Lue keskustelun säännöt.
Vanhempi takertuu aikuiseen lapseen, mikä on sopiva määrä pitää yhteyttä?
05.02.2022 |
Olen yli 30-vuotias ja vanhempani on nyt vuosi vuodelta enemmän takertunut minuun. Kun olin lapsi ja nuori, hän oli etäinen ja omasta halustaan etä-vanhemman roolissa, muut asiat kiinnostivat paljon enemmän kuin lapsi. Hyvin harvoin hän on minua kehunut tai muuten ollut kiva. Enemmänkin piikittelyä ja nälvimistä ollut aina millon mistäkin.
Nyt kuitenkin edellisen 5-10 vuoden aikana yhteydenpito lisääntynyt ja suuttuukin, jos en vastaa päivittäisiin puheluihin ja kerro asioitani. Saan usein pyytämättömiä neuvoja ja elämänohjeita, joita olisin ehkä kaivannut n. 20 vuotta sitten.
Harmittaa, että kiinnostus minua kohtaan on tullut vasta nyt kun vanhuuden yksinäisyys pelottaa. En haluaisi riidelläkkään, mutta en jaksa olla päivittäin, välttämättä edes viikottain tekemisissä. Pinnani tosin alkaa olla tiukalla asian suhteen ja haluaisin tähän jonkun järkevän ratkaisun
Kommentit (15)
Kerro itse vanhemmallesi nämä asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me soitellaan ehkä joka toinen viikko ja se on kyllä meille juuri sopiva määrä.
Meillä ei soitella jos ei ole asiaa, vaikka ihan hyvissä ja normaaleissa väleissä ollaan. Puheluita tulee siis kerran kuussa-kahdessa yleensä. Mutta näähän riippuu ihmisestä, en pitäisi esim. kerran viikossa soitteluakaan epänormaalina jos se on molemmille ok. Tosin mulle äiti ei koskaan soittele mitään elämänneuvoja tms. ärsyttävää.
Meillä soitetaan joka toinen päivä. Näin aina ollut ja olen nelikymppinen. Asumme kaukana toisistamme ja usein soittelu käy minulle.
Sinun ei ole pakko olla aina tavoitettavissa. Vastaat puheluihin / viesteihin silloin kun haluat ja ehdit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun ei ole pakko olla aina tavoitettavissa. Vastaat puheluihin / viesteihin silloin kun haluat ja ehdit.
Olen tehnyt tätäkin ja perustellut asiaa sillä että olen aikuinen ihminen jolla on omat menot ja aikataulut, eikä aina sovi roikkua puhelimessa tms. Tästä heittäydytään marttyyriksi ja ilmoitetaan, että kohta ei tarvitse pitää enää yhteyttä kun kuolo jo korjaa hänet. Kyseessä alle 60v perusterve ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ei ole pakko olla aina tavoitettavissa. Vastaat puheluihin / viesteihin silloin kun haluat ja ehdit.
Olen tehnyt tätäkin ja perustellut asiaa sillä että olen aikuinen ihminen jolla on omat menot ja aikataulut, eikä aina sovi roikkua puhelimessa tms. Tästä heittäydytään marttyyriksi ja ilmoitetaan, että kohta ei tarvitse pitää enää yhteyttä kun kuolo jo korjaa hänet. Kyseessä alle 60v perusterve ihminen.
Ei tarvitse välittää tuollaisista höpinöistä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sen pitäisi kyllä riittää, jos sanot suoraan, ettet ehdi joka päivä juttelemaan ja vaikkapa ehdotat, että kerran viikossa olisi sinulle sopiva väli jutella.
Jos ei mene perille, niin lakkaa vastaamasta. Laita soiton perään viesti, että nyt ei ehdi puhua, pitää jutella myöhemmin. Mitään läheisriippuvaisen marttyrointia ei tarvi sietää.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sen pitäisi kyllä riittää, jos sanot suoraan, ettet ehdi joka päivä juttelemaan ja vaikkapa ehdotat, että kerran viikossa olisi sinulle sopiva väli jutella.
Jos ei mene perille, niin lakkaa vastaamasta. Laita soiton perään viesti, että nyt ei ehdi puhua, pitää jutella myöhemmin. Mitään läheisriippuvaisen marttyrointia ei tarvi sietää.
Monesti oon laittanutkin viestin, että voitko laittaa asiasi viestillä mulle kun nyt en pysty puhumaan, mutta siitäkin onnistutaan loukkaantumaan.
Kiitos tästä synninpäästöstä kuitenkin, pystyn taas paremmalla omatunnolla pitämään kiinni omista rajoistani. Pitää koittaa nyt joku päivä taas ottaa asia puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapseni ovat kolmissakymmenissä. Soittelemme ehkä kerran kuukaudessa. Laitan viestin mitä kuuluu kerran viikossa. En halua roikkua heissä, mutta haluan heidän tietävän, että välitän.
Ei ole pakko vastata eikä ole sinun syysi, jos hän loukkaantuu. Älä anna hallita turhilla loukkaantumisilla. Elä elämääsi. Hänkin voisi keksiä jotain tekemistä itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin niin, tyttö muutti aikaisemmin kun poika, koska muka heitettiin ulos ja ei tullut toimeen äidin kanssa? FY Ei ollut pakko muuttaa. Halusi itse.
Mitä vauhkoamasta!
Jos pyydetään rahaa elinkustannuksiin tytöltä niin voih itsekäs äiti jolla ongelmallinen tytär suhde.
Jos pojalta, niin ihan oikein. Niin sitä pitää.
Ei se sillä muutu, että otat puheeksi. Et saa häneltä lupaa tai ymmärrystä.
Sinun on itse asetettava rajat, vaikket haluaisi. Se on se hinta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se sillä muutu, että otat puheeksi. Et saa häneltä lupaa tai ymmärrystä.
Sinun on itse asetettava rajat, vaikket haluaisi. Se on se hinta kuitenkin.
Ai tämä onkin vanha ketju, huoh.
Mulle äiti soittaa kerran kuukaudessa. Se on sopiva väli meille.