Miltä se tuntuu kun sinulle selviää että puoliso ei olekaan hetero?

Vierailija kirjoitti:

Jäin miettimään, kun luin tätä viestiketjua. Minunkin mieheni viihtyy erittäin hyvin erään tietyn ystävän seurassa. Yhdessä harrastavat jne. Mistäs sitä koskaan tietää. Ehkä olenkin ollut koko ajan vain hyväuskoinen ,,,

Tuttavani mies retkeili, kalasti ja harrasti ”hyvän ystävänsä kanssa”, nyt asuu tuon mieheen kansaa, jäi suurperhe (lessuja) äidin harteille.

Mulla ollut poikaystävä, joka olikin homo.

Selvisi kyllä myöhemmin.

Seksissä lyllä tajusin, että ei ehkä oikeasti halua heteroseksiä, kun mäin myöhemmin ajattelee.

Ei harrastanut mitään esileikkejä, vaan pelkkää naintia.

Nykyään on nuorilla asiat paremmin. On some, on miljoona nuorta suitsutmassa homouttaan. Homous on oikein identiteetti, johon liittyy tietty tukkatyyli, vaatteet, lävistykset yms. muoti.

Minun nuoruudessani ei ollut somea. Homous oli kamala, hävettävä sairaus ja perversio. Homot olivat "sellaisia" ja "niitä". Ei meitä. Ei meidän suvussa, ei meidän kaveripiirissä, ei meidän koulussa, ei meidän kylällä.

Minulla tietty vaikutti sekin, että olin koulukiusattu, ja kotikiusattu. Äidin miesystävä vihasi naisia ja tyttöjä. En olisi halunnut olla tyttö, mutta ei silloin puhuttu sellaisestakaan mitään. Ei tullut mieleenkään että yrittäisin olla joku "oma itseni" kun ainoa homous mitä olin nähnyt on sitä, että sut tapetaan jossain draamasarjassa, tai sitten on se pinkkiin pukeutuva hysteerinen kimittäjämies, joka on naisempi kuin kaikki naiset yhteensä. Homoseksuaaleja naisia ei ollut olemassakaan. Naisten seksuaalisuus oli vain miehiä varten.

Näistä syistä menin suhteeseen miehen kanssa. En halunnut koko elämäni ajan olla joku kiusattu friikki joka tapetaan. Ehkä jos olisin kasvanut kaupungissa, ja olisi ollut mahdollisuus osallistua esim. setan toimintaan olisin saanut ympäristööni muutakin kuin perusjunttia rasistista homofobiaa. Mutta kun en löytänyt niitä piirejä. Ei minulla ollut pääsyä niihin. Meillä nyt ei ollut lapsia, onneksi en ole koskaan niitä halunnut. Erosin miehestä, hän ei tänä päivänäkään tiedä oikeata syytä. Kovasti hän itki, ei vissiin välittänyt siitä etten ollut ikinä nauttinut seksistä, hänelle riitti se että sai sitä seksiä.

Eräs sukulaismies taitaa epäillä että olen homo. Joka kerta tavatessamme hän kertoo jonkin pitkäveteisen tarinan jonka pointti on "homot ovat sairaita".

Olen siis kaapissa, ja tulen aina olemaankin. Sinällään ihan sama jos "joku saa selville", mutta en vaan jaksa mitään ääliö kysymyksiä "miten te edes harrastatte seksiä?". En ikinä ole kysellyt keltään että miten he harrastavat seksiä, miksi se olisi ok?

Joo anteeksi pitkä paatokseni. Ei tästä nyt ole mitään apua ap:n tilanteessa, ei se jätetyksi tuleminen ole koskaan kivaa, mutta ehkä auttaisi lukea jotain kirjoja aiheesta, ymmärtääkseni on olemassa ihan hyviä neuvoja että miten asia esitetään lapsille niin ettei lapsi luule että ero on heidän syytä, ja sekin on tärkeää että vaikka äiti olisi vihainen äidille, niin lapsi saa rakastaa isää.

Mediatietojen mukaan ei kai ole kovin harvinaista, että Bi-suuntautuneet ovat avioliitossa toista sukupuolta olevan kanssa? Mitä mieltä olisit sitten siitä, että olisitkin menettänyt miehesi toiselle naiselle, kuten useimmiten kuuluu käyvän?

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on nuorilla asiat paremmin. On some, on miljoona nuorta suitsutmassa homouttaan. Homous on oikein identiteetti, johon liittyy tietty tukkatyyli, vaatteet, lävistykset yms. muoti.

Minun nuoruudessani ei ollut somea. Homous oli kamala, hävettävä sairaus ja perversio. Homot olivat "sellaisia" ja "niitä". Ei meitä. Ei meidän suvussa, ei meidän kaveripiirissä, ei meidän koulussa, ei meidän kylällä.

Minulla tietty vaikutti sekin, että olin koulukiusattu, ja kotikiusattu. Äidin miesystävä vihasi naisia ja tyttöjä. En olisi halunnut olla tyttö, mutta ei silloin puhuttu sellaisestakaan mitään. Ei tullut mieleenkään että yrittäisin olla joku "oma itseni" kun ainoa homous mitä olin nähnyt on sitä, että sut tapetaan jossain draamasarjassa, tai sitten on se pinkkiin pukeutuva hysteerinen kimittäjämies, joka on naisempi kuin kaikki naiset yhteensä. Homoseksuaaleja naisia ei ollut olemassakaan. Naisten seksuaalisuus oli vain miehiä varten.

Näistä syistä menin suhteeseen miehen kanssa. En halunnut koko elämäni ajan olla joku kiusattu friikki joka tapetaan. Ehkä jos olisin kasvanut kaupungissa, ja olisi ollut mahdollisuus osallistua esim. setan toimintaan olisin saanut ympäristööni muutakin kuin perusjunttia rasistista homofobiaa. Mutta kun en löytänyt niitä piirejä. Ei minulla ollut pääsyä niihin. Meillä nyt ei ollut lapsia, onneksi en ole koskaan niitä halunnut. Erosin miehestä, hän ei tänä päivänäkään tiedä oikeata syytä. Kovasti hän itki, ei vissiin välittänyt siitä etten ollut ikinä nauttinut seksistä, hänelle riitti se että sai sitä seksiä.

Eräs sukulaismies taitaa epäillä että olen homo. Joka kerta tavatessamme hän kertoo jonkin pitkäveteisen tarinan jonka pointti on "homot ovat sairaita".

Olen siis kaapissa, ja tulen aina olemaankin. Sinällään ihan sama jos "joku saa selville", mutta en vaan jaksa mitään ääliö kysymyksiä "miten te edes harrastatte seksiä?". En ikinä ole kysellyt keltään että miten he harrastavat seksiä, miksi se olisi ok?

Joo anteeksi pitkä paatokseni. Ei tästä nyt ole mitään apua ap:n tilanteessa, ei se jätetyksi tuleminen ole koskaan kivaa, mutta ehkä auttaisi lukea jotain kirjoja aiheesta, ymmärtääkseni on olemassa ihan hyviä neuvoja että miten asia esitetään lapsille niin ettei lapsi luule että ero on heidän syytä, ja sekin on tärkeää että vaikka äiti olisi vihainen äidille, niin lapsi saa rakastaa isää.

Tällaista menoa on edelleen paljon Suomessakin. Onneksi tosiaan siinä rinnalla on some ja tietoutta homoseksuaalisuudesta lisätään. Mutta esim omassa suvussani on edelleen niin homofoobista porukkaa, että useat sukulaiseni eivät voi käyttää homo-sanaa, vaan tavaavat sen h-o-m-o tai g-a-y, etenkin lasten ollessa paikalla..

En ymmärrä miksi vaahtoatte näille itseltäänkin kaapissa olleille. Ei he ole tienneet suuntautumistaan kun heterosuhteeseen on lähdetty. Mistä he sen olisivat voineet tietää, jos tekään kumppanina ette edes aavistaneet mitään. Pettäminen on sitten tietenkin tuomittavaa, jos kaapissa eläminen sille tasolle päätyy.

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kuinka monen aidon homon on tarvinnut enää vuosikymmeniin esittää heteroa ainakaan niin pitkälle, että naimisiin asti on pitänyt mennä?

Voisiko joskus ihan ottaa vastuun omista elämänvalheistaan eikä loputtomasti syytellä ympäristöä?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi vaahtoatte näille itseltäänkin kaapissa olleille. Ei he ole tienneet suuntautumistaan kun heterosuhteeseen on lähdetty. Mistä he sen olisivat voineet tietää, jos tekään kumppanina ette edes aavistaneet mitään. Pettäminen on sitten tietenkin tuomittavaa, jos kaapissa eläminen sille tasolle päätyy.

Niinkö se tosiaan että yhtenä aamuna vaan herätessään saattaa hoksata olevansa homo/lesbo?

Ihanpa vähäsen julkean epäillä 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi vaahtoatte näille itseltäänkin kaapissa olleille. Ei he ole tienneet suuntautumistaan kun heterosuhteeseen on lähdetty. Mistä he sen olisivat voineet tietää, jos tekään kumppanina ette edes aavistaneet mitään. Pettäminen on sitten tietenkin tuomittavaa, jos kaapissa eläminen sille tasolle päätyy.

Niinkö se tosiaan että yhtenä aamuna vaan herätessään saattaa hoksata olevansa homo/lesbo?

Ihanpa vähäsen julkean epäillä 😀

Lisäys: kun puhutaan täysikäisistä ihmisistä joilla on jo ollut sutinaa. Kyllä se yleensä noilla main jo valkeaa miksi heterous ei tunnu omalta, ennenkuin mennään kihloihin/naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kysyn ihan vilpittömän ystävällisessä hengessä: Onkohan tälläinen "homofobinen homo (tai bimies)" oikeasti todellinen hahmo. Lähinnä esiintyy jonkinlaisena suvaitsemattoman karikatyyrinä fiktioelokuvissa yms.

Onko tästä tutkittua tietoa?

Joitakin poliitikkoja on ollut, jotka on tavattu bilettämässä homobileissä, vaikka itse ovat vastustaneet homoja (näitä ollut ulkomailla)  ja jossain tv-ohjelmassa (taisi olla Homo-Suomen historia) kerrottiin siitä, että Helsingissä on aikoinaan kiertänyt puistoissa joku homoja pahoinpitelevä jengi, jonka pomo paljastui sittemmin itse homoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi vaahtoatte näille itseltäänkin kaapissa olleille. Ei he ole tienneet suuntautumistaan kun heterosuhteeseen on lähdetty. Mistä he sen olisivat voineet tietää, jos tekään kumppanina ette edes aavistaneet mitään. Pettäminen on sitten tietenkin tuomittavaa, jos kaapissa eläminen sille tasolle päätyy.

Niinkö se tosiaan että yhtenä aamuna vaan herätessään saattaa hoksata olevansa homo/lesbo?

Ihanpa vähäsen julkean epäillä 😀

Niinpä ja onhan mediassa ollut juttua siitä, että iso osa ihmisistä ei asetu homo-hetero-akselilla täysin jompaan kumpaan laitaan, vaan on monenlaisia variaatioita/asettumisia tuolle välille (itse olen homo, mutta tunnistan lievan houkutukseni, joka kohdistuu kauniisiiin, erityisesti brunetteihin neitosiin). Monella kummittelee taustalla hämmennys siitä, kun tuntee jonkinlaista selittämätöntä vetoa tiettyihin ihmisiin. Ja jos on kasvanut konservatiivisessa/homouden tuomitsevassa perheessä, niin ei liene ihme, että tällainen henkilö pyrkii vastaamaan sosiaaliseen paineeseen pyrkimällä valitsemaan heteronormin mukaisen suuntautumisen, vaikka tekiskin mieli oikeasti muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kysyn ihan vilpittömän ystävällisessä hengessä: Onkohan tälläinen "homofobinen homo (tai bimies)" oikeasti todellinen hahmo. Lähinnä esiintyy jonkinlaisena suvaitsemattoman karikatyyrinä fiktioelokuvissa yms.

Onko tästä tutkittua tietoa?

On tätä tutkittukin. Miehet jotka olivat jyrkimmin homofobisia, tutkimuksissa reagoivat h.o.mo.p.or.noon muita miehiä todennäköisemmin kiihottumalla. Tätä tutkittiin asentamalla anturit …tiedätte varmaankin minne..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kysyn ihan vilpittömän ystävällisessä hengessä: Onkohan tälläinen "homofobinen homo (tai bimies)" oikeasti todellinen hahmo. Lähinnä esiintyy jonkinlaisena suvaitsemattoman karikatyyrinä fiktioelokuvissa yms.

Onko tästä tutkittua tietoa?

On tätä tutkittukin. Miehet jotka olivat jyrkimmin homofobisia, tutkimuksissa reagoivat h.o.mo.p.or.noon muita miehiä todennäköisemmin kiihottumalla. Tätä tutkittiin asentamalla anturit …tiedätte varmaankin minne..

Tässä vielä linkki tutkimukseen:

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8772014/

” Only the homophobic men showed an increase in penile erection to male homosexual stimuli.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kuinka monen aidon homon on tarvinnut enää vuosikymmeniin esittää heteroa ainakaan niin pitkälle, että naimisiin asti on pitänyt mennä?

Voisiko joskus ihan ottaa vastuun omista elämänvalheistaan eikä loputtomasti syytellä ympäristöä?

Niinhän se on, mutta se on meidän vapaammassa ilmapiirissä kasvaneiden vaikea ymmärtää millaiset sosiaaliset paineet näihin konservatiivisemmassa ja tuomitsevassa ympäristössä kasvaneisiin kohdistuu. Voisi varmaan ilkeästi (mutta totuudenmukaisesti) sanoa, että heikkoluonteiset ja ujouteen taipuvaiset sortuvat sosiaalisten paineiden alla. En sano hyväksyväni näitä kaappihomo-pettäjiä, mutta sanon vain osaavani kuvitella, millaisesta tilanteesta on kyse. Maailma on monimutkaista, niin se vaan on.

sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon tulee tuolla erilaisilla deittipalstoilla ukkomiehiltä ehdotuksia. Painottavat vaiti pysymistä eivätkä voi ottaa ketään kotiinsa käymään (tai ehkä jotkut, joilla vaimo on matkoilla tms.). Toivottavasti nämä "heterot" miehet ei kuitenkaan sitten muussa elämässään solvaa LGBTQ-ihmisiä, mutta monestihan se menee niin, että monet homovihaajat ovat paljastuneet lopulta itse homoiksi (tai bimiehiksi).

Ja erittäin ikävä vaimojen kannalta. Tällaiseen se homovihamielinen ilmapiiri johtaa, kun ihmiset eivät uskalla olla alusta alkaen sitä mitä ovat, vaan sekoittavat monen muun elämän kulissiliittoon ryhtymällä.

Kysyn ihan vilpittömän ystävällisessä hengessä: Onkohan tälläinen "homofobinen homo (tai bimies)" oikeasti todellinen hahmo. Lähinnä esiintyy jonkinlaisena suvaitsemattoman karikatyyrinä fiktioelokuvissa yms.

Onko tästä tutkittua tietoa?

On tätä tutkittukin. Miehet jotka olivat jyrkimmin homofobisia, tutkimuksissa reagoivat h.o.mo.p.or.noon muita miehiä todennäköisemmin kiihottumalla. Tätä tutkittiin asentamalla anturit …tiedätte varmaankin minne..

Tässä vielä linkki tutkimukseen:

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8772014/

” Only the homophobic men showed an increase in penile erection to male homosexual stimuli.”

Itsekin sorruin yläasteella sosiaalisen paineen vuoksi ja syrjäkylän kasvattina vitsailemaan homoista ja seukkasin vähän aikaa yhden tytön kanssa, vaikka olihan se sitten lopulta vuosien varrella pakko myöntää itselleen totuus. Tässä auttoi sekin, kun muutin pääkaupunkiseudulle.

Sen vinkin voin antaa, että jos vanhempanne eivät hyväksy homouttanne (tai muuta erilaisuuttanne), niin uhatkaa, että ette sitten pidä heistä huolta näiden vanhuudenheikkouden päivinä. Omalla kohdallani toimii, mutta itse olen tietysti siinä mielessä edullisessa asemassa, että olen taloudellisti paremmassa jamassa kuin iskä ja äiskä.

Ylipäänsä homovihan taustalla vaikuttavana tekijänä on se, että edelleen toista sukupuolta (eli naisia) pidetään huonompana. Edelleen ajatellaan, että jos miehessä on naisellisia piirteitä, niin hän "alentaa" itsensä. Siispä vastustamalla naisvihaa vastustetaan samalla homovihaa. Ja kaikki lähtee sanoista. Itse kukin voi karsia puheestaan naisia halveksuvat ilmaukset.

gay-kundi

Vierailija kirjoitti:

Ylipäänsä homovihan taustalla vaikuttavana tekijänä on se, että edelleen toista sukupuolta (eli naisia) pidetään huonompana. Edelleen ajatellaan, että jos miehessä on naisellisia piirteitä, niin hän "alentaa" itsensä. Siispä vastustamalla naisvihaa vastustetaan samalla homovihaa. Ja kaikki lähtee sanoista. Itse kukin voi karsia puheestaan naisia halveksuvat ilmaukset.

gay-kundi

Niinpähhhh......

Miehessä homouden merkit ovat yleensä huomattavasti helpommin nähtävillä kuin naisessa bi-lepakko piirteet.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tässä on kyseessä paljon pahempi pettäminen kuin jos mies olisi pettänyt toisen naisen kanssa. Tässä joutuu kyseenalaiseksi koko elämä ja kaikki mihin on uskonut: miehen rakkauteen, intohimoon, haluun.

Toisen naisen kanssa pettänyt mies on todennäköisesti sentään ainakin joskus tuntenut vaimoaan kohtaan fyysistä läheisyyttä ja halua, mutta homoksi paljastunut onkin vain teeskennellyt intohimoa kaikki vuodet. Alhaista.

Kuten joku sanoikin, jos et uskalla olla parisuhteessa toisen homon kanssa, sitten olet yksin. On äärimmäisen halveksittavaa huijata toinen parisuhteeseen ja sitten tuhota hänen itsetuntonsa oman "itsensä löytämisen" varjolla.

Moni ihminen ei asetu hetero-homo-akselilla selkeästi jompaan kumpaan päähän eli mies voi olla bi-henkinen. Lisäksi kyllä homot voivat tuntea hellyyttä ja fyysistä läheisyyttä myös naista kohtaan. Suurin osa homoista ei nimittäin ole ihmisvihaajia.