Oletko sanonut kenellekään henkilölle, että tästä ei ole yliopistoon?
Kommentit (96)
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Lähdin yliopistoon, kun en keksinyt muutakaan tekemistä ja ihan vaan papereilla sinne pääsin. Nykyään pitää varmaan päästä lähinnä pääsykokeilla ja kuka siihen on sanomaan onko sopiva yliopistoon, jos ne pääsykokeet läpäisee?
Höpö höpö. Alalle kuin alalle valitaan yo-todistuksrlla 70-80%opiskelijoista. Lääkis on ainoa, johon valitaan suunnilleen 50-50 todistuksella ja pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Useimmiten tämä tosiasian kertoja on oikeassa. Esimerkiksi jotain kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon niin että olet kirjoittanut kemiasta C/M. Taatusti noilla kyvyillä ei tule valmistumaan. Onko järkeä takoa päätä seinään ja kuluttaa turhaan opetusresursseja ja omia opintotukikuukausia?
Puolet ikäluokasta menee yliopistoon, joten rima on todella alhaalla.
En ole sanonut. Joistakin näkyy selkeästi, että eivät ole luku- ja/tai kirjoitustyyppejä ja hehän suuntautuvatkin AMK-tyyppisiin oppilaitoksiin, joista saa ammatin muutamassa vuodessa ja varmaan aika hyvin pääsee töihinkin nykyään. Hyvä vaihtoehto siis. Ja jokaisella teinillä on varmaan itsetuntemusta opiskelutaitojensa määrästä ja laadusta, tarvitseeko siihen mennä sivusta selittämään. Opot ovat myös olemassa, he osaavat ohjailla, katsovat teinin opintotodistusta ja sitten kyselevät vähän ja kertovat joistakin vaihtoehdoista. Toivon että jokainen löytää oman paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Useimmiten tämä tosiasian kertoja on oikeassa. Esimerkiksi jotain kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon niin että olet kirjoittanut kemiasta C/M. Taatusti noilla kyvyillä ei tule valmistumaan. Onko järkeä takoa päätä seinään ja kuluttaa turhaan opetusresursseja ja omia opintotukikuukausia?
Nyt on kyllä ihan höpöä. Tiesitkö, että ihmisen kyky oppia ja omaksua kehittyy vanhetessa? Joku yo-todistuksen C ei määritä ihmisen mahdollisuuksia loppuelämäksi.
Lisään vielä: melkein kaikistahan on yliopistoon. Väyliä on muitakin kuin suora pääsykoe tai yo-todistuksen arvosanat.
Tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kuuluu se, että kaikki pääsevät yliopistoon vaiks sitten väkisin raahaamalla!!!
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Ihmisen kannattaa olla realistinen unelmissaan. Jos lukiosta on saanut a-m n paperit, kannattaisi miettiä , millaiset resurssit itsellä on ja olisiko jotkin käytännön läheisemmät opinnot itselle sopivammat. Mikäli johonkin alaan syttyy aivan polttava tiedonjano ja kiinnostus yllättäin, sinne yliopistoon voi hakeutua myöhemminkin. Harva on kumminkaan väärinymmärretty nero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Useimmiten tämä tosiasian kertoja on oikeassa. Esimerkiksi jotain kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon niin että olet kirjoittanut kemiasta C/M. Taatusti noilla kyvyillä ei tule valmistumaan. Onko järkeä takoa päätä seinään ja kuluttaa turhaan opetusresursseja ja omia opintotukikuukausia?
Mulle riitti, että pääsin yliopistoon papereilla lukemaan tiettyä ainetta vaikka tiesin, ettei se ole oikea ala. Aloin lukea sivuaineena toista ainetta, jonka myöhemmin sain siirrettyä pääaineeksi. Onneksi en kertonut suunnitelmistani mitään, niin ei kukaan päässyt lannistamaan. Siis M:n papereilla sisään ja valmistuin sitten ihan toisesta aineesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Narsistille hyvin tyypillistä viedä uhrin itseluottamus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Ihmisen kannattaa olla realistinen unelmissaan. Jos lukiosta on saanut a-m n paperit, kannattaisi miettiä , millaiset resurssit itsellä on ja olisiko jotkin käytännön läheisemmät opinnot itselle sopivammat. Mikäli johonkin alaan syttyy aivan polttava tiedonjano ja kiinnostus yllättäin, sinne yliopistoon voi hakeutua myöhemminkin. Harva on kumminkaan väärinymmärretty nero.
Ne a-m:n paperit voivat kieliä myös siitä, että
- koulumainen opiskelu ei ole itseä varten
- ei ole generalisti, jota kiinnostaa opiskella yleissivistäviä aineita
- on kehittynyt myöhään.
Olen itse opettaja, enkä uskaltaisi tehdä mitään päätelmiä a-m:n kirjoittamasta opiskelijasta, tätä tuntematta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Useimmiten tämä tosiasian kertoja on oikeassa. Esimerkiksi jotain kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon niin että olet kirjoittanut kemiasta C/M. Taatusti noilla kyvyillä ei tule valmistumaan. Onko järkeä takoa päätä seinään ja kuluttaa turhaan opetusresursseja ja omia opintotukikuukausia?
Nyt on kyllä ihan höpöä. Tiesitkö, että ihmisen kyky oppia ja omaksua kehittyy vanhetessa? Joku yo-todistuksen C ei määritä ihmisen mahdollisuuksia loppuelämäksi.
Harvalla kumminkaan se älykkyys ja kapasiteetti lisääntyy. Jos on ollut niin tyhmä, ettei lukion kuudesta simppelistä kemian kurssista pysty c parempaan tulokseen, niin ei se kyvykkyys suoriutua opinnoista iän myötä parene.
Implisiittissti kyllä, sillä on olen tarkastanut erään aineen pääsykokeita muutamanakin vuonna ja joka kerta siellä jää 90% pyrkijöitä pääsemättä.
Eihän se sitä tarkoita, että heistä ei ehkä olisi johonkin muuhun aineeseen tai jollain toisella kerralla, mitta nyt ei kyvyt kisassa riittäneet.
Aika varovainen olisin ennen kuin sanoisin kenellekään tuollaista ennen pääsykokeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joillekin tuntuu niin hyvälle päästä lyttäämään toisen unelmat!
Miten ilkeä ja kateellinen voi olla että sellaista myrkkyä pitää suustaan päästää?
Joka ikisellä on oikeus unelmiinsa ja niihin pyrkimiseen ilman että joku pirullinen sivullinen kiirehtii polkemaan maahan. Ei ihme että maa on täynnä itsetunnottomia itseään vihaavia ihmisiä kun nitistäjälauma ahkeroi kimpussa ette vain uskallakaan mitään itsestäsi luulla etkä mihinkään uskoa.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Useimmiten tämä tosiasian kertoja on oikeassa. Esimerkiksi jotain kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon niin että olet kirjoittanut kemiasta C/M. Taatusti noilla kyvyillä ei tule valmistumaan. Onko järkeä takoa päätä seinään ja kuluttaa turhaan opetusresursseja ja omia opintotukikuukausia?
Nyt on kyllä ihan höpöä. Tiesitkö, että ihmisen kyky oppia ja omaksua kehittyy vanhetessa? Joku yo-todistuksen C ei määritä ihmisen mahdollisuuksia loppuelämäksi.
Harvalla kumminkaan se älykkyys ja kapasiteetti lisääntyy. Jos on ollut niin tyhmä, ettei lukion kuudesta simppelistä kemian kurssista pysty c parempaan tulokseen, niin ei se kyvykkyys suoriutua opinnoista iän myötä parene.
Jo on paksua. Et selvästikään tiedä, mietä puhut.
Terveisin,
Kasvatustieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Olen luonnontieteellisellä alalla tohtorikoulutuksessa. En ole koskaan ollut ilmeisen lahjakas matemaattisissa aineissa, mutta sitkeydellä pääsee pitkälle. Onneksi minulla ei ole nuoruudessani ollut tuollaisia tuttuja, jotka olisivat tuomineet suunnitelmani ja unelmani.
Juu,aivan varmasti. Toisaalta onhan luonnontieteelliselläkin alalla täysin pilipali alueita jossa ei tarvitse kaksisesti matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa osata.
Vierailija kirjoitti:
Joskus joku on halunnnut juristiksi. Olen tiennyt, kuinka hänelle lukeminen on vaikeaa eikä lainkaan kiinnostavaa. Hänelle olen sanonut, että juristiksi opiskelu on sitten sitä lukemista.
En kuitenkaan suoraan sanonut, ettei hänestä siihen ole.
Voisiko joku kertoa, miksi tätä on alapeukutettu?
En ole sanonut sitä HÄNELLE mutta on tästä huolesta keskusteltu kun sukulaistyttö haki ja pääsikin yliopistoon. Fiksu tyttö, nyt jo nuori nainen, mutta ei kerta kaikkiaan mitään itsekuria, jo peruskoulu takkusi kun lintsaili aina mahdollisuuden tullen eikä jaksanut tehdä kotiläksyjään. Lukion rämpi jotenkin läpi mutta siihenkin meni useampi vuosi enemmän mitä normaalisti.
Ne yliopisto-opinnot meni ihan penkin alle jo ekana syksynä, aivan liikaa vastuuta omista opinnoista sellaiselle, joka ei ole millään muotoa toimeen tarttuvaa sorttia.
Ah... muistot siitä miten moni ihminen naureskeli ja ivasi (sekä perheenjäsenet että ystävät) kun ensimmäisen kerran kerroin suunnitelmistani lähteä yliopistoon.
Noh he olivat kaikki amistaustaisia, kuten olin itsekin. Kirjoitin ensin ylioppilaaksi aikuislukiossa ja sitten ekalla hakuyrittämällä sisään unelma-alalleni Helsingin yliopistoon. Valmistuin neljä vuotta sitten ja sain heti vakituisen työpaikan.
Tein siis klassisen luokkahypyn. Nuo naureskelijat ovat edelleen pikkupaikkakunnalla kampaajia, lähihoitajia ja tarjoilijoita. Ilmeisen onnellisia hekin toki elämässään, mutta emme ole enää yhteyksissä kuin sosiaalisessa mediassa seuraamisen tasolla. Kai se peittelemätön virnuilu ja selkeä odottaminen kuinka epäonnistuisin ja "palaisin maan pinnalle" teki tehtävänsä.
Yksi ystävä "entisestä elämästäni" pysyi. Hän tsemppasi ja kannusti minua alusta asti ja kuulema inspiroin häntä, sillä pari vuotta minun jälkeeni hänkin hylkäsi matalapalkkaisen pätkätyöhelvetin ja lähti AMKiin opiskelemaan. Hän valmistuu ensi keväänä ja hänkin on opiskeluajan verkostoitunut alallaan, pohjustanut tulevaa työelämää ja heti kun paperit on kourassa, on se vakituinen työpaikka.
Me tosiaan tulemme duunariperheistä, duunaripaikkakunnalta jossa lähtökohtaisesti korkeastikoulutettuja halveksutaan ja pidetään rikkaina kermaperseinä joille helppo elämä vain ojennetaan. Luokkahyppyyn lähteminen ei ollut helppoa, kun kasvoi ympäristössä jossa ei kannustettu, ei uskottu eikä arvostettu kouluttautumista.
Olen luonnontieteellisellä alalla tohtorikoulutuksessa. En ole koskaan ollut ilmeisen lahjakas matemaattisissa aineissa, mutta sitkeydellä pääsee pitkälle. Onneksi minulla ei ole nuoruudessani ollut tuollaisia tuttuja, jotka olisivat tuomineet suunnitelmani ja unelmani.