Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde, jossa ei voi olla oma itsensä
14.06.2015 |
Onko kukaan muu sellaisessa? Ajattelin ensimmäiset vuodet, että tämä helpottaa joskus, mutta edelleen 15 vuoden jälkeen tuntuu, että en voi olla mieheni kanssa vapautuneesti oma itseni. Itsensä tarkkailu ja käytöksen säätely vie valtavasti voimia. Vähän kuin olisi kylässä koko ajan. Käyn joka päivä metsässä tai mökillä keräämässä voimia ja hengittämässä vapaasti, että jaksaisin. Miten tilannetta voisi parantaa? Olen yrittänyt vapauttaa olemistani ja pyrkiä siihen, ettei tarvitsisi filmata niin paljoa, mutta kunnolliseen rentouteen en ole päässyt. Luulen, että siihen kaivattaisiin mieheltä jotain osallisuutta, että hän käytöksellään tai sanoillaan osoittaisi minun kelpaavan tällaisena.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos ihan arkirealismiin mennään, niin en ole vieläkään vapautunut esim. pieraisemaan miehen kuullen. En voi myöskään itkeä, koska mies on suhtautunut hyvin ilkeästi itkuuni. En voi osoittaa uupumustani jos lasten hoito väsyttää, ja nauraminenkin on vähän siinä ja siinä. Mies voi vaikka tuijottaa kuin vähä-älyistä, jos nauran. En voi olla alaston miehen nähden enkä voi vaikkapa jumpata kotona, koska en kestä sitä huumoriin verhottua keljuilua. Enkä voi olla vihainenkaan, tai turhautunut, tai ahdistunut, tai jännittynyt. Pitää olla vain hyvin tasaisesti koko ajan. Ap
Ei noin jaksa kukaan elää.
Minulla pn naispuolinen sukulainen, joka on karkoittanut kaikki miehensä vastaavalla kontrolloinnilla.
Ei esim. siedä sitä, jos kumppanilla on paha olla jostain syystä paha olo on heti pyyhittäbä pois/ korjattava.