Jotkut yliopistonlehtorit ovat niin kyllästyneitä elämäänsä
Ovatko he jotenkin katkeroituneita siitä, että heistä tuli ”vain opettajia”? Näitä tyyppejä tuntuu olevan yliopistossa jonkin verran. Ja jos eka lause pitää paikkansa, niin miksi he eivät tee elämälleen jotain - lähde tavoittelemaan niitä unelmiaan?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tätä työtä on tehnyt yli 20 vuotta, rupeaa vähitellen väsyttämään osa opiskelijoista (eivät suinkaan kaikki), kun esim. seuraavat asiat toistuvat vuodesta toiseen:
1. Opiskelijat, jotka lähettävät sähköpostitse kysymyksiä asiasta, joka on kerrottu täysin yksiselitteisesti sekä kurssin kotisivulla että ensimmäisellä luennolla (esim. kuinka monta pistettä tarvitsee asiasta x, jotta pääsee kurssista läpi).
2. Opiskelijat, joille tulee kurssin päätyttyä täytenä yllätyksenä, että kurssin suorittamiseen vaaditaan asian x tekeminen. Tämä on kyllä kerrottu yksiselitteisesti kurssin kotisivulla kohdassa Suoritusvaatimukset sekä lisäksi ensimmäisellä luennolla.
3. Opiskelijat, jotka plagioivat jonkun kurssilla vaaditun jutun ja sen jälkeen yrittävät silmät kirkkaina selittää, että mitään vilppiä ei ole tehty, vaikka todisteet ovat selvät (esim. identtiset kirjoitusvirheet ja ylimääräiset välilyönnit).Välillä tulee sellainen olo, että on töissä päiväkodissa eikä yliopistossa.
Yliopistonlehtori
miksi kukaan edes vaivaantuu paikalle jos kaikki on netissä? kysymyksiin vastaaminen on opettajan tehtävä. se on suorastaan opettaja sanan synonyymi; vastatakysymyksiin. oppilaan tehtävä on esittää kysymyksiä.
jos opettaja ei ymmärrä mitä opettaminen on silloin kannattaa vierailla ikean peili osastolla ja katsoa tarkkaan ja mietttiä aika pitkään.
Tässä ei siis ollut kysymys mistään kurssin sisältöön liittyvistä kysymyksistä, vaan kysymyksidtä, jotka liittyvät käytännön järjestelyihin ja jotka on kerrottu kurssin nettisivulla. Kai sentään opiskelijankin velvollisuus on käydä kurssin nettisivulla (järjestelmässä, jota yliopisto käyttää kaikilla kursseilla kurssin tietojen ilmoittamiseen) lukemassa, miten kurssi käytännössä suoritetaan? Tuntuu vähän turhauttavalta kirjoittaa 10 eri opiskelijalle sähköpostissa täsmälleen samat asiat, jotka on jo kirjoitettu sinne nettisivulle, jota opiskelija ei nyt vain jostain syystä viitsi lukea.
Yliopistonlehtorin työn kiinnostavia puolia on vuorovaikutus nuorten ja innokkaiden opiskelijoiden kanssa. Toivotan tervetulleeksi kaikenlaiset kysymykset, ne saavat vanhan opettajan liikkeelle! -Opetus voi vaikuttaa kymmenien vuosien päähän, useimmat julkaisut eivät.
Toki kun oppilaita on satoja, teknisiin kysymyksiin vastaaminen yksitellen on työlästä, mutta siihenkin on Moodlessa sopiva kollektiivinen vastaustapa.
Lehtorina olen riviopettaja ja nautin siitä, se antaa minulle ja ajatuksilleni akateemisen vapauden. Proffat ovat paljon enemmän tikun nokassa, heidän pitää uskoa yliopiston strategiaan ja dekaanien ja keskushallinnon usein hengettömiin kuvioihin. Tai ainakin näytellä uskovansa.
Lehtorin uranäkymä on huono, dekaanit eivät meitä arvosta ja tutkimusta ja opetusta on raskasta yhdistää. Yksi ihminen ei voi jakautua moneksi. Onneksi on kesä-, heinä- ja elokuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tätä työtä on tehnyt yli 20 vuotta, rupeaa vähitellen väsyttämään osa opiskelijoista (eivät suinkaan kaikki), kun esim. seuraavat asiat toistuvat vuodesta toiseen:
1. Opiskelijat, jotka lähettävät sähköpostitse kysymyksiä asiasta, joka on kerrottu täysin yksiselitteisesti sekä kurssin kotisivulla että ensimmäisellä luennolla (esim. kuinka monta pistettä tarvitsee asiasta x, jotta pääsee kurssista läpi).
2. Opiskelijat, joille tulee kurssin päätyttyä täytenä yllätyksenä, että kurssin suorittamiseen vaaditaan asian x tekeminen. Tämä on kyllä kerrottu yksiselitteisesti kurssin kotisivulla kohdassa Suoritusvaatimukset sekä lisäksi ensimmäisellä luennolla.
3. Opiskelijat, jotka plagioivat jonkun kurssilla vaaditun jutun ja sen jälkeen yrittävät silmät kirkkaina selittää, että mitään vilppiä ei ole tehty, vaikka todisteet ovat selvät (esim. identtiset kirjoitusvirheet ja ylimääräiset välilyönnit).Välillä tulee sellainen olo, että on töissä päiväkodissa eikä yliopistossa.
Yliopistonlehtori
miksi kukaan edes vaivaantuu paikalle jos kaikki on netissä? kysymyksiin vastaaminen on opettajan tehtävä. se on suorastaan opettaja sanan synonyymi; vastatakysymyksiin. oppilaan tehtävä on esittää kysymyksiä.
jos opettaja ei ymmärrä mitä opettaminen on silloin kannattaa vierailla ikean peili osastolla ja katsoa tarkkaan ja mietttiä aika pitkään.
"En osaa lukea itsenäisesti edes yleisiä ohjeistuksia tai keskittyä kuuntelemaan kun niistä kerrotaan, opettajan on siis henkilökohtaisesti selitettävä ne minulle sillä opettajan tehtävä on vastata kysymyksiin!"
:DD Pahinta on että tällaisia oikeasti löytyy yliopistostakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tätä työtä on tehnyt yli 20 vuotta, rupeaa vähitellen väsyttämään osa opiskelijoista (eivät suinkaan kaikki), kun esim. seuraavat asiat toistuvat vuodesta toiseen:
1. Opiskelijat, jotka lähettävät sähköpostitse kysymyksiä asiasta, joka on kerrottu täysin yksiselitteisesti sekä kurssin kotisivulla että ensimmäisellä luennolla (esim. kuinka monta pistettä tarvitsee asiasta x, jotta pääsee kurssista läpi).
2. Opiskelijat, joille tulee kurssin päätyttyä täytenä yllätyksenä, että kurssin suorittamiseen vaaditaan asian x tekeminen. Tämä on kyllä kerrottu yksiselitteisesti kurssin kotisivulla kohdassa Suoritusvaatimukset sekä lisäksi ensimmäisellä luennolla.
3. Opiskelijat, jotka plagioivat jonkun kurssilla vaaditun jutun ja sen jälkeen yrittävät silmät kirkkaina selittää, että mitään vilppiä ei ole tehty, vaikka todisteet ovat selvät (esim. identtiset kirjoitusvirheet ja ylimääräiset välilyönnit).Välillä tulee sellainen olo, että on töissä päiväkodissa eikä yliopistossa.
Yliopistonlehtori
miksi kukaan edes vaivaantuu paikalle jos kaikki on netissä? kysymyksiin vastaaminen on opettajan tehtävä. se on suorastaan opettaja sanan synonyymi; vastatakysymyksiin. oppilaan tehtävä on esittää kysymyksiä.
jos opettaja ei ymmärrä mitä opettaminen on silloin kannattaa vierailla ikean peili osastolla ja katsoa tarkkaan ja mietttiä aika pitkään.
"En osaa lukea itsenäisesti edes yleisiä ohjeistuksia tai keskittyä kuuntelemaan kun niistä kerrotaan, opettajan on siis henkilökohtaisesti selitettävä ne minulle sillä opettajan tehtävä on vastata kysymyksiin!"
:DD Pahinta on että tällaisia oikeasti löytyy yliopistostakin.
"Koulutus tähtää tietojen opettamiseen, taitojenharjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen"
"Opettaminen tarkoittaa sitä, mitä opettaja tekee osana opetusta ja on opetuksen alakäsite, vaikka maallikot usein sekoittavat nämä kaksi termiä."
"Opetus on didaktiikan keskeisin käsite ja tarkoittaa kasvatustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta, joka pyrkii aikaansaamaan oppimista."
"Oppiminen on tietojen, taitojen tai tapojen omaksumista."
Aina jokainen haluaa päästä työssään mahdollisimman helpolla. Kuitenkin minun tehtäväni oppilaana on hankkia tietoa. opettajan tehtävä on antaa sitä ja siitä hänelle maksetaan. se että heillä on töissä rankkaa on instituutin sisäinen ongelma eikä kuulu minulle opiskelijana.
minulle on naurettu että kyselen liikaa, mutta nauru loppuu heti, kun totean että miettikää kuinka paljon olen saanut vastauksia.
miksi kukaan edes vaivaantuu paikalle jos kaikki on netissä? kysymyksiin vastaaminen on opettajan tehtävä. se on suorastaan opettaja sanan synonyymi; vastatakysymyksiin. oppilaan tehtävä on esittää kysymyksiä.
jos opettaja ei ymmärrä mitä opettaminen on silloin kannattaa vierailla ikean peili osastolla ja katsoa tarkkaan ja mietttiä aika pitkään.