Tampereella jopa keskitason todistuksella joutuu lähtemään lukioon muihin kuntiin – "Kyllähän siitä tulee paljon paineita", sanoo ysiluokkalainen

Jos se lukeminen ei ole kiinnostanut yläasteella niin miten se alkaisi yhtäkkiä lukiossa kiinnostaa. Alle kahdeksikon keskiarvolla ei lukioon kannata mennä ja alle 8,5 keskiarvollakin vaaditaan jo asennemuutosta, jos aikoo joskus yliopistosta valmistua.

Ja yliopistoon "koville aloille" mennessä sitä asennemuutosta vaaditaan ihan kaikilta.

Ei tuo ole keskitasoa, vaan huono. Lukioon ei pitäisi tuollaisella keskiarvolla edes haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos se lukeminen ei ole kiinnostanut yläasteella niin miten se alkaisi yhtäkkiä lukiossa kiinnostaa. Alle kahdeksikon keskiarvolla ei lukioon kannata mennä ja alle 8,5 keskiarvollakin vaaditaan jo asennemuutosta, jos aikoo joskus yliopistosta valmistua.

Ja yliopistoon "koville aloille" mennessä sitä asennemuutosta vaaditaan ihan kaikilta.

Höpöhöpö

Kelekään ei saa tulla paha mieli ja heikot oppilaat atvistellasn liian kiltisti. He saavat seiskan arvosanoja, vaikka osaaminen olisi kutosen tasoa. Kun on paljon seiskan oppilaita, lapset alkavat pitää sitä normaalina keskitasona. Lukioon ei sitten pääsekään niin helpolla ja siellä ei pärjätä pelkästään pärställä, siellä joutuu oikeasti tekemään töitä. Aina on joutunut. Toiset enemmän, toiset vähemmän, riippuen omista kyvyistä.

Asioiden eteen pitää tehdä töitä.

Kaupungeilla on lukiovalikoima, erikoislinjoja löytyy, on myös tarjolla huippulukioita. Tottakai tämä houkuttelee fiksumpia maalaisia. Kun siinä pikkukaupungin tai kunnan lukiossa voi oikeasti olla aika ahdistavaakin, samat patalaiskat kiusaajapellet sieltä yläasteelta menee sinne, koska kaikki pääsee sisään.

Oikeastaan tämä on vaan hyvä, kaupunkien lukioiden taso nousee älykkäiden maalaisten ansiosta ja kaupunkien heikompi eines saa tutustua maaseudun elämään, jos haluaa lukioon. Ja fiksummat kaupunkilaisopiskelijat pääsee myös heikoimmista häiriköistä eroon. Tulee opiskeluun tasoa ja rauhaa.

Tilanne on winwin.

Paitsi niiden heikompien lasten mammojen mielestä, tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ne muiden kuntien nuoret menevät- amikseen?

Minkä muiden kuntoen?

Tamperelainen, joka menee lähikuntaan lukioon vie opiskelupaikan joltain paikalliselta. Johonkin niidenkin on pakko mennä.

Minun mielestä käytännön työt pitää aloittaa jo peruskoulussa. Ei voi olla niin että 9 vuotta jankataan täysin todellisuudesta irrallaan olevaa teoriaa ja sitten opetellaan vasta mitä todellisuus on. Se maailma kun ei pyöri professorien avulla vaan duunareiden. Ja kohta niitä ei ola kunnollisia laisinkaan kotimaisina versioina kun ulkomailta tekevät halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä käytännön työt pitää aloittaa jo peruskoulussa. Ei voi olla niin että 9 vuotta jankataan täysin todellisuudesta irrallaan olevaa teoriaa ja sitten opetellaan vasta mitä todellisuus on. Se maailma kun ei pyöri professorien avulla vaan duunareiden. Ja kohta niitä ei ola kunnollisia laisinkaan kotimaisina versioina kun ulkomailta tekevät halvemmalla.

Ojaa kaivamalla ja rekkaa ajamalla ei kuuhun lennetä eikä ydinvoimaloita suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä käytännön työt pitää aloittaa jo peruskoulussa. Ei voi olla niin että 9 vuotta jankataan täysin todellisuudesta irrallaan olevaa teoriaa ja sitten opetellaan vasta mitä todellisuus on. Se maailma kun ei pyöri professorien avulla vaan duunareiden. Ja kohta niitä ei ola kunnollisia laisinkaan kotimaisina versioina kun ulkomailta tekevät halvemmalla.

Ojaa kaivamalla ja rekkaa ajamalla ei kuuhun lennetä eikä ydinvoimaloita suunnitella.

Kuussa ei ihmisellä ole mitään tehtävää ja ydinvoimalan piirrustukset ovat jo valmiina. Nykyaika on fyysisesti liian helppoa, joten kukaan ei halua edes opiskella kunnolla mitään.

Ei lukio ole mikään joka henkilön oikeus. Siitä vain amikseen, jos todistus ei parempaan riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla olin pikkulukiossa maalla. Kyllä niitä kaupunkilaisia, jotka eivät päässeet kaupungin lukioihin, tuli jo silloin sinne pikkukylän lukioon, mihin pääsi kaikki yli 6,5 keskiarvolla, jotain kymmenisen. Joka ainoa keskeytti, muutama pääsi lähemmäksi pian koulun alettua ja suuri osa ei pärjännyt. Tuli kai yllätyksenä, että pillulukiossakin on vaatimuksia ja kunnon opetusta.

Sama 90-luvulla. Olin pikkukaupungissa, jossa kaupungin ainoaan lukioon oli yli kasin keskiarvoraja. Pari kaveria meni sitten naapurikunnan maalaislukioon, jonne pääsi ihan kaikki.

Meillä on sukulaisia nyt siellä kyseisessä maalaislukiossa (koska asuvat vieressä). Siellä on jotain 40 oppilasta, vai onkohan sitäkään. En tajua miten tuolla saadaan opinnot järkättyä. Ryhmissä kuulemma alle 10 oppilasta. Tuntuu tosi oudolta.

No meillä ainakin oli esim. että jos otti pitkän matikan, ei saanut ottaa toista valinnaista kieltä, eli jonkin verran piti valita joko-tai, että lukujärjestys onnistui. Hyppytunteja ei ollut. Nykyään valinnaisaineita on paljon enenmän kuin silloin, joten varmaan monia aineita ei tule. Mutta poikani oli yläasteella, jossa oli jotain 130 oppilasta/luokkataso ja olisi halunnut saksan, ryhmää ei tullut. Eli valinnaisaineita on turhan paljon ehkä muutenkin, koska kaikkia ryhmiä ei tule isommissakaan kouluissa. 

No kyllä 7,83 keskiarvoa voi nykyään pitää tavanomaisena. Arvosteluasteikossa 8 on nykyään "hyvä". Eihän kuulemma edes käyttäytymisestä saa kymppiä, jos on hiljainen ja rauhallinen oman hommansa tekijä, vaan pitää olla ekstrovertti suupaltti ja kaikkien kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Ei lukio ole mikään joka henkilön oikeus. Siitä vain amikseen, jos todistus ei parempaan riitä.

Nykyinen lukio on vitsi eikä edes enää keskustella tai pidetä esitelmiä luokan edessä suomeksi ja englanniksi. Säälittävää. Yliopistojen taso laskee armottomasti kun jengi ei tajau mistään mitään.

Minkäköhän takia ne Aasian maat ovat nousseet Suomen edelle Pisa tutkimuksessa?

Koska kilpailu. Siellä on pakko tehdä jotain jos haluaa menestyä.

Miksi Keski- Euroopan maissa tulee sukupolvi sukupolven jälkeen huippu jalkapalloilijoita ja samat maat pysyvät lajin huipulla?

Koska kilpailu, niiden junnujen on pakko treenata tosissaan jos haluavat paikan auringossa.

Miksi Nokian kännyköille kävi miten kävi?

Koska ei enää kehitetty ei tehty uutta.jäätiin kaivelemaan nenää, kun kerran oli sinne huipulle päästy. Ja sitte kilpailijat menivätkin jo menojaan.

KILPAILU, KILPAILU, KEHITTYMINEN

Mutta tässä hyysäyksen supervaltiossa missä koiranpask* läjä hyysätään loppuunasti eikä mitään saisi vaatia,vaan kaikki pitäisi lyödä hopeatarjottimella ilmaiseksi nenän eteen kunhan nyt hengittää ja pas* antaa muistaa. Tämä maa on menossa kohti helvettiä ja lujaa ,koska loputon hyysäminen.

Vierailija kirjoitti:

Olen lukiossa töissä. Jos joinain vuosina sisään on päässyt alle kasin keskiarvolla, niin kyllä se lukio-opiskelu on ollut järkytys monille näille "keskitasoisille". Kyllä jokin taso opiskelijoilla pitää olla, jotta tunneilla päästään etenemään, eikä tarvitse muokata opetusta jatkuvasti heikoimpien ehdoilla.

Opiskelupaikkojen varaaminen oman kunnan oppilaille olisi kyllä mahdotonta. Ei monissa pikkukunnissa ole mitään mahdollisuutta järjestää ainakaan monipuolista toisen asteen opetusta, kun nuoria on niin vähän.

Hahhah. Tiedän useamman, jotka päässet ylioppilaiksi ja todistusten keskiarvot olleet alle 8, jopa alle 7. Kaikki eivät pääse yläasteella loistamaan ja se lukeminen voikin olla jonkun juttu. Ehkä lukiokursseista ei tule erikoisempia numeroita tuntiaktiivisuuden vaikuttaessa, mutta kirjoitukset menevätkin sitten hyvin.

Suomessa pitäis muuttaa lakia että jos et halua opiskella mitään ja sulla on alle 8 keskiarvo, niin et pääsisi edes rekkaa ajamaan tai siivoamaan. Alkaisi maistumaan lukeminen.

Mä ihmettelen kanssa, mikä näissä isoissa lukioissa viehättää. Ymmärrän toki, jos tavoite on erikoiset kielet tmv., mutta valtaosa lukee pitkälti nämä perusaineet ja sitten jotain pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Nämä kyllä löytyy pienemmistäkin lukioista. Pienissä lukioissa opettajat on sitä paitsi paljon virtuoosimpia. Ne valmentaa aivan yhtä hyvin huipputuloksiin kuin ohjaa sitä vitosen oppilasta samalla. Tuntuu, että mitä "laadukkaampi" lukio, sitä tylympi meininki ja opettajat ei panosta enää niin paljoa, kun porukka on niin kilpailullista ja tekee patiselematta asiat. Jos tulee vaikeaa, ehkä itsestäkin johtumattomista syistä, on pienessä lukiossa parempi tuki ja ymmärrys.

Omani käy Tampereella isoa lukiota, koska asumme Tampereella. Olen silti TODELLA pettynyt tuollaisen massalukion meininkiin. Nuoret on palikoita, joita siirrellään paikasta toiseen. Kun tutustut johonkin tyyppiin kurssilla, niin sitten seuraavan kerran ollaankin samalla kurssilla kahden jakson päästä. Mitään pysyvää luokkarakennetta ei ole edes ensimmäisenä vuonna. Ymmärrän, että luokaton lukio tämän tekee, mutta pienissä lukioissa ollaan enemmän kiinteellä ryhmällä. Amislaisilla on luokat, jopa yliopisto-opiskelijat saa valita harkkaryhmänsä ja istua kavereiden kanssa luennot ja harkat. Mutta lukiolainen heitetään vailla kiinteitä "työkavereita" palloilemaan kurssilta toiselle. Ei ihme, että "ahdistaa". Omani oli alussa tavallaan jopa surullinen siitä, että useimmilla kursseilla ei tuntenut aluksi ketään ja juuri löydetty uusi kaveri olikin sitten seuraavassa jaksossa ihan toisissa ryhmissä. Nyt on toista vuotta lukiossa ja tottunut siihen. Ei oireilekaan. Monelle lukio on kuitenkin näissä jättilukioissa yksinäistä aikaa....

Miksei ryhmää voi pitää kiinteästi edes niitä pakollisia kursseja alussa? Ymmärrän, että matikkakin jakaa oppilaita, mutta nehän on pitkälti jaettu jo ohjausryhmiä päätettäessä. Miksi ei voida myöntää nuoren tarvetta kiinteisiin kaverisuhteisiin myös koulussa????

Ymmärrän lukion sosiaalisen merkittävyyden elämässä ja kulttuuriperinteet, mutta elämässä edistymisen ja pätevöitymisen kannalta koen, että lukio on pieruntuulahdus menneestä maailmasta ja ikään kuin 2. armeija pojille. 

Yliopistoon ja AMK:hon pääsee suoraan avoimen väylän kautta ja kansanopistolinja auttaa myös. Lukio on esterata, joka vie vuosia elämästä, mutta CV:ssä ei voi kehua lukioesseillä ja kursseillaan, koska hallinnolliset korkeuserot aiheuttavat sen, että ainoastaan korkeakoulun puitteissa kirjoitettuja pohdiskelevia esseitä tutkintoineen pidetään arvokkaina. Kaikki itku, hampaiden kirskuttaminen ja unettomat yöt haihtuvat ilmaan ja niistä kiitokseksi jää mahdollisuus hakea korkeakouluun, johon pääsee suoraankin maksamalla kursseista niillä aloilla, joissa on edistytty avoimen väylän käyttöön. Mitään hyväksilukuja lukion yhteiskunnallisten aineiden kirjoittamisesta ei ole teologisessa tai sosiologiassa tulossa tai kielistä filologiassa. Suurin osa opiskeluista ei tule edes liittymään siihen aineeseen, mitä yliopistossa tai AMK:ssa opiskellaan.

Generalistialoilla, joihin ei kuulu kädentaitoja, pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapainen järjestelmä, että nuoret voisivat jo peruskouluaikana ruveta pänttäämään vaikka kirjallisuustieteen tai sosiologian kokeeseen ja sitten saada tutkinnon käymällä kokeessa sen ikäisenä, kun tiedot on saatu netistä päntättyä.

Lääkärit sun muut saisivat teoriakokeen jälkeen mennä työharjoitteluvirastoon, joka järjestäisi teoriatentin tarpeelliset työharjoittelut kädentaitojen varmistamiseksi. 

Minä sain peruskoulusta 8 keskiarvon tekemättä yhtään mitään ja olisin päässyt lukioon mutta ei kiinnostanut. Menin kuitenkin lukioon enkä tehnyt siellä yhtään mitään. Pääsin ulos 7 keskiarvolla tekemättä siellä mitään.

No mitä minä sitten tein? Istuin tietokoneella ja tein töitä sitä kautta, kuten teen tälläkin hetkellä ja puhun sekä kirjoitan englantia paremmin kuin suomea. Ei se missä tekee ja mitä tekee vaan millä tekee ja millä pärjää.

Lukio on yliopisto on ajan tuhlausta verrattuan mitä voit tietokoneella saada itse aikaan. Ymmärrän toki ettei kaikista siihen ole.

Vierailija kirjoitti:

No mitä minä sitten tein? Istuin tietokoneella ja tein töitä sitä kautta, kuten teen tälläkin hetkellä ja puhun sekä kirjoitan englantia paremmin kuin suomea.

Kerrankin saatan jopa uskoa tämän. Kannattaako sillä ylpeillä, jääköön jokaisen omaan harkintaan.