Mitä jos ei vaan ole ketään hyvää kummiehdokasta?
Meillä on tässä vielä yli puoli vuotta aikaa laskettuun, mutta stressaa jo nyt. Meillä ei miehellä kummallakaan ole sellaisia parhaita kavereita, jotka olisivat itsestäänselvyyksiä kummeiksi. Yhteisiä kaveripariskuntia on muutama, mutta en tiedä ollaanko niin läheisiä, että kummiki haluaisin. Yhden näiden pariskunnan toinen osapuoli on mun lapsuudenystävä, sen tiedän, ettei katoaisi mihinkään kun jo nyt pysytty parikymmentä vuotta kaveruksina. Mutta nähdään silti harvoin ja aina minun/meidän aloitteesta, tuntuu että he ovat tärkeämpiä meille kuin me heille. Ja he ovat olleet vain pari vuotta yhdessä, en tiedä haluanko ottaa sitä riskiä, että heillä menisikin poikki ja tämä miespuolinen ei pitäisi enää yhteyttä...
.
Millä ihmeen perusteella kummit pitää valita jos hyviä ehdokkaita ei ole? Siskoani en haluaisi kummiksi, koska täti on aina täti. Sama miehen sisaruksilla, enkä heidän kanssaan ole oikein väleissäkään eli se niistä. Vai luotanko vain siihen että raskausaikana se selviää, kuka on oikea ystävä?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 22:08"]
Teillähän pitäisi olla hyvät kummiapajat, kun ei taritse olla kirkkoon kuuluva. :)
Itse kysyisin siskoa, jos hän on muutoin paras ehdokas. Samapa tuo, vaikka olisi sekä täti että kummitäti!
[/quote]
Häh?
[/quote]
Tiedän monia jotka tuskailevat, kun ei ole kirkkoon kuuluvia läheisiä, joita voisi pyytää kummeiksi, jos haluaa pitää kastejuhlan.
Nimiäisten suhteen on paljon vapaampaa. Kummiksi pyydettävä voi ihan hyvin olla ns. "pakana". :)
Mitä sinä niiltä kummeilta odotat?
"ystävyydet voivat vuosien myötä syystä tai toisesta katketa ja samalla menee sitten kummisuhde."
Tyhmä olettamus! Tässähän sulla ON JO valmina ajatus ettet halua olla oikeasti ystäviesi elämässä loppuun asti, eli olet vaan niitä hyväksikäyttäjä-kavereeita!Juuri tuollaiset ihmiset tunnistaa siitä että kummeiksi laitetaan vain sisarukset,koska oikeita ystäviä ei halua säilyttää elämässään.
Laita ennemmin joku ystävä. Paljon parempi, koska ne tädit ja sedät ovat kuitenkin lapsen elämässä.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:52"]https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nimiäiset
"Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti: Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen."
Kummi. Ihan Wikipediassakin mainitaan sana kummi. Miten tää on teille ihan uus juttu?
Ap
[/quote]
Naurettavaa koska kummiksi pyytämisellä ei ole mitään arvopohjasta motiivia. Tapakristityillä se on olevinaan kristillinen kasvatus. Tosin koko kummiperinteen saisi lopettaa.
Kyllä vituttaisi jos pyydettäisi tuollaiseksi humpuukummiksi..
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:10"] "ystävyydet voivat vuosien myötä syystä tai toisesta katketa ja samalla menee sitten kummisuhde."
Tyhmä olettamus! Tässähän sulla ON JO valmina ajatus ettet halua olla oikeasti ystäviesi elämässä loppuun asti, eli olet vaan niitä hyväksikäyttäjä-kavereeita!Juuri tuollaiset ihmiset tunnistaa siitä että kummeiksi laitetaan vain sisarukset,koska oikeita ystäviä ei halua säilyttää elämässään.
Laita ennemmin joku ystävä. Paljon parempi, koska ne tädit ja sedät ovat kuitenkin lapsen elämässä.
[/quote]
Ennemmin kummiksi pyytäminen on sitä hyväksikäyttämistä, kun halutaan lapselle ihminen, jonka pitäisi jatkuvasti syytää lahjoja tai olla antamassa apua kummilapsen perheelle.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:13"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:52"]https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nimiäiset "Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti: Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen." Kummi. Ihan Wikipediassakin mainitaan sana kummi. Miten tää on teille ihan uus juttu? Ap [/quote] Naurettavaa koska kummiksi pyytämisellä ei ole mitään arvopohjasta motiivia. Tapakristityillä se on olevinaan kristillinen kasvatus. Tosin koko kummiperinteen saisi lopettaa.
[/quote]
Itse voin kertoa asiasta lapsen kantilta. Minua ei siis aikoinaan kastettu, mutta vanhempani kysyivät erästä sukulaispariskuntaa kummeikseni, ja he ottivat tehtävän vastaan. Ei se mitään lahjojen metsästystä ollut, ja ei heiltä juuri lahjoja tullutkaan, eikä sitä odotettu. Oli kuitenkin kivaa lapsena, että sai kertoa kavereille kummeista puhuttaessa, että "joo, minun kummit ovat se ja se". Ja jossain vaiheessa rupesi pääsemään heille yökylään, ja sitten kun heille tuli lapsia, niin olin heillä usein lastenvahtina. Oli kivaa kun oli tuollaiset nimikkoaikuiset. :)
Meillä kummiksi otettiin pitkäaikaisin lapsuudenystäväni miehensä kanssa, jotka vielä oikein markkinoi kummin tärkeyttä ja haluaan kunniatehtävään. Jonkin ajan päästä ilmeni, etteivät he saa lapsia, jolloin hän katkaisi välit kaikkiin lapsiperheellisiin ystäviin. Ymmärrän surun, mutta kyllähän se lapsen puolesta harmittaa, kun kummista ei ole kuulunut pihaustakaan lapsen ensimmäisen vuoden jälkeen.
meidän ystävyyden piti vielä olla laatua "mikään ei meitä koskaan voi erottaa". Elämästä kun ei koskaan todellakaan voi tietää mihin risteykseen päädytään.
Kyllä kummi on pakanalle kuin soijanakki kasvissyöjälle. Miksei voi syleillä täysillä valitsemaansa elämänmuotoa?
Me taas nimenomaan haluttiin sukulaisia ja sisaruksia kummeiksi, koska pysyvät taatusti elämässä mukana ja (nämä meidän kummit) osallistuisivat joka tapauksessa lasten synttärijuhliin, eli vähemmän porukkaa jo muutenkin rajattuun tilaan. Mun ja miehen perheessä kummius on aina ollut jotenkin "näkymätöntä", eli tiedetään keitä meidän kummit ovat, mutta eivät ole ikinä olleet meille sen kummempia ihmisiä, kuin kukaan muukaan. Tästä syystä tuntui meillekin luonnollisemmalta, että kummit ovat jo luonnostaan mukana lapsen elämässä eikä tarvitse erikseen yrittää muodostaa ja ylläpitää lapsen ja kummien suhdetta, jos olisivat esim. meidän ystäviä.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:49"]
Eikö teillä kirkkoon kuulumattomilla tosissaan ole lapsilla kummeja? :o oletteko kuulleet esim. kummitodistuksista? [/quote]
Ei ole, ja en ole. Mikä on kummitodistus ja mihin sellaisen tarvitsee :o ?
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:49"]Suurimmat uskontoon liittyvät meidän keskeiset asiat olivat rippiristin osto ja konfirmaatiossa se siunaus(?). [/quote]
Kerrassaan huvittavaa. Eikö sinusta ole todella outoa kantaa sellaisen uskonnon symbolia johon et kuulu etkä usko, ja suorittaa joku "leikkisiunaus" ilman minkäänlaista oikeaa uskoa asiaan? Naurettavia rituaaleja uskonnottomalle ihmiselle. Leikitkö välillä myös jehovantodistajien riittejä tai buddhalaisten menoja?
Eipä sitä varmuudella voi ikinä tietää, miten hyvin kummivalinnat onnistuu. Esikoiseni kummeiksi valittiin ihmiset, joiden uskoin pysyvän elämässämme aina. Mutta sitten heille tuli ero. Kummitäti ei ole pitänyt lapseen mitään yhteyttä kohta kymmeneen vuoteen. Aikani tein kaikenlaisia temppuja, jotta yhteys säilyisi, mutta kun ei kiinnosta edes joulukortin vertaa, niin minkäs teet. Vaikeita paikkoja on ne, kun sisaruksen kummit muistuttavat olemassa olostaan ja lapsi muistaa, että hänen kummitätiään ei kiinnosta pätkääkään. Onneksi sentään on toinen kummi, joka vielä on mukana lapsen elämässä.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:41"]Kyllä kummi on pakanalle kuin soijanakki kasvissyöjälle. Miksei voi syleillä täysillä valitsemaansa elämänmuotoa?
[/quote]
Miksi pitäisi ankeuttaa "elämänmuotonsa", kun kerrankin voi valita "rusinat pullista"? :) Ai kun joku av-mamma sanoo, että ei se käy? Hehe!
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:41"]Kyllä kummi on pakanalle kuin soijanakki kasvissyöjälle. Miksei voi syleillä täysillä valitsemaansa elämänmuotoa? [/quote] Miksi pitäisi ankeuttaa "elämänmuotonsa", kun kerrankin voi valita "rusinat pullista"? :) Ai kun joku av-mamma sanoo, että ei se käy? Hehe!
[/quote]
No ei uskonnottomuus ole mitään ankeutta vaan vapautta. Kasvissyönti taas mielestäni on hieman ankeaa, mutta ei oletettavasti niiden mielestä jotka sen elämänmuodon ovat valinneet. Joidenkin toiminta on hieman outoa. Ensin ryhdytään kasvissyöjiksi, ja sen jälkeen koko loppuelämä yritetään keksiä ruokalajeja, jotka mahdollisimman tarkasti imitoivat lihaa maultaan ja koostumukseltaan.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:53"]Jos olet ap noin pöhkö niin en ihmettele ettei sulla ole kavereita joista valita. Pyydä siskoasi tai ole pyytämättä ja inisemättä. [/quote] Mitä ihmettä?!? Selittäkää nyt joku kun en ymmärrä mitä pöhköä tässä on! Pyysin muutenkin apua kummien valitsemisessa, miten tämä kääntyi nyt tähän? Se, kuulunko kirkkoon vai en, ei mielestäni kuulu asiaan mitenkään. Sama homma sillä kummilla joka tapauksessa on. Vai muako tässä trollataan ihan kunnolla?! :-D ap
[/quote]
Kummin tehtävä kirkossa on kristillisen kasvatuksen antaminen kummilapselle. Jotenkin en näe, että uskonnottomalla "kummilla" olisi sama tehtävä.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:56"][quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:44"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:41"]Kyllä kummi on pakanalle kuin soijanakki kasvissyöjälle. Miksei voi syleillä täysillä valitsemaansa elämänmuotoa? [/quote] Miksi pitäisi ankeuttaa "elämänmuotonsa", kun kerrankin voi valita "rusinat pullista"? :) Ai kun joku av-mamma sanoo, että ei se käy? Hehe!
[/quote]
No ei uskonnottomuus ole mitään ankeutta vaan vapautta. Kasvissyönti taas mielestäni on hieman ankeaa, mutta ei oletettavasti niiden mielestä jotka sen elämänmuodon ovat valinneet. Joidenkin toiminta on hieman outoa. Ensin ryhdytään kasvissyöjiksi, ja sen jälkeen koko loppuelämä yritetään keksiä ruokalajeja, jotka mahdollisimman tarkasti imitoivat lihaa maultaan ja koostumukseltaan.
[/quote]
Tarkoitan tuolla, että ankeuttaa siten että jättää pyytämättä kummeja lapselleen vain siksi, että jotkut ovat sitä mieltä etteivät kummit kuulu uskonnottomille.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:49"]
En ole provo. Eikö teillä kirkkoon kuulumattomilla tosissaan ole lapsilla kummeja? :o oletteko kuulleet esim. kummitodistuksista? Ja ihan tosi, onko teillä kummit olleet niitä, jotka teille lukee raamattua? Ei minulle ainakaan. Suurimmat uskontoon liittyvät meidän keskeiset asiat olivat rippiristin osto ja konfirmaatiossa se siunaus(?). Muuten kummitätini oli minulle läheinen aikuinen, läheisempi kuin kaksi tätiäni. Mikä etuoikeus se kirkkoon kuuluville on, että saa nimetä kummit?! ap
[/quote]
Ei ole lapsella kummeja, ei ollut minulla, eikä isälläni. En koe jääneeni mistään paitsi. En ole edes kuullut "kummeista" kirkkoon kuulumattomilla ennen kuin suunnilleen tällä vuosituhannella. Nimiäisetkin ovat aika uusi ilmiö. T: uskonnoton suku vuodesta 1923.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:07"]Mitä sinä niiltä kummeilta odotat?
[/quote]
Samaa mitä itse sain omalta kummitädiltä. Ystävyyttä. Läheisyyttä. Kummitätini tosiaan oli minulle läheisempi kuin sukulaiseni. Kyse ei ole todellakaan rahasta tai lahjoista. Harmi että teillä on noin huonoja kokemuksia kummiudesta, mutta itse pidän kummiutta ihan kunnia-asiana! Siis ainakin niin päin, että itse saisin olla jonkun kummi... No, ehkä se ei teille tarkoita samaa kuin minulle.
Joka tapauksessa, jos oletetaan että kastaisin lapseni, miten voin valita kummit tässä tilanteessa? Siskoani en kummiksi haluaisi, syistä jotka jo mainitsin ja siksi, etten ole ihan niin läheinen tämän kanssa.
Anteeksi muuten jos koneella näkyy putkeen nämä tekstit. Puhelimella kun olen :(
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 08:16"]Kyllä vituttaisi jos pyydettäisi tuollaiseksi humpuukummiksi..
[/quote]
Vituttaisiko oikeasti? Vai onko tämä keskustelu nyt uskovaisia täynnä? Mitä teille kummius käytännössä tarkoittaa? Epäilen kovin, että olisitte kummilapsenne "uskonnollinen kasvattaja" tms.
Ap (viesti 40 oli myös ap)
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:49"]En ole provo. Eikö teillä kirkkoon kuulumattomilla tosissaan ole lapsilla kummeja? :o oletteko kuulleet esim. kummitodistuksista? Ja ihan tosi, onko teillä kummit olleet niitä, jotka teille lukee raamattua? Ei minulle ainakaan. Suurimmat uskontoon liittyvät meidän keskeiset asiat olivat rippiristin osto ja konfirmaatiossa se siunaus(?). Muuten kummitätini oli minulle läheinen aikuinen, läheisempi kuin kaksi tätiäni. Mikä etuoikeus se kirkkoon kuuluville on, että saa nimetä kummit?!
ap
[/quote]
Tosiaan, monet tuntuvat haluavan kummeja lähinnä lahjojen vuoksi. Olen kolmen kummi ja on mennyt maku kummiksi olemisesta, kun kummilasten vanhemmille se tarkoittaa lahjojen pyytämistä jouluna ja synttäreinä. Itsellä ei lapsia ole, joten mitään vastavuoroisuutta tässä touhussa ei ole.
Tuttusi arvostavat sinua paljon enemmän, mikäli et ketään yritä saada tuohon kummin osaan, sillä harvaa pelkkä yksipuolinen lapsen muistaminen (lue: lahjominen) ja ilmaisena lapsenhoitajana toimiminen oikeasti kiinnostaa. Itsellä kummius on ennemminkin pilannut kaverisuhteet näihin kummilasten vanhempiin.