Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuloeroja muka pitäisi tasata?
15.06.2015 |
En tajua mitä toi Paavo Anarkistimäki aina jaksaa jauhaa tosta samasta asiasta.
Kommentit (56)
Sori nyt vaan, mutta te ette näe kokonaisuutta. Tuloerojen kasvu tarkoittaa AINA taloudelisen kehityksen laskua. Se ei siis hyödytä ketään, ei rikasta, ei köyhää. Maltilliset tuloerot puolestaan lisäävät taloudellista kasvua, jolloin siitä hyötyvät kaikki.
1985-2011 Suomi oli tuloerojen kasvussa teollisuusmaiden kärkijoukkoa
OECD:n selvitys: Isot tuloerot hyydyttävät kouluhalut ja talouskasvun
TALOUS 9.12.2014 15:40
Heikki Arola
HELSINGIN SANOMAT
Tuloerojen kasvulla on haitallinen vaikutus taloudelliseen kasvuun. Tuloerojen suureneminen on syönyt talouskasvua maailman kehittyneiltä mailta, joissa erot ovat kasvaneet jo pitkän aikaa.
Tähän päätelmään tulee teollistuneiden maiden talousjärjestö OECD, joka julkaisi tiistaina tuoreen selvityksen tuloeroista.
OECD:n tutkimusryhmä on selvitellyt tuloerojen kehitystä ja vaikutusta talouteen lähes 30 vuoden ajalta. Lähtövuosi selvityksessä on 1985 ja tarkastelu päättyy vuoteen 2011.
Tiivistettynä tutkimus väittää, että kun taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy, taloudellinen kasvu heikkenee.
Ilmiötä selittää koulutus: Eriarvoistuneessa yhteiskunnassa vähävaraiset haluavat ja osaavat kouluttaa lapsiaan keskimäärin heikommin kuin varakkaat. Kun yhteiskunnan koulutustaso ei kehity täysillä, vähenevät mahdollisuudet talouden kehittämiseen.
Raportti sanoo, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on teollistuneissa maissa suurempi kuin koskaan 30 vuoden aikana.
Rikkain kymmenys teollistuneiden OECD-maiden väestöstä ansaitsee nyt 9,5 kertaa enemmän kuin köyhin kymmenesosa. Vuonna 1985 rikkain kymmenys ansaitsi seitsemän kertaa enemmän.
Rikkaimpien ja köyhimpien erojen lisäksi tutkijat käyttivät vertailussa myös niin sanottua gini-kerrointa, jota on yleisesti käytetty tuloerojen mittailuun.
Tämän mittarin mukaan tuloerot ovat suurentuneet 16 OECD-maassa 21:stä.
Tutkijat selvittivät myös gini-lukeman vaikutusta talouskasvuun. OECD-alueen maat ovat menettäneet eriarvoisuuden lisääntymisen takia kansantuotteen kasvua 8,5 prosenttiyksikköä keskimäärin 25 vuoden aikana.
Eniten tuloerot kasvoivat tutkimusaikana Suomessa, Israelissa, Uudessa Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Vain Kreikassa ja Turkissa ne vaikuttavat tasaantuneen.
Eniten potentiaalista talouskasvua ovat puolestaan menettäneet Meksiko ja Uusi Seelanti. Britannia, Suomi ja Norja tulevat seuraavina.
Selvitys vetää johtopäätöksen, että jos koulutuksen edellytyksiä halutaan laajentaa, ei saa tyytyä vaikuttamaan alimman kymmenyksen olosuhteisiin, vaan toimet pitäisi ulottaa laajemmalle, alimpaan 40 prosenttiin.
Mikäli koulutuksen kautta halutaan vaikuttaa positiivisesti taloudellisen kasvun edellytyksiin, pitäisi verotukselliset ja muut tukitoimet kohdentaa niille perheille, joissa on lapsia ja nuoria.
"Tuloasteikon alimmilla portailla on ylempiä suurempi taipumus investoida liian vähän koulutukseen", raportti summaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:23"]http://yle.fi/uutiset/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua/5051665
[/quote]
Vasemmistopropagandaa. Liiallinen tuloerojen tasaus nimenomaan haittaa talouden kehitystä kun työnteko ja yrittäjyys ei kannata. Jos tuloerot oikeasti olisivat pahasta Suomi hyötyisi siitä että kaikki rikkaat lähtisivät pois Suomesta. Näinhän ei todellisuudessa ole vaan rikkaiden poistuessa myös verokertymä pienenee.
Huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni
Käsitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta kuitenkin muuttuu, kun tarkastellaan lähemmin suurituloisinta tulokymmenystä.
Kaikista suurituloisimmilla keskimääräinen veroprosentti on ollut vuosina 1995–2009 lähes poikkeuksetta pienempi kuin muilla suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneilla .
Lisäksi suurituloisimmalla promillella keskimääräinen veroaste on ollut selvästi pienempi kuin muilla suurituloisilla. Ainoa poikkeus on 2000-luvun vaihde, jolloin maksettiin eniten hyvätuloisimpien saamia työsuhdeoptioita. Työsuhdeoptioita verotetaan ansioverotuksena, ja niistä voi joutua maksamaan veroina jopa 60 prosenttia. Vuoden 2000 jälkeen työsuhdeoptioiden suosio on romahtanut, eikä niitä enää vuonna 2009 maksettu kuin noin 140 miljoonan euron verran. Vielä vuonna 2000 niitä maksettiin noin 950 miljoonaa euroa.
Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
Hyvätuloisimpien verotuksen alhaista veroastetta selittävät myös henkilöverotuksessa vapautetut osinkotulot, joita pörssissä listaamattomien yritysten omistajat ovat voineet saada vuoden 2005 verouudistuksesta lähtien. Näitä niin sanottuja verovapaita osinkotuloja on maksettu asuntokuntaväestölle vuosina 2006–2009 runsaat 9 miljardia euroa.
Verovapaista osinkotuloista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ovat saaneet vuosittain runsaat 80 prosenttia (oheinen taulukko). Suurituloisin prosentti väestöstä (noin 52 000 henkeä) on saanut puolet verovapaista osinkotuloista. Suurituloisin promille (5 200 henkilöä) on puolestaan saanut verovapaista osingoista jopa viidenneksen, ja vuonna 2005 osuus oli peräti 22 prosenttia.
Järjestelmän puolustajien mukaan verovapaista osingoista on jo kertaalleen maksettu verot yhteiskunnalle yhteisöverona. Puolustelijat painottavat myös sitä, että yhteiskunnan täytyy taata investoinneille ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiselle otollinen maaperä. Yrittäjyyteen liittyvässä riskinotossa henkilöverotuksessa vapautetut osinkotulot ovat puolestapuhujien mielestä tärkeä kannustin.
Tässäkin asiassa on perimmältään kyse yhteiskunnan edun arvioimisesta. Jos pystytään osoittamaan verovapaiden osinkotulojen lisäävän yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, on veroeduille helppo saada useampien kansalaisten tuki. Joka tapauksessa verovapaat osingot näyttävät takaavan saajilleen takuuvarman paikan tulojakauman huipulta.
Kuviosta 5 voi havaita, miten valtionverotuksen ansiotulojen verotus on keventynyt vuosina 1995–2009. Esimerkiksi 72 000 euroa vuodessa (6 000 e/kk) ansainnut henkilö joutui maksamaan ansiotuloveroja valtiolle noin 11 800 euroa vuonna 2009. Jos käytettäisiin vuoden 1995 veroasteikkoa, olisivat ansiotasoindeksillä deflatoidut verot olleet 17 700 euroa. Jos asteikkoa deflatoidaan elinkustannusindeksillä, ovat verot runsaat 20 000 euroa. Veronkevennys on siis ollut vuosina 1995–2009 tuloihin suhteutettuna peräti 25–28 prosenttia.
Poliittinen kysymys on se, millainen tasapaino halutaan verojärjestelmän ja tuloerojen kehityksen välille. Tosiasia on se, että kevyempi ja vähemmän progressiivinen verotus ja tuloerojen pieneneminen on mahdotonta saavuttaa samanaikaisesti.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:23"]http://yle.fi/uutiset/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua/5051665 [/quote] Vasemmistopropagandaa. Liiallinen tuloerojen tasaus nimenomaan haittaa talouden kehitystä kun työnteko ja yrittäjyys ei kannata. Jos tuloerot oikeasti olisivat pahasta Suomi hyötyisi siitä että kaikki rikkaat lähtisivät pois Suomesta. Näinhän ei todellisuudessa ole vaan rikkaiden poistuessa myös verokertymä pienenee.
[/quote]
Ei Suomi hyötyisi siitä, jos kansalaiset rupeaisivat muuttamaan pois, aivan sama onko hyvä- vai huonotuloinen. Rikkaat maksavat enemmän veroja, koska heillä on enemmän varaa siihen ja hekin käyttävät aivan yhtä lailla lapsesta saakka verorahoilla maksettuja palveluja. En näe siinä mitään väärää, että jokainen maksaa niin hyvin kuin pystyy, toiset vähemmän ja toiset enemmän, koska rikkaat saavat nauttia yhteiskuntarauhasta ja tyytyväisyydestä, kun huonotuloisemmatkin pärjäävät perustarpeilla.
Vasemmistolaispolitiikka ottaa huomioon ihmisten inhimillisen puolen, esim. stressin ja sairastumisen kun taas oikeistolaispuoli pitää kansalaisia ikään kuin robotteina, jotka jaksavat tehdä työtä uupumatta ja ei ota lainkaan huomioon ihmisten taustoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Suomen tuloerot ovat viimeisen parin vuosikymmenen aikana kiistattomasti kasvaneet merkittävästi. Muissa länsimaissa kehitys on ollut samankaltaista, mutta ei yhtä rajua kuin Suomessa. Kiistatonta on myös se, että kasvun taustalla ovat markkinatalouden realiteetit: varallisuuden kasautuessa tietyt varallisuuslajit kasvattavat tuloeroja, eikä kasvua ole pystytty julkisen vallan tulonsiirtojärjestelmillä täysin eliminoimaan.
Markkinavoimien aikaansaamaa tuloerojen kasvua voi toki verotuksella lieventää, mutta ei kokonaan poistaa. Lisäksi yhdentyneillä kansainvälisillä markkinoilla verotuksen rakenne on pakko pitää kilpailukykyisenä, eikä mikään maa pysty tekemään verotukseensa merkittävästi kilpailijamaista poikkeavia ratkaisuja.
Jatkossakaan ei tuloverotuksesta siis ole odotettavissa apua tuloerojen supistamiseen, etenkin jos toteutetaan viime aikaiset verotuksen uudistamista koskevat ehdotukset. Myös pyrkimykset pienentää tuloeroja julkisen vallan maksamilla sosiaaliturvaetuuksilla vaikeutunee, mistä pitää huolen valtion runsas velkaantuminen viime vuosina. Lisäksi väestön ikääntyminen ja pätkätöiden yleistyminen tulee jatkossa pikemminkin kasvattamaan kuin pienentämään tuloeroja.
Myös kuntatalouksien kriisiytyminen ja jatkuvat kunnallisverojen korotukset etenkin heikoimmissa kunnissa lisäävät pikemminkin tuloerojen kasvun kuin supistumisen mahdollisuuksia.
Kulutusverotuksen lisääntyminenkin on omiaan kasvattamaan tuloeroja entisestään – etenkin jos se toteutetaan valtiovarainministeriön kehittämistyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Mitä enemmän julkinen valta kerää veroja kulutusveroina, sitä epäoikeudenmukaisempaa verotus on. Tuloihin suhteutettuina pienituloisimmat maksavat kulutusveroja enemmän kuin suurituloiset.
Kaikesta huolimatta tuloerot ovat Suomessa edelleen pienemmät kuin monessa muussa maassa. Esimerkkeinä suurten tuloerojen maista voi mainita talousmahdit Yhdysvallat ja Kiinan sekä nousevan talousmahdin Venäjän. Myös Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Italiassa ja Englannissa tuloerot ovat suuremmat kuin meillä. Suomi on kuitenkin ajanut viime vuosina tuloerojen suuruudessa kirkkaasti muiden Pohjoismaiden edelle.
Vaikka tuloeroja ovat viime vuosina kasvattaneet eniten markkinavoimat, voidaan tuloeroihin vaikuttaa myös poliittisilla päätöksillä. Suuri kysymys on myös se, millaista oikeudenmukaisen tulonjaon pitäisi olla. Tuloerojen kasvusta ovatkin olleet vuorollaan eniten huolestuneita ne, jotka eivät juuri sillä hetkellä ole päätöksentekovastuussa.
Eduskuntavaalien lähestyessä tuloerot kiinnostavat, ja useat kansanedustajiksi pyrkivät esittävät huolensa tuloerojen kasvusta. Tuloeroja supistavia ohjelmia esitetään kilvan. Kokemukset kuitenkin osoittavat kiistatta, että tuloerot ja niihin liittyvä suhteellinen pienituloisuus ovat tasaisen varmasti lisääntyneet riippumatta siitä, ketkä maata ovat hallinneet.
On helppo ennustaa, että tuloerot ja pienituloisten määrä tulevat jäämään selvästi entistä suuremmiksi. Paluu 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin ei tunnu todennäköiseltä.
Vai että on nykyään OECD:nkin raportit ja tutkimukset vasemmistopropagandaa....
TULOEROT
OECD: Tuloerojen kasvu hidastaa "merkittävästi" talouskasvua - näin paljon se leikkasi Suomesta
Talouselämä
9.12.2014 05:39päivitetty 9.12.2014 17:31
4
Colourbox
Teollisuusmaiden järjestö OECD sanoo uudessa raportissaan, että tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi länsimaiden talouskasvua.
OECD:n viesti on voimakkaassa ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvu nimenomaan auttaa talouskasvua.
MAINONTA
Tiistaina julkistetuissa laskelmissaan OECD toteaa, että esimerkiksi Ison-Britannian talous olisi nykyisin 20 prosenttia suurempi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet 1980-luvun jälkeen.
Vuodesta 1985 tuloeroja mittaava Gini-kerroin kasvanut nopeasti etenkin Suomessa, Ruotsissa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.
OECD kertoo, että tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen, saman verran kuin Norjassa ja Isossa-Britanniassa.
Vain Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa tuloerojen kasvu on leikannut talouskasvua enemmän, OECD laskee.
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Guardian kertoo, että sen laskelmat ovat ensimmäinen selkeä todiste siitä, että tuloerojen ja hitaamman kasvun välillä on yhteys.
OECD ehdottaa korkeampia veroja rikkaille, ja köyhimmän 40 prosentin aseman kohentamista.
Vielä 1980-luvulla Isossa-Britanniassa rikkain 10 prosenttia tienasi 7 kertaa enemmän kuin köyhin 10 prosenttia. Nyt kerroin on kasvanut 9:ään. Tulos on kuitenkin ollut hitaampi, ei nopeampi talouskasvu.
OECD:n mukaan tuloeroilla on "huomattavasti ja tilastollisesti merkittävä negatiivinen" vaikutus tulos.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
Tuloerojen kasvamiseen johtava politiikka ei johda talouskasvuun, OECD päättelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun
13.4.2015 12:00 Analyysi
Talouden näkymät
Markus Haavio
Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet suurimmassa osassa kehittyneitä maita. IMF:n ja OECD:n tuoreiden empiiristen tutkimusten mukaan aiempaa suuremmat tuloerot voivat hidastaa talouskasvua. Tulokset haastavat ainakin osin taloustieteen perinteiset näkemykset, joiden mukaan tasainen tulonjako ja nopea talouskasvu ovat ristiriidassa keskenään. Tulosten talouspoliittiset johtopäätökset voivat olla merkittäviä: jos tulokset pitävät paikkansa, tuloeroja kaventava politiikka voi olla myös hyvää kasvupolitiikkaa.
Täällä koko artikkeli, Suomen Pankki, Euro&Talous
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/tuloerojen-kaventaminen-voi-olla-tie-kasvuun/
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:23"]http://yle.fi/uutiset/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua/5051665 [/quote] Vasemmistopropagandaa. Liiallinen tuloerojen tasaus nimenomaan haittaa talouden kehitystä kun työnteko ja yrittäjyys ei kannata. Jos tuloerot oikeasti olisivat pahasta Suomi hyötyisi siitä että kaikki rikkaat lähtisivät pois Suomesta. Näinhän ei todellisuudessa ole vaan rikkaiden poistuessa myös verokertymä pienenee.
[/quote]
Kuten ehkä olet jo ketjusta huomannut, Suomen Pankki, IMF ja OECD eivät ole kanssasi samaa mieltä.
Vai edustavatko nämä kaikki sinun mielessäsi vasemmistopropagandaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olisi tärkeämpää puhua pienituloisten ostovoimasta, työllisyydestä ja köyhyyden poistamisesta, kuin tuloeroista?
Kuvitellaan, että "pienituloiset" pärjäisi ja eläisi kohtuu hyvin. Kuten esim keskituloiset nyt. Niin mitä sitten on väliä sillä, jos rikkaat tienaa paljon?
Hatusta vedetyt summat esimerkiksi.
Tilanne nyt: Hyvän elämän tarvitsema summa kuukaudessa=2000€\kk. Pienituloinen tienaa 1500€\kk, suurituloinen 7000€\kk --> ei hyvä.
Skenaario: Hyvä elämä=2000€\kk. Pienituloinen tienaa 2500€\kk, suurituloinen 10000€\kk --> hyvä juttu.
Eli mitä väliä tuloeroilla, jos tulotaulukoiden alaosa pärjää hyvin?
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:44"]
Vai että on nykyään OECD:nkin raportit ja tutkimukset vasemmistopropagandaa....
TULOEROT OECD: Tuloerojen kasvu hidastaa "merkittävästi" talouskasvua - näin paljon se leikkasi Suomesta Talouselämä 9.12.2014 05:39päivitetty 9.12.2014 17:31 4 inShare1 Colourbox
Teollisuusmaiden järjestö OECD sanoo uudessa raportissaan, että tuloerojen kasvaminen on hidastanut merkittävästi länsimaiden talouskasvua.
OECD:n viesti on voimakkaassa ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvu nimenomaan auttaa talouskasvua.
MAINONTA
Tiistaina julkistetuissa laskelmissaan OECD toteaa, että esimerkiksi Ison-Britannian talous olisi nykyisin 20 prosenttia suurempi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet 1980-luvun jälkeen.
Vuodesta 1985 tuloeroja mittaava Gini-kerroin kasvanut nopeasti etenkin Suomessa, Ruotsissa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.
OECD kertoo, että tuloerojen kasvu on leikannut Suomen talouskasvusta 9 prosenttiyksikköä 1980-luvun jälkeen, saman verran kuin Norjassa ja Isossa-Britanniassa.
Vain Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa tuloerojen kasvu on leikannut talouskasvua enemmän, OECD laskee.
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Guardian kertoo, että sen laskelmat ovat ensimmäinen selkeä todiste siitä, että tuloerojen ja hitaamman kasvun välillä on yhteys.
OECD ehdottaa korkeampia veroja rikkaille, ja köyhimmän 40 prosentin aseman kohentamista.
Vielä 1980-luvulla Isossa-Britanniassa rikkain 10 prosenttia tienasi 7 kertaa enemmän kuin köyhin 10 prosenttia. Nyt kerroin on kasvanut 9:ään. Tulos on kuitenkin ollut hitaampi, ei nopeampi talouskasvu.
OECD:n mukaan tuloeroilla on "huomattavasti ja tilastollisesti merkittävä negatiivinen" vaikutus tulos.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin. Tilaa uutiskirje
Tuloerojen kasvamiseen johtava politiikka ei johda talouskasvuun, OECD päättelee.
[/quote]
Oikestolaisten mielestä ylekin on pelkkää vasemmistopropagandaa ja kaikki suuret lehdet. Vain mv-lehti on ainoa oikea oikestolaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 22:52"]
Ite oon tässä kovasti miettinyt (erityisesti tätä palstaa, iltapäivälehtien kommenttiosioita ym. lukiessani), että jos maksan 2000-3000 euroa kuukaudessa veroja, niinkuin nyt teen, miten kenelläkään pienituloisella on varaa valittaa, meuhkata ja riehua siitä, kuinka suurituloiset eivät osallistu talkoisiin? Samaa "köyhät kyykkyyn" -mantraa sitä vaan kuulee edelleen. Tämän lisäksi lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen (mm. kehitysvammaisille). Teen aivan helvetisti töitä, ja tein myös aivan helvetisti töitä yliopistossa ja sitä ennen päästäkseni opiskelemaan haluamaani alaa. Miksi olen syyllinen? :D
Ja joo, tiedän etten näillä tuloilla ole edes suurituloinen.
[/quote]
Periaatteessa ymmärrän sinua, koska olen vähän samanlaisessa tilanteessa. Mutta kaikki on suhteellista. En menisi sanomaan, että parempituloiset tekevät välttämättä enemmän töitä kuin huonompituloiset. Monella duunarialalla paiskitaan todella pitkää päivää. Mitä tulee koulutukseen, niin mikä on mielestäsi se tutkintotaso, joka oikeuttaa hyvän palkan? Minulla on tohtorintutkinto, entäs itselläsi? Itse kyllä ajattelen niin, että opiskelin 3 yliopistotutkintoa siksi, koska itse halusin ja kiinnosti, enkä suinkaan tienatakseni paremmin. Miksi rahan tulisi olla niin keskeisessä osassa. Minusta kaikkien työssäkäyvien tulisi pystyä elämään ja nauttimaan tienisteistään niin, ettei kenenkään tarvitse sekä kydä töissä että elää kädestä suuhun. Suomen verotus on naurettavalla tasolla ja suuri osa keskituloisista yliopistokouluttautuneistakin (vähintään maistereista) joutuu maksamaan aika suuren osan tuloistaan veroa ja kituuttamaan tuloillaan kuukaudesta toiseen.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:23"]http://yle.fi/uutiset/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua/5051665 [/quote] Vasemmistopropagandaa. Liiallinen tuloerojen tasaus nimenomaan haittaa talouden kehitystä kun työnteko ja yrittäjyys ei kannata. Jos tuloerot oikeasti olisivat pahasta Suomi hyötyisi siitä että kaikki rikkaat lähtisivät pois Suomesta. Näinhän ei todellisuudessa ole vaan rikkaiden poistuessa myös verokertymä pienenee.
[/quote]
Ei Suomi hyötyisi siitä, jos kansalaiset rupeaisivat muuttamaan pois, aivan sama onko hyvä- vai huonotuloinen. Rikkaat maksavat enemmän veroja, koska heillä on enemmän varaa siihen ja hekin käyttävät aivan yhtä lailla lapsesta saakka verorahoilla maksettuja palveluja. En näe siinä mitään väärää, että jokainen maksaa niin hyvin kuin pystyy, toiset vähemmän ja toiset enemmän, koska rikkaat saavat nauttia yhteiskuntarauhasta ja tyytyväisyydestä, kun huonotuloisemmatkin pärjäävät perustarpeilla.
Vasemmistolaispolitiikka ottaa huomioon ihmisten inhimillisen puolen, esim. stressin ja sairastumisen kun taas oikeistolaispuoli pitää kansalaisia ikään kuin robotteina, jotka jaksavat tehdä työtä uupumatta ja ei ota lainkaan huomioon ihmisten taustoja.
[/quote]
Kylläpä se vaan hyödyttäisi Suomea että kaikki pienituloiset nettosaajat lähtisivät pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:23"]http://yle.fi/uutiset/vaitos_suuret_tuloerot_haittaavat_talouskasvua/5051665 [/quote] Vasemmistopropagandaa. Liiallinen tuloerojen tasaus nimenomaan haittaa talouden kehitystä kun työnteko ja yrittäjyys ei kannata. Jos tuloerot oikeasti olisivat pahasta Suomi hyötyisi siitä että kaikki rikkaat lähtisivät pois Suomesta. Näinhän ei todellisuudessa ole vaan rikkaiden poistuessa myös verokertymä pienenee.
[/quote]
Kuten ehkä olet jo ketjusta huomannut, Suomen Pankki, IMF ja OECD eivät ole kanssasi samaa mieltä.
Vai edustavatko nämä kaikki sinun mielessäsi vasemmistopropagandaa?
[/quote]
Esimerkiksi Sveitsissä on pienet tuloerot vaikka siellä tehdään todella oikeistolaista politiikkaa. Kyse on siis siitä miten ne pienet tuloerot aikaansaadaan. Jos tehdään niin kuin Suomessa eli rangaistaan menestymisestä, on se talouden kannalta huono asia. Sen sijaan Sveitsin tyyli jossa ihmiset voivat rikastua omalla työllään on parempi.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 23:51"]Eikö olisi tärkeämpää puhua pienituloisten ostovoimasta, työllisyydestä ja köyhyyden poistamisesta, kuin tuloeroista?
Kuvitellaan, että "pienituloiset" pärjäisi ja eläisi kohtuu hyvin. Kuten esim keskituloiset nyt. Niin mitä sitten on väliä sillä, jos rikkaat tienaa paljon?
Hatusta vedetyt summat esimerkiksi.
Tilanne nyt: Hyvän elämän tarvitsema summa kuukaudessa=2000€\kk. Pienituloinen tienaa 1500€\kk, suurituloinen 7000€\kk --> ei hyvä.
Skenaario: Hyvä elämä=2000€\kk. Pienituloinen tienaa 2500€\kk, suurituloinen 10000€\kk --> hyvä juttu.
Eli mitä väliä tuloeroilla, jos tulotaulukoiden alaosa pärjää hyvin?
[/quote]
Nimenomaan. Ainoastaan absoluuttisen köyhyyden esiintyminen on huono asia. Suhteellisella köyhyydellä taas ei ole väliä niin kauan kuin alimman tuloluokan tulot riittävät välttämättömiin elinkustannuksiin.
No kyllähän progressiivinen verotus jo aika lailla tasaa tuloeroja. Mutta olen toki sitä mieltä että pieninkin palkka pitäisi olla niin suuri että sillä pystyy itsensä elättämään ja jäisi vielä hiukan rahaa ns. turhuuksiinkin.