Miksi en päässyt aineenopettajaksi
Suurin osa hakijoista pääsi opiskelemaan aineenopettajaksi. Minä olin niiden harvan muutaman joukossa, jotka eivät päässeet. Mahdollisuudet olivat hyvät. Suurin osa hakijoista oli nuoria 18-20-vuotiaita. Itse olen heitä vanhempi, joten oletin, että osaisin ehkä vastata kypsemmin kysymyksiin ja olla vakuuttavampi. Nuoremmat eivät välttämättä tietäisi niin hyvin, mitä haluavat. En silti päässyt sisään. Missäköhän meni pieleen? Onkohan minun katsottu olevan epäsopiva opettajaksi? Haastattelu meni mielestäni paremmin kuin hyvin. Onkohan suomalaisella mitään mahdollisuutta opettaa esimerkiksi ulkomailla, jos ei omassa maassa voi opettajaksi päästä?
Kommentit (18)
Pyydä palautetta (valinnasta luulisi olevan pisteiden ohella myös pöytäkirjan, johon kirjattu arvioinnin perusteet), valmistaudu hyvin ja hae ensi vuonna uudestaan. Pystyisitkö saamaan ihan lyhyitäkin sijaisuuksia? Soita suoraan kouluihin ja kysy! Niistä
voi olla hyötyä hakiessa, osoittavat motivaatiota ja sitä, että tiedät mihin olet hakemassa, jos niistä
mainitsee siis haastattelussa. Tarkista mitä aineenopettajan opintoihin kuuluu ja suorita vastaavia kasvatustieteen tmv. kursseja pois alta avoimessa yliopistossa jos se vain on mahdollista. Ole sitkeä, tsemppiä <3
Olit liian ylimielinen koska "olen vanhempi ja tiedän paremmin"? Yliopistolla välillä näkee näitä kypsempiä opiskelijoita, jotka luulevat tietävänsä kaiken koska ovat vanhempia kuin muuta ja heillä on "elämän kokemusta". Todellisuudessa puhuvat tyhjää ja häiritsevät muita.
Motivaatiota ne eniten katsoo. Oletko tehnyt sijaisuuksia, suorittanut kasvatustieteen opintoja? Osoititko olevasi tosissasi esim. sulla oli mietittynä miten järjestät opintojesi rahoituksen?
Miten siellä oli 18-vuotiaita joukossa, pedaopintoihin haetaan aikaisintaan 3. opiskeluvuoden keväällä?
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 13:58"]
Miten siellä oli 18-vuotiaita joukossa, pedaopintoihin haetaan aikaisintaan 3. opiskeluvuoden keväällä?
[/quote]
Eri yliopistoissa on vähän eri käytännöt, mutta on totta, että on aikalailla mahdotonta saada kasaan tarvittavia opintoja niin, että voisi 18- tai 19-vuotiana jo hakea. Tavoiteajassa kirjoittavat ylioppilaathan ovat 18- tai 19-vuotiaita. Eli ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat ovat 18 - 20-vuotiaita, jos pääsevät sisään heti kirjoitusten jälkeen. Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin hakevat ovat pääsääntöisesti yli 20-vuotiaita, yleensä vähintään 21-vuotiaita.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 13:58"]
Miten siellä oli 18-vuotiaita joukossa, pedaopintoihin haetaan aikaisintaan 3. opiskeluvuoden keväällä?
[/quote]
Riippuu yliopistosta ja opetettavasta aineesta. Oma lapseni pääsi aineenopettajaopintoihin 1. opiskeluvuoden keväällä.
Ap:n kannattaa pyytää perusteluja suoraan sieltä, missä valinnat tehtiin. Opetuskokemuksen vähyys oli tuskin syynä, jos kerran lähes kaikki hakeneet valittiin. Esteenä on saattanut olla jokin ihan yksittäinen juttu, joka on valitsijoiden mielestä ollut ehdoton no no. Esim. uskonnonopettajan opintoihin ei pääse, jos vaikuttaa haastattelussa "liian uskovaiselta". Selvää miinusta on todennäköisesti myös se, jos oppimiskäsitys on kovin opettajakeskeinen eli puhuu haastattelussa koko ajan siitä, mitä opettaja tekee sen sijaan että pohtisi sitä, mitä oppilaan päässä tapahtuu.
Jos nyt ensiksi pääsisit eroon tosta asenteesta että nuoret ovat huonompia.
Voit kysyä palautetta, mistä oli kiinni ettet päässyt. Kun aloituspaikkoja on tietty määrä, kaikki eivät pääse vaikka kaikki voivat olla ihan sopivia opettajiksi.
Voit hakea aineenopettajaksi uudestaan! Myös maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea tekemään opettajan pedagogiset erillisinä opintoina, ja amk:ssa voi opiskella ammatillisen opettajan koulutuksessa vastaavat pedagogiset. Ainakin noissa saa pisteitä siitä, jos on suorittanut jo kasvatustieteen perusopinnot. Ne voi suorittaa vaikka avoimessa yliopistossa. Ammatillliseen opettajankoulutukseen hakiessa sai ainakin tänä vuonna pisteitä myös kaikesta työkokemuksesta, muustakin kuin opettamisesta! Siinä vanhempi ja elämässä muutakin työtä tehnyt saa etusijan :)
Aika kumma juttu. Oliko niin, että otettiin tietty määrä vai rajattiinko määrää vain ns. soveltuviin?
Kyllä noista valinnoista tulee itsellekin useimmiten tuntu siitä, miten valintatilanne on mennyt. Jos hakija arvelee kaiken menneen hyvin, niin joku selvä syy pitäisi sitten löytyä hylkäämiseen.
Itse en kyllä toisaalta ollenkaan luota siihen, että ne sopivimmat aina valitaan. Kun valinta perustuu esim. haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin, niin niiden arviointi on hyvin subjektiivista ja valitsijat näkevät hakijat omien taustaolettamusten varassa.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 13:58"]
Miten siellä oli 18-vuotiaita joukossa, pedaopintoihin haetaan aikaisintaan 3. opiskeluvuoden keväällä?
[/quote]
Kyllä ainakin Jyväskylässä voi hakea suoraan "opelinjalle", jolloin sisään päästessä saa heti opinto-oikeuden myös pedagogisiin, eikä niihin tarvitse hakea enää erikseen.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 14:18"]
Jos nyt ensiksi pääsisit eroon tosta asenteesta että nuoret ovat huonompia.
[/quote]
En pidä nuoria minua huonompana. Olin itse vaan tuon ikäisenä kovin ujo enkä usko, että olisin tuossa iässä voinut olla vakuuttava kyseisenlaisessa tilanteessa, vaikka opettajaksi olisin kovasti halunnutkin. Nuoremmat nyt yleensä vain ovat vähän ujompia eivätkä ole niin montaa kertaa olleet kyseisenlaisissa haastattelutilanteissa. Kyllä ainakin itse voin sanoa nimenomaan sen elämänkokemuksen auttaneen. Kyllähän joku minua nuorempikin on voinut olla hyvinkin vakuuttava. Mutta fakta vain on, että kokemus tuo varmuutta. Ikävää, että tuo lausahdukseni nyt otettiin tällä tavalla vastaan, kun en sitä pahalla tarkoittanut. Ehkä vain liikaa muistelen itseäni nuorempana ja oletan, että kaikki muutkin ovat nuorena samanlaisia.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 13:21"]
Suurin osa hakijoista pääsi opiskelemaan aineenopettajaksi. Minä olin niiden harvan muutaman joukossa, jotka eivät päässeet. Mahdollisuudet olivat hyvät. Suurin osa hakijoista oli nuoria 18-20-vuotiaita. Itse olen heitä vanhempi, joten oletin, että osaisin ehkä vastata kypsemmin kysymyksiin ja olla vakuuttavampi. Nuoremmat eivät välttämättä tietäisi niin hyvin, mitä haluavat. En silti päässyt sisään. Missäköhän meni pieleen? Onkohan minun katsottu olevan epäsopiva opettajaksi? Haastattelu meni mielestäni paremmin kuin hyvin. Onkohan suomalaisella mitään mahdollisuutta opettaa esimerkiksi ulkomailla, jos ei omassa maassa voi opettajaksi päästä?
[/quote]
Jos et ajatellut opettaa matemaattisia aineita, niin ei kannata välittää, vaikket päässytkään. Muiden aineenopettajien työtilanne on aika kurja ja näin on ollut jo monta vuotta. Kouluttaudu mielummin luokanopettajaksi, erityisopettajaksi tai lastentarhanopettajaksi, niin on töitä varmemmin!
Vierailija kirjoitti:
Olit liian ylimielinen koska "olen vanhempi ja tiedän paremmin"? Yliopistolla välillä näkee näitä kypsempiä opiskelijoita, jotka luulevat tietävänsä kaiken koska ovat vanhempia kuin muuta ja heillä on "elämän kokemusta". Todellisuudessa puhuvat tyhjää ja häiritsevät muita.
Eräs pääaineen kurssikaverini haki kahteen kertaan opettajan pedagogisiin... ei päässyt. Eikä kukaan kehdannut kertoa sille, ettei haastatteluissa kannata haista vanhalta viinalta.
Vierailija kirjoitti:
Sinne harvoin otetaan ekalla kerralla sisään.
5. kerta pääsin vasta; maisteritutkinto ole menossa siitä opetettavasta aineesta, eli gradun viimeistelyvaiheessa vasta pääsin sisälle.
Riippuu paljon myös mm. oppiaineesi kiintiöstä - minulla se oli 1, kun esimerkiksi kasvatustiedettä pääaineena opiskelevia taidettiin ottaa 5 tai jotain.
Aikuiskouluttajan, aikuisopettajan opinnot tein siis opettajaopintoina. JY.
Sillähän ei ole väliä mistä on opettajanopinnot on, voi olla myös AMK:sta, kunhan se aineenopettajan opetuksen sisällöstä on maisterinpaperit yliopistosta (peruskouluun kelpaa aineopinnotkin).
AP, mikä sinulla on tämänhetkinen koulutus. Jotain ilmeisesti lukion jälkeen, kun sanoit olevasi vanhempi?
Ulkomailla opettajankoulutukseen on helpompi päästä, sillä ne vaihtelee paljon ja mahdollisuuksia siihen on enemmän. Suomen OKL on todella tiukkaan suunniteltu ja kriteerejä myöten pohdittu, eikä täällä voi saada pätevyyttä muuta kautta.
Näyttää siltä, että tärkeintä valinnoissa on se,
että hakija on todella perillä tämän hetkisistä poliittisista linjauksista koulutuksen ja koulumaailman suhteen.
Eräs valintoja aikoinaan tehnyt opettaja paljasti meille myös sen, että hakijat usein mahtailevat sillä kuinka paljon heillä on harrastuksia ja ovat aktiivisia esim järjestöissä jne. Tämä ei kuulemma ole valttia, koska tärkeintä yliopistolle on se, että valmistuu mahdollisimman nopeasti. Eli hakijalle plussaa on se, ettei hän keskity muuhun kuin opiskeluun, mutta on kumminkn sopiva järjestöhommiin kenties tulevaisuudessa.