Tytär suuttui tulisesti.
Kielsin tyttären poikaystävää tulemasta tytön syntymäpäiville, jonne oli tulossa paljon sukulaisia.
Synttärit olivat eilen, ja tyttö kaikkien kuulleen huutaa kovaan ääneen:
"Ai niin, äiti ei muuten antanut tuoda teille näytille mun poikaystävää! Poikaystävä tulee kuitenkin kohta tänne, että äiti voi painua muualle."
Miten noloa! Kaikki vieraat alkoivat katsoa minua ilkeästi, ja kyselivät miksi poikaystävä ei saanut tulla.
Tytär täytti 17v, ja ovat seurustelleet nyt 2 vuotta.
Olin miehellenikin väittänyt että poikaystävä ei pääse paikalle, joten nyt sain huudot häneltäkin.
Kun poikaystävä saapui juhliin, kaikki alkoivat jutella hänelle ja vieraat vielä lähtiessään kehuivat poikaystävää ja tyttöä kauniiksi pariksi.
En olisi halunnut poikaystävää juhliin, koska tuntuu että tyttö on koko ajan hänen kanssaan. Tyttö on eilisestä lähtien vittuillut ja huutanut minulle päin naamaa, koska olen kuulemma kusipää.
Olinko minä kusipää? Eikö perhejuhla ole _perhe_juhla? Tuntuu että olen kamala äiti :(
Tiedän kuullostaa provolta, mutta ei ole! Olisin vaan halunnut viettää aikaa tyttöni kanssa.
Kommentit (52)
Olipahan luokattoman huono provo taas.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:27"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:26"]Itse olisin suuttunut kanssa. Ja miten voit juuri synttäreillä viettää aikaa tyttäresi kanssa, jos sukulaisia on paljon? Synttärit on tärkeä juhla ja kaikki haluavat, että tärkeät ihmiset ovat paikalla. Järjestä sinulle ja tyttärellesi yhteistä aikaa? Syömään, elokuviin, shoppailemaan? Varmaan leppyisi myös :)
[/quote]
Ei tytär koskaan halua viettää aikaa kanssani :/
Ap
[/quote]
Kuka nyt kusipään kanssa viettäisi aikaa?
T:n 40v
Olet kamala äiti ja kusipää. Voi olla, että tulevia lapsenlapsia et juuri pääse näkemään.
17v juhlat sukulaisille? Ja vielä isolle joukolle? Olihan teillä vuokrattuna koko disco, oma tiskijukka, tytöllä USA:sta tilattuna 3 eri mekkoa ja kavereita paikalla noin sata?
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 17:23"]17v juhlat sukulaisille? Ja vielä isolle joukolle? Olihan teillä vuokrattuna koko disco, oma tiskijukka, tytöllä USA:sta tilattuna 3 eri mekkoa ja kavereita paikalla noin sata?
[/quote]
Meidän suvussa on tapana viettää aina "isot" synttärijuhlat. Ihan perus kahvittelua jne.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:26"]Ei tytär koskaan halua viettää aikaa kanssani :/ Ap
[/quote]En yhtään ihmettele.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:40"]
No minun mielestä poikaystävä EI OLE perheenjäsen. Ei edes tyttäreni mies ole MINUN perheeni jäsen vaan tyttäreni perheen. Mutta oli kyllä aika tylyä kieltää tulemasta synttäreille :(
[/quote] Minäkin miellän perheen niin että PERHE=ne jotka asuvat kanssani ja ovat minulle joko sukua tai sitten avoliitto tms . Esim vanhempani tai sisarukseni kuulu perheeseeni koska eivät asu kanssani, he ovat siis entinen perheeni. Nykyinen perhe on vain minä ja se lapseni joka asuu kanssani. Muutaman vuoden päästä ei ole enää perhettä koska asun varmaan yksin.
[/quote]
Tästäkin on turha vänkätä että miten kukanenkin perheen määrittelee, koska se on jokaisen oma kokemus- ja arvomaailma määrittää sen. Äidin ajatus perheestä voi olla aivan toisenlainen kuin tyttärellä.
Juhlat ovat sinun. Sinä päätät kenet haluat kutsua. Osallistuminen on kaikille kutsutuille vapaaehtoista. Jos tämä ei sovi tyttärellesi, niin poiskin juhlasta voi jäädä. Ei tämä vaikeaa ole, eihän. Nolaaminen oli aika huonoa käytöstä. Keskustele tyttären kanssa, niin ymmärryksensä kasvanee.
Sorry ap, katsoin aloituksen, synttärit olivatkin tyttäresi. Hän tietysti päättää tulijat.
Tämä on sama provoilija, joka tekee tämän tyylin aloituksia, näyttelee tyhmää ja kiihottaa kirjoittajia.
Miks nää provot sit pitää ottaa niin tosissaan
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:49"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:40"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 16:30"]Jos ovat jo 2 vuotta seurustelleet, niin silloin tyttäresi pitää poikaystäväänsä osana perhettä ja niin pitäisi sinunkin! Teit kyllä suuren luokan mokan, jonka korjaamiseen voi mennä aikaa... Jos olisit halunnut viettää kahdenkeskistä aikaa tyttäresi kanssa ratkaisu olisi ollut päivä hemmotteluhoidoissa, shoppailua tms. Oma isäni teki melkein samanlaisen mokan, kun meni sanomaan minulle, että voisimme vähentää sitä poikaystävän kanssa tapailua, ettei tunteet KULU LOPPUUN. Meinasin kysyä, että onko hän jo kyllästynyt äitiin näin 25 vuoden yhdessäolon jälkeen... Mutta juu, onnea vaan välien selvittelyyn. Kusessa olet kaulaasi myöten ja ihan hyvästä syystä. Aloita anteeksipyynnöllä kummaltakin nuorelta ja sen jälkeen joudut tekemään vielä ihan helvetisti töitä välien palauttamiseksi.
[/quote]
Poikaystävä on vain niin ärsyttävä. En ymmärrä miksi tytön piti valita tuo poika. Huomasi juhlissakin kun poika katsoi minua halveksuen.
Ap
[/quote]
Mutta, kun se poikaystävä EI ole sinun valintasi eikä sinun poikaystäväsi! Tyttäresi on valintansa tehnyt ja sinun pitää se hyväksyä. Sabotoimalla ja väheksymällä heidän suhdettaan pahennat vain tilannetta entisestään ja kohta et tule enää koskaan saamaan tyttäreltäsi anteeksiantoa. Entä jos he päätyvätkin naimisiin ja saamaan lapsia? Oletko valmis ottamaan riskin välien poikki menemisestä, jos pelissä on mukana lapsenlapsi/-set? Omat välit isääni pelasti muutto yhteen poikaystäväni kanssa. Nyt olemme olleet jo hyvän aikaa naimisissa ja lapsikin löytyy. Jos olisin vielä hetkenkin asunut kotona, tuskin olisin väleissä isäni kanssa.
[/quote]
Tytär ei voi saada lapsia, se on tiedetty aina. Ei kuulemma kyllä haluakkaan "jatkaa paskaa sukua". Sanoi että lähtee poikaystävän kanssa vaikka ulkomaille asumaan kun täyttää 18v...:(
Ap
[/quote]
No silti se on hänen oma elämänsä ja hänen valintansa. Tietenkin hän on vielä nuori ja ajatusmaailma saattaa olla mustavalkoinen, mutta sinun kuuluisi tukea häntä valinnoissaan. Sitä hän varmasti arvostaisi, toisin kuin lyttäämistä ja valintojen halveksuntaa. Jotkut asiat vaan tarvitsee oppia itse ja välillä sieltä kantapään kautta. Ja silloin ei todellakaan pidä mennä sanomaan "mitä mä sanoin"!!