkin. Tee iltapalaksi kaakaota ja juustovoileipiä ja syökää ne lastenohjelmaa katsoen.
Hienoa ap että olet hakenut itsellesi apua!
Saatko nukuttua öisin? Jos väsymys koittaa jo alkuillasta, niin ehkä et saa tarpeeksi levollista yöunta?
Mulla on samanlainen tilanne. Jouduin toisen lapsen kanssa loppuvuodesta sairaalaan aika vakavan tilanteen vuoksi ja silloin mietin, että kunhan saisi vaan elää sitö tavallista arkea terveinä. Nyt olen löysännyt pipoa. Mennään siitä, mistä aita matalin. Köllötetään, käydään välillä ulkona, syödään helppoja juttuja, katsotaan elokuvia, kuunnellaan äänikirjoja jne. Oma asenne on ihan oikeasti mielettömän iso juttu. Ei vaadi itseltään suorittamista ja lintsaa hommista. Meillä mennään nukkumaan kun mennään, en tappele mistään turhasta, kuten siitä onko lapsi puoli 8 sängyssä. Jos ei ole niin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Suoritat liikaa. Mitä sä haluaisit tehdä iltaisin? Maata sohvalla ja katsoa telkkaria? Niin lapsetkin. Tee iltapalaksi kaakaota ja juustovoileipiä ja syökää ne lastenohjelmaa katsoen.
Tämähän on käytännössä sitä, että isompi lapsi ei halua katsoa pienten lasten ohjelmia ja pieni lapsi taas ei malta muuta kuin hyppiä sohvalla istuvan äidin niskassa. Kirjaimellisesti. Meillä esimerkiksi minä en voi edes kahvia juoda sohvalla, kun taas mies saa istua aivan rauhassa ja tehdä vaikka töitä tietokoneella. Ei auta vaikka mitkä Teletapit pistäisi pyörimään. Se on niin, että meidän perheessä tämä äiti istuu keittiössä ja mies kaikessa rauhassa lasten kanssa sohvalla. Ja ennen kuin joku sanoo, että olen tossukka äiti, niin ei voisi kauemmas mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on rankinta? Päivällinen, aika päivällisen ja iltapalan välissä, iltapala, iltatoimet vai nukkumaan meno?
Sanoisin että alkaa vähän ennen iltapalaa, siinä noin klo 18 ja jatkuu siihen saakka että lapset nukkuu.
- Ap
Meillä oli sama sillon kun lapset oli pieniä. Tein vuosia niin että klo. 18-19 välillä laskin lapsille kylpyveden, siellä ne jakso plutata välillä tunninkin (siis tottakai olin vieressä koko ajan). Vähän eri leluja ja vesipuuhia kehittelin heille välillä. Mutta siinä vierähti hyvin aina aikaa ja lapset rauhottui. Sit iltapalat ja sadut ja ajoissa nukkumaan (19.30-20.00).
Vaikka kaikkea meilläkin haasteita on ollut niin iltavillejä ja nukutustaisteluita meillä ei ole ollut oikeastaan koskaan, varmaan toi luomani rutiini auttoi siinä. Vielä nykyäänkin lapset itse hakeutuu rauhallisiin puuhiin/suihkuun ennen nukkumaanmenoa ja ei vastusta nukkumaanmenoa, eli se on heille positiivinen asia. Ovat nyt 7 ja 10v.
Mutta siis lähtöisin tuo rutiini oli siitä että äiti ei ois muuten iltoja jaksanut ja ne tuntui liian pitkiltä 😅😂 Ja ihan sama mitä oli vesilasku, oli sen arvoista. ✌️
En ole ap, mutta työkuviot ei ole aina mietittävissä. Jotkut miehet tekevät 12-tuntista työpäivää tien päällä tai vuorotyötä. Ei siitä noin vain vaihdeta johonkin päivätyöhön.