Jotkut yliopistonlehtorit ovat niin kyllästyneitä elämäänsä
Ovatko he jotenkin katkeroituneita siitä, että heistä tuli ”vain opettajia”? Näitä tyyppejä tuntuu olevan yliopistossa jonkin verran. Ja jos eka lause pitää paikkansa, niin miksi he eivät tee elämälleen jotain - lähde tavoittelemaan niitä unelmiaan?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
No olipa aloitus. Eikö se ole kuitenkin ihan arvostettu ammatti.
Olen ihan samaa mieltä. Siksi minua ihmetyttääkin miksi he suhtautuvat työhönsä niin nuivasti.
Mietipä, millaista on opettaa vaikkapa vuodesta toiseen virkamiesruotsia joillekin 20-30v opiskelijoille, joita koko kurssi ei voisi vähempää kiinnostaa.
Useimmat tekevät työtä siksi että siitä saa rahaa. Vaikka menisit työpaikalle jossa ollaan muka intohimosta, osa siitäkin pöhinästä on näytelmää.
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
Yliopistojen rahoitusta on leikattu ja paljon. Kaipa siinä alkaa jossain vaiheessa motivaatio hieman tipahtamaan. Tampereellakin mentiin yhdistämään yliopistot ja saatiin kunnon sotku aikaiseksi.
Yliopistossa on typerät järjestelyt. Jos haluaa tutkia, joutuu myös opettamaan, mikä kyllä näkyy opetuksen laadussa.
Yleensä yliopiston lehtorit ovat alalla joka heitä kiinnostaa, mutta heillä ei ole ehkä ole rahkeita tai kiinnostusta opettamiseen. Nykyään käsittääkseni kaikilta vaaditaan jo jotain pedagogisia opintoja.
Meillä oli esim. proffa joka oli todella pedantti ja rakasti tenttien laatimista ja tulosten tilastointia, mutta suhtautui opiskelijoihin kärsimättömästi ja vähän tylysti ja alentuvasti. Nuorimmat opiskelijatjan ovat 19-vuotiaita eli monella tapaa aika lapsia vielä eikä hänellä riittänyt tällaiseen ymmärrystä.
Sitten oli tämä jota ei voinut vähempää kiinnostaa jonkun alkeiskurssin sisällöt, joten hän käytti kaikki tilaisuudet aasinsillan rakentamiseen omiin julkaisuihinsa, joita hehkutti ja mainosti sitten häpeilemättä. Hämmentävää eka vuoden opiskelijalle.
Sitten toki nämä yksikseen edessä honottajat.
Siinä vaiheessa, kun tätä työtä on tehnyt yli 20 vuotta, rupeaa vähitellen väsyttämään osa opiskelijoista (eivät suinkaan kaikki), kun esim. seuraavat asiat toistuvat vuodesta toiseen:
1. Opiskelijat, jotka lähettävät sähköpostitse kysymyksiä asiasta, joka on kerrottu täysin yksiselitteisesti sekä kurssin kotisivulla että ensimmäisellä luennolla (esim. kuinka monta pistettä tarvitsee asiasta x, jotta pääsee kurssista läpi).
2. Opiskelijat, joille tulee kurssin päätyttyä täytenä yllätyksenä, että kurssin suorittamiseen vaaditaan asian x tekeminen. Tämä on kyllä kerrottu yksiselitteisesti kurssin kotisivulla kohdassa Suoritusvaatimukset sekä lisäksi ensimmäisellä luennolla.
3. Opiskelijat, jotka plagioivat jonkun kurssilla vaaditun jutun ja sen jälkeen yrittävät silmät kirkkaina selittää, että mitään vilppiä ei ole tehty, vaikka todisteet ovat selvät (esim. identtiset kirjoitusvirheet ja ylimääräiset välilyönnit).
Välillä tulee sellainen olo, että on töissä päiväkodissa eikä yliopistossa.
Yliopistonlehtori
Vierailija kirjoitti:
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
On ollut karua huomata, että yliopistotasolla nuristaan eniten niistä opettajista jotka ajattelevat opiskelijan parasta eli eivät päästä liian helpolla. Halutaan vain se nelosen arvosana riippumatta siitä mitä oppii.
SIiis esim autistisuuteen voi liittyä juuri sellainen ns kyllästyneisyys mikä johtuu siitä että kun ihmiset ovat firmojen alaisuudessa ja palkansaaajia niin ihminen on ns tylsä silloin, hän on puudeli jolle joku maksaa palkan ja jonka käytös on helposti ennustattavissa kun ymmärtää miten systeemi toimii. Vasta kun ihminen ei enää yritä mitään, on menetttänyt kaiken niin silloin ihmisestä vasta tulee mielenkiiintoinen.
Vierailija kirjoitti:
SIiis esim autistisuuteen voi liittyä juuri sellainen ns kyllästyneisyys mikä johtuu siitä että kun ihmiset ovat firmojen alaisuudessa ja palkansaaajia niin ihminen on ns tylsä silloin, hän on puudeli jolle joku maksaa palkan ja jonka käytös on helposti ennustattavissa kun ymmärtää miten systeemi toimii. Vasta kun ihminen ei enää yritä mitään, on menetttänyt kaiken niin silloin ihmisestä vasta tulee mielenkiiintoinen.
Tällöin ihmiselllä on vasta mahdollisuus heitttäytyä omaan luvuuteensa. Esiim penisliniä ei olisi olemasssa useiden toistojen kauttta. Siis luonnontieteeen ovat ihmistä isompia niiden päälle ihminen on rakennutttanut omia ns uskontojaaan ja tarinoitaan eli brändejä ja siitä mistä mikäkin tunnetaaan muodissa ja populääri kulttuuurissa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa on typerät järjestelyt. Jos haluaa tutkia, joutuu myös opettamaan, mikä kyllä näkyy opetuksen laadussa.
Mutta yliopistonlehtorit tekevät harvoin tutkimusta. Ne on sitten post-docit, jotka tekee tutkimusta ja koska opetukseen ei saa rahaa, niin tutkijat joutuvat opettamaan. Ja OKM:n mielestä nopeus on tärkeintä. Ei laatu. Katsotaan missä vaiheessa yrityspuolella älähdetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SIiis esim autistisuuteen voi liittyä juuri sellainen ns kyllästyneisyys mikä johtuu siitä että kun ihmiset ovat firmojen alaisuudessa ja palkansaaajia niin ihminen on ns tylsä silloin, hän on puudeli jolle joku maksaa palkan ja jonka käytös on helposti ennustattavissa kun ymmärtää miten systeemi toimii. Vasta kun ihminen ei enää yritä mitään, on menetttänyt kaiken niin silloin ihmisestä vasta tulee mielenkiiintoinen.
Tällöin ihmiselllä on vasta mahdollisuus heitttäytyä omaan luvuuteensa. Esiim penisliniä ei olisi olemasssa useiden toistojen kauttta. Siis luonnontieteeen ovat ihmistä isompia niiden päälle ihminen on rakennutttanut omia ns uskontojaaan ja tarinoitaan eli brändejä ja siitä mistä mikäkin tunnetaaan muodissa ja populääri kulttuuurissa.
Mä huomasin kun oliin teatterissa vähän aikaa jossa armollista tutkia maailmaa niin kun lähti pois niin tuli heti viiina kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
Tämä. Omana opiskeluaikana esim. luettiin enemmän kirjoja, seurattiin vähän maailmantapahtumiakin. Ja yliopisto-opiskelijat osasivat kirjoittaa äidinkieltään, mikä ei tänä päivänä välttämättä enää ole kaikkien kohdalla totta.
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
Tämä. Omana opiskeluaikana esim. luettiin enemmän kirjoja, seurattiin vähän maailmantapahtumiakin. Ja yliopisto-opiskelijat osasivat kirjoittaa äidinkieltään, mikä ei tänä päivänä välttämättä enää ole kaikkien kohdalla totta.
Ja tietotekniset taidot menevät koko ajan heikommiksi. Vaikka puhutaan diginatiiveista, niin ilmeisesti se tarkoittaa vain kännyköitä. Toimisto-ohjelmistojen käyttö ihan uutta ja ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
Tämä. Omana opiskeluaikana esim. luettiin enemmän kirjoja, seurattiin vähän maailmantapahtumiakin. Ja yliopisto-opiskelijat osasivat kirjoittaa äidinkieltään, mikä ei tänä päivänä välttämättä enää ole kaikkien kohdalla totta.
Ja tietotekniset taidot menevät koko ajan heikommiksi. Vaikka puhutaan diginatiiveista, niin ilmeisesti se tarkoittaa vain kännyköitä. Toimisto-ohjelmistojen käyttö ihan uutta ja ihmeellistä.
Minä olen aina miettinyt, miksi minua kutsutaan diginatiiviksi työpaikalla, ja oletetaan, että osaan automaattisesti silloin kaikki työpaikan 1980-2022 luvulla käyttöönotetut järjestelmät. Ilman kokemusta, perehdytystä tai koulutusta. Sitten ihmetellään kun en osaa ekana työpäivänä, enkä opi kun kukaan ei kerkeä tai halua näyttää! Uskokaa tai älkää, niin DI-tutkinnon saa ilman että käyttää kertaakaan vaikka SAP-järjestelmää!!!
Vierailija kirjoitti:
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä he ovat kyllästyneitä surkeisiin opiskelijoihin. Vaatimuksia lasketaan koko ajan ja silti opiskelijat valittavat kun on niin vaikeaa jne.
Tämä. Omana opiskeluaikana esim. luettiin enemmän kirjoja, seurattiin vähän maailmantapahtumiakin. Ja yliopisto-opiskelijat osasivat kirjoittaa äidinkieltään, mikä ei tänä päivänä välttämättä enää ole kaikkien kohdalla totta.
Ja tietotekniset taidot menevät koko ajan heikommiksi. Vaikka puhutaan diginatiiveista, niin ilmeisesti se tarkoittaa vain kännyköitä. Toimisto-ohjelmistojen käyttö ihan uutta ja ihmeellistä.
Ihan totta. Opiskelijat valittavat, että luennolta tallennetut videot ovat väärän kokoisia (puhutaan siis kuvaruudun koosta, ei videon viemästä muistitilasta). Ei tajuta, että videon voi yhdellä hiiren painalluksella tallentaa omalle koneelle tai avata toisessa välilehdessä, jolloin sen voi säätää ihan niin suureksi tai pieneksi kuin haluaa.
Yliopisto-opettaja
Harva menee yliopistoon töihin, koska hänellä on intohimo opettaa. Yleensä tutkiminen kiinnostaa enemmän. Mutta jos sillä haluaa lyödä leiville, pitäisi melkein päästä professoriksi, mikä on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, millaista on opettaa vaikkapa vuodesta toiseen virkamiesruotsia joillekin 20-30v opiskelijoille, joita koko kurssi ei voisi vähempää kiinnostaa.
käyttäs sen ajan johonkin järkevämpään ja yleishyödyllisempään. vaikka pakkoruotsin poistamis liikkeen luomiseen ja kansalaisaloitteisiin.
No olipa aloitus. Eikö se ole kuitenkin ihan arvostettu ammatti.