Tutkijat ovat löytäneet geneettisen syyn tiettyjen naisten vaikeudelle imettää
Tutkijat ovat löytäneet geneettisen syyn tiettyjen naisten vaikeudelle imettää lastaan.
Geenin tuottama proteiini vaikuttaa maitorauhasen kehitykseen ja äidinmaidon koostumukseen.
Tietyn proteiinin muunnoksen kantajilla maitorauhanen ei kehity oikein. Äidinmaidon koostumus jää sellaiseksi, ettei se ainoana ravintona riitä täyttämään lapsen ravitsemuksellisia tarpeita.
Proteiini ZnT2 on yksi monista sinkkiä kuljettavista proteiineista. Sen tehtävä on kuljettaa sinkkiä eri kudoksiin, maitorauhaset mukaan lukien.
Aiemmin on tiedetty, että osa naisista kantaa proteiinista muunnosta, joka ei toimi oikein. Proteiinin kantajilla äidinmaidon sinkkipitoisuus jää niin vähäiseksi, että jos vauva on pelkästään rintaruokinnalla, tälle kehittyy paha sinkin puutos.
Tuoreessa tutkimuksessa Pennsylvanian osavaltion yliopiston tutkijat havaitsivat, että muunnoksella on paljon laajempia vaikutuksia imetykseen kuin tähän asti on tiedetty.
Hiirimallilla tehty tutkimus osoitti, että muunnoksen kantajilla maitorauhaset eivät kehity.
Tämän vuoksi äidinmaidosta ei puuttunut pelkästään sinkkiä, vaan siinä oli riittämättömästi myös beta-kaseiinia, rasvaa ja laktoosia. Äidinmaitoa herui ylipäänsä liian vähän.
Tutkijat selvittivät proteiinin toimintaa myös molekyylien tasolla. Normaalisti sinkki kerääntyy soluissa pieniin rakkuloihin, eli vesikkeleihin, joista se erittyy äidinmaitoon.
Muunnoksen kantajilla sinkki ei kuitenkaan päässyt vesikkeleiden sisään, vaan kasautui solulimaan. Kun sinkkiä kertyi solulimaan ylen määrin, se muuttui soluille myrkylliseksi.
Tutkijoiden mukaan muunnoksen kantajat olisi tärkeä tunnistaa, jotta heille voitaisiin kertoa tulevista ongelmista.
Tutkimuksen julkaisi Journal of Biological Chemistry.
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 17:29"]"Kyllä kaikki voi imettää, se on ihan vaan omasta halusta kiinni." Kyllä äiti on toiselle äidille susi.
[/quote]
Nytpähän on mustaa valkoisella. Susiäitiä voi karkoittaa tieteellisestä journaalista askarrelulla lätkällä. :) Läps läps!
Kiinnostaisi tietää mitä muita ominaisuuksia näillä naisilla on? Harvemmin ne vaikutukset yhteen asiaan jäävät. Onko esim. muita vaikeampaa muodostaa kiintymyssuhde vauvaan?
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:11"]
Kiinnostaisi tietää mitä muita ominaisuuksia näillä naisilla on? Harvemmin ne vaikutukset yhteen asiaan jäävät. Onko esim. muita vaikeampaa muodostaa kiintymyssuhde vauvaan?
[/quote]
Kiintymyssuhteella ja imettämisellä ei kyllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos ei pysty kiintymyssuhdetta muodostamaan omaan lapseensa ilman imettämistä niin silloin on kyllä jotain vikaa tunne-elämän kehityksessä äidillä itsellään.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:11"]Kiinnostaisi tietää mitä muita ominaisuuksia näillä naisilla on? Harvemmin ne vaikutukset yhteen asiaan jäävät. Onko esim. muita vaikeampaa muodostaa kiintymyssuhde vauvaan?
Anna mun kaikki kestää.....
[/quote]
Minulle tämä tieto tuli liian myöhään. Päätin, etten tee enempää lapsia kun en pystynyt imettämään ainoaa lastani. Ensimmäinen vuosi vauvan kanssa oli todella ahdistavaa painajaista kodin seinien ulkopuolella kun jouduin antamaan vauvalle maitoa tuttipullosta. Kahvilassa tuntematon nainen tuli haukkumaan minua.
Sama ilmiö toistui myös muun muassa entisessä ystäväpiirissäni. Olin muiden mielestä itsekäs kun en kuulemma yrittänyt tarpeeksi. Kehotus vedellä laimennetun äidinmaidonkorvikkeen antamiseen tuli neuvolasta koska vauvan paino laski. Yritin lypsää itseltäni maitoa kolme kuukautta lypsykoneella vauvan nukkuessa kolmen kuukauden ajan.
Myös sukulaiset paheksuivat kun en imettänyt vauvaa. Pohdin vakavissani lopulta aika usein itsemurhaa. Häpeään ei auttanut edes se, että lastenlääkäri sanoi äidinmaidonvastiketta saaneistakin kasvaneen ihan normaaleja ihmisiä.
Näin jälkikäteen olen tyytyväinen etten tehnyt itsemurhaa koska rakastan lastani ja meillä ovat ihan mukavat ja toimivat välit.
Kyllä tuo imetyksen tärkeyden korostaminen vaan monelle aiheuttaa ihan turhaa syyllisyydentunnetta. Minulla kävi esikoisen kanssa niin, että maito vaan ehtyi lapsen ollessa 3 kk. Näin silti että imetin säännöllisesti ilman ongelmia siihen asti, enkä turvautunut pulloon välillä tai mitään. Oma äiti ja moni lähipiirin nainen oli kovasti sitä mieltä että tavalla tai toisella olin itse aiheuttanut ongelman ja minun pitäisi kauheasti yrittää tehdä jotain että pystyisin jatkamaan imettämistä. Turvauduin kuitenkin korvikkeeseen, kun ei vauvaa voi nälässäkään pitää sillä aikaa kun äiti miettii olisiko joku ihmeaine tai kikka olemassa jolla maidon saa taas tulemaan. Ja vieläkin tunnen välillä syyllisyyttä asiasta, aina kun tulee jotain uutisia miten vähemmän imetetyillä on enemmän jotain sairauksia tms.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 19:11"]Kiinnostaisi tietää mitä muita ominaisuuksia näillä naisilla on? Harvemmin ne vaikutukset yhteen asiaan jäävät. Onko esim. muita vaikeampaa muodostaa kiintymyssuhde vauvaan?
[/quote]
Oletko tosissasi???
Logiikkasi mukaanhan esim isä tai adoptioäiti ei koskaan kelpaisi primaarihoitajaksi kiintymyssuhteen kannalta.
En tiedä sinun kiintymyssuhteestasi, mutta empatiakykyä sinä tuskin voit siirtää..
Muistelen että jo omien vauvavuosieni aikoihin lääkärit puhuivat, että muutamalla prosentilla äideistä on tällainen ihan fysiologinen mahdottomuus kyetä imettämään.
Omassa neuvolakortissani luki jo kaksiviikkoisen kohdalla, että kehotetaan antamaan raasteita ja mehuja, ja niitä myös oli annettu. Niinpä jos itselle olis käynyt niin, että imettäminen olis ollut mahdotonta, olisin luultavasti selvinnyt aika vähin henkisin vaurioin. Imetysongelmia oli kyllä ihan riittämiin muutenkin...
Mutta onhan adoptiolapsella aina ongelmia kiintymyssuhteessa. On tähän asti ajateltu sen johtuvan vain varhaisesta erokokemuksesta. Ohis
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 20:14"]
Mutta onhan adoptiolapsella aina ongelmia kiintymyssuhteessa. On tähän asti ajateltu sen johtuvan vain varhaisesta erokokemuksesta. Ohis
[/quote]
Miten se isä sitten onnistuu luomaan kiintymyssuhteen lapseensa? Eikö iseillä ole kiintymyssuhdetta? Haloo nyt taas.
Miksi imetys on joillekin niin iso asia? Mulla ei riittänyt maito, voi voi. Annoin korviketta. Kukaan ei kärsinyt. En minä, eikä lapsi. Isä sai syöttää myös, minäkin sain nukkua ja käydä vaikka pidemmällä lenkillä. Kukaan ei halveksinut tai en huomannut, jos näin teki. Hyvä, että tutkitaan, mutta en tajua, miksi se on niin iso juttu.
Varmasti totta, mutta ei tuo nyt ihan sitä kuitenkaan tarkoita, että jokaisella imettämättömällä olisi tuo geeni... Osa jättää imettämättä edelleen ihan muista syistä.
Täytyy pitää tämä mielessä, mikäli imetys seuraavan kanssa on yhtä onnetonta touhua kuin ensimmäisen.
Terv. 6 kk pumputusta, 8-12 x päivässä (jopa 2,5h/pv) + joka syötöllä imetyksen yritystä + syötöt 8-16 x pv + pullojen pesu&sterilointi + 3h unta/vrk Ajoi mut melkein tappamaan itseni.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 20:20"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 20:14"]
Mutta onhan adoptiolapsella aina ongelmia kiintymyssuhteessa. On tähän asti ajateltu sen johtuvan vain varhaisesta erokokemuksesta. Ohis
[/quote]
Miten se isä sitten onnistuu luomaan kiintymyssuhteen lapseensa? Eikö iseillä ole kiintymyssuhdetta? Haloo nyt taas.
[/quote]
Se saattaa muodostua eri tavalla. Suhde myös on erilainen.
Nyt kun mietin niin eipä tule montaa ihmistä mieleen, joilla olisi 'kiinteämpi' suhde isäänsä kuin äitiinsä. Lähinnä varmaan niillä, joiden äiti on ollut joku mielenterveysongelmainen tai vastaava.
Miksi pystyin imettämään 2 lastani yksi vuotiaaksi ainoana ruokana ja kolmatta lasta en pystynyt imettämään.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 07:43"]
Mitä eroa kiintymyssuhteen kannalta on siinä että äiti ottaa lapsen syliin ja antaa maitoa tuttipullosta, kuin että äiti ottaa lapsen syliin ja antaa maitoa tissistä?
[/quote]
Lapsesta maidon saaminen tuttipullosta voi tuntua jopa paremmalta kuin kudosnesteen imeminen maidottomasta tissistä.
"Kyllä kaikki voi imettää, se on ihan vaan omasta halusta kiinni." Kyllä äiti on toiselle äidille susi.