Imetyksessä ei "epäonnistuta"

18 ja 19(ap) kiitos! Olen oikeesti kuullut aika ilkeitäkin kommentteja tästä minun "tapauksesta", ihanaa, että teidänlaisia ymmärtäjiäkin on! Kiitos siitä! :)
-13-

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 12:37"] Useimmat yrittävät imetystä, mutta jos se ei toimi, ei kyseessä ole "epäonnistuminen". Älkää syyllistykö! (Se pieni marginaali, jolla olisi syytäkin syyllistyä, ei varmasti tee niin.) Voi kai sanoa, että "imetys ei onnistunut", ei siinä ole äidin tai vauvan suunnalta mitään syytä tai toisaalta ansiotakaan. [/quote] Nimenomaan äidin  ja vauvan ansiotahan se on jos imetys onnistuu, vai kenen sitten? Ihanko se joko onnistuu tai ei ilman mitään äidin tai vauvan osallisuutta asiaan. Ja jos imetys ei onnistu kyllä se on useimmiten vauvan tai äidin tai molempien syytä. Ehkä vauva ei vielä osaa oikeaa imuotetta heti syntyessään ja äiti luovuttaa. Vai kenekös syytä se on tissin vai?   [/quote] Eli se on vissiin sitten sen vauvan vika, kun ei mokoma osannut imuotetta? Tai jos rinta on sen muotoinen, ettei siitä saa vauva otetta? Silloinhan se on tissin vika. Kyllä, se on juuri näin: yleensä imetys joko onnistuu tai epäonnistuu ilman vauvan tai äidin osuutta asiaan. No, en halua vähätellä niiden äitien ansiota, joiden alku imetystaipaleelle on ollut takkuinen, ja on sitten alkanut sujumaan. Yrittämknen ei vaan aina auta. -Ap

[/quote]

Ei  vaan se epäonnistuu yleensä nimenomaan sen takia että vauva ei saa imuotetta, kyllä se on silloin vauvan vika, se on vauvan osuus asiassa. Itseä ärsyttää täläiset keskustelit koska ihan itse minä ja vauvani saimme imetyksen onnistumaan. Kun vauvani syntyi se ei saanut kunnon imuotetta, parissa päivässä täydet rintani alkoivat tyhjenemään. Ensimmäiset päivät lähinnä lypsin maitoa vauvan suuhun jonka jälkeen lähdin itkien neuvolaan punnitsemaan ja kertomaan ettei vauva pysty syömään. Neuvolassa ensimmäisenä kehoitettiin että voin lopettaa imetyksen, ei mitään tukea vaan että lopeta vaan kun maitoa tuli punnituksessa vai n. 30ml. Aloin antamaan pullosta korviketta ja pumppasin ja pumppasin, öisinkin ja imetin aina ennen pulloa sen aikaa kun vauva jaksoi yrittää imeä. Kaksi viikkoa kului ja vauva alkoi saamaan kiinni rinnasta, samalla olin pumppaamalla saanut maidon nousemaan takaisin. Siitä alkoi täysimetys. Minä ONNISTUIN!

Ei se imetys aina niin simppeliä ole, ongelmia kun on erilaisia. Maitoa tuli paljon ja lapsi ei ehtinyt niellä ja eikä hengittää. Maitoa valui suusta ja nenästä. Kauheaa katsottavaa! Hain hyvän sähköisen pumpun ja lypsin muksulle maidon. Pullon kautta pelattiin.
Ensimmäisen lapsen kanssa ei edes yritetty imetystä kun oli pieni keskonen, eikä jaksanut imeä. Kahden nuoremman kanssa siitä vaan ei tullut mitään ilman pumppua! Pumppu mahdollisti myös maidon luovuttamisen.

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 15:08"]

18 ja 19(ap) kiitos! Olen oikeesti kuullut aika ilkeitäkin kommentteja tästä minun "tapauksesta", ihanaa, että teidänlaisia ymmärtäjiäkin on! Kiitos siitä! :) -13-

[/quote]Hei, 13, annoin kertomuksellesi alapeukun vain siitä syystä, että sanoit tuntevasi syyllisyyttä. Minäkin olen kokenut tuon, tosin lapsi oli täysaikainen mutta imetys ei lähtenyt käyntiin ja kipuilin sitä kovasti. Tuntui raskaalta luovuttaa, vaikka kaikki siihen kehottivat. Mutta kun sen sitten tein, niin en tuntenut syyllisyyttä, koska en olisi voinut tehdä enempää kuin jo olin tehnyt. Terve ja tasapainoinen lapsihan tuosta kasvoi eikä näytä kärsineen millään tavoin siitä, että jäi vähälle äidinmaidolle. Syyllisyys pois siis, kysehän on asiasta, jolle et voinut mitään.

Heh heh, onnea heille, joiden rinnat pursuavat kermaa tai jotka lypsävät maitoa ihan tuosta noin vaan.

Minkäänlaista varsinaista suuresti mainostettua maidonnousua rintoihin itse en huomannut. Jotain töhkää sieltä tuli, kun vauva puklasi ternimaidon näköistä tavaraa. Lisämaitoa annettiin varsinkin iltaisin muutama viikko. Sitten eleli muutaman kuukauden ei-kermakonenaisen tissituotoksilla (työvoitto, ei voi muuta sanoa ja jäi vielä henkiinkin). Jälkeenpäin ajateltuna olisi kiinteät voinut aloittaa aiemminkin kuin 4-kuisena, mutta toisaalta ihan hyvä noinkin.

Yhden ainoan kerran sain pumpattua pulloon jotain oli kun oli ollut monta tuntia taukoa (miehen kanssa leffassa) ja sitten imetin vauvaa ja pumppasin toista tissiä samalla. Taisi tulla ruhtinaalliset 40 ml. Että pumppaamista kerrakseen joo. Kun niitä tissejä, maidonerityskykyjä ja myös vauvoja on niin joka lähtöön. (Mulla tosin oli se äärikärsivällinen imizä, muuten ei olisi tullut hommasta yhtään mitään.)

Hämmästyttävän vähän on niitä imetysjihadisteja tässä ketjussa, onko katoavaa kansanperinnettä ...?

26, ehkä näinkin "kevyt" kyseenalaistaminen ei riitä herättämään fanaatikkojen huomiota?