Miten saa kelan tukemaa terapiaa?
Siis sen tiedän, että pitää olla 3kk hoitoa takana ongelmiin, esim työterveyden kautta. Ei välttämättä sairauslomaa, ja sitä mulla ei tule olemaankaan. Ole siis mitä käytännössä tuo 3kk hoitojakso työterveyden kautta tarkoittaa saadakseen lähetteen? Miten usein siellä tarvii käydä, onko jokin vähimmäismäärä tms? Tähän kaipaisin neuvoja. Mitä mun tulisi nyt tehdä, että saan sen lähetteen?
Oma kustanteisesti olen käynyt terapiassa nyt kolme kertaa (5 viikon aikana), mutta se vaan tulee kovin kalliiksi pienellä palkalla. Ei ole varaa pitemmän päälle.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset 3 kk hoitosuhteen ja lähetteen psykiatrilta. Lääkkeitä pitää olla kokeiltuna.
Ei ole vähimmäismäärää käynneille. Lääkärinlausunto ratkaisee.
Kaikkialla mistä olen lukenut, puhutaan vain asianmukaisesta hoidosta. Ei kai se välttämättä lääkkeitä edellytä?
Ap
Ei edellytä lääkkeitä. Ainakin mä pääsin ilman. YTHSn kautta menin, mutta se tää vinkki ei varmaan ap:ta auta.
Tässä minun polku KELAn tukemaan psykoterapiaan:
- otin yhteyttä työterveyteen
- työterveyshoitaja teki lähetteen työterveyspsykologille
- kävin työterveyspsykologilla 6 kk ajan, sen jälkeen työterveyslääkäri teki lähetteen psykiatrille
- työterveyslääkärin kanssa sopivan lääkityksen etsimistä tuossa välissä
- psykiatrilla kävin kahdesti, käyntien välillä n. 1,5 kk
- psykiatri teki lausunnon KELAlle
- etsin itselleni terapeutin
- tein hakemuksen KELAlle kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä (huom. hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi)
- KELAn päätös tuli n. 2,5 kk kuluttua siitä, kun jätin hakemuksen
- pääsin aloittamaan terapian, kun olin saanut päätöksen
- terapeutti laskuttaa minulta omavastuuosuuden terapiakäyntien mukaan eli ei ole ilmaista KELAn tukemanakaan (yksi 45 min terapiakäynnin omavastuuosuus on yleensä se n. 27 euroa)
Minulla meni vuosi tähän prosessiin, kun otin yhteyttä työterveyteen ja pääsin aloittamaan terapian. Työterveys tai terveyskeskus kyllä tietää ja osaa neuvoa, mutta prosessi on hidas ja alueellisesti terapeuttien saatavuudessa on vaihtelua. Lisäksi huomioitavaa on se, että terapeutti pitää itse etsiä eli ottaa yhteyttä KELAn listoilla oleviin terapeutteihin. Ja se terapeutin nimi pitää olla tiedossa, kun hakemusta tekee eli siinä sitä on, että löytää itselleen sopivan terapeutin ja yleensä terapeutin, joka ottaa uusia asiakkaita.
Itse meinasin luovuttaa monta kertaa tuon prosessin aikana, oli se sen verran työläs.
Vierailija kirjoitti:
Tässä minun polku KELAn tukemaan psykoterapiaan:
- otin yhteyttä työterveyteen
- työterveyshoitaja teki lähetteen työterveyspsykologille
- kävin työterveyspsykologilla 6 kk ajan, sen jälkeen työterveyslääkäri teki lähetteen psykiatrille
- työterveyslääkärin kanssa sopivan lääkityksen etsimistä tuossa välissä
- psykiatrilla kävin kahdesti, käyntien välillä n. 1,5 kk
- psykiatri teki lausunnon KELAlle
- etsin itselleni terapeutin
- tein hakemuksen KELAlle kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä (huom. hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi)
- KELAn päätös tuli n. 2,5 kk kuluttua siitä, kun jätin hakemuksen
- pääsin aloittamaan terapian, kun olin saanut päätöksen
- terapeutti laskuttaa minulta omavastuuosuuden terapiakäyntien mukaan eli ei ole ilmaista KELAn tukemanakaan (yksi 45 min terapiakäynnin omavastuuosuus on yleensä se n. 27 euroa)Minulla meni vuosi tähän prosessiin, kun otin yhteyttä työterveyteen ja pääsin aloittamaan terapian. Työterveys tai terveyskeskus kyllä tietää ja osaa neuvoa, mutta prosessi on hidas ja alueellisesti terapeuttien saatavuudessa on vaihtelua. Lisäksi huomioitavaa on se, että terapeutti pitää itse etsiä eli ottaa yhteyttä KELAn listoilla oleviin terapeutteihin. Ja se terapeutin nimi pitää olla tiedossa, kun hakemusta tekee eli siinä sitä on, että löytää itselleen sopivan terapeutin ja yleensä terapeutin, joka ottaa uusia asiakkaita.
Itse meinasin luovuttaa monta kertaa tuon prosessin aikana, oli se sen verran työläs.
On kyllä ollut pitkä taival sulla takana. Sekin vaatii sitkeyttä ja voimia. Kiitos, että jaoit tämän.
Miten monesti kävit työterveyspsykologin luona tuon 6kk aikana?
Terapeuttiin minulla on jo kontakti, ja hänen kanssaan pystyisin jatkamaan myös kelan tuella. Mutta tuli tuossa mieleen, että jos haluaisi vaihtaa terapeuttia esim puolen vuoden päästä, niin olisikohan se mahdollista? Jos siis toteaa, ettei tämän menetelmät tai tapa taida oikein itselle sopiakaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä minun polku KELAn tukemaan psykoterapiaan:
- otin yhteyttä työterveyteen
- työterveyshoitaja teki lähetteen työterveyspsykologille
- kävin työterveyspsykologilla 6 kk ajan, sen jälkeen työterveyslääkäri teki lähetteen psykiatrille
- työterveyslääkärin kanssa sopivan lääkityksen etsimistä tuossa välissä
- psykiatrilla kävin kahdesti, käyntien välillä n. 1,5 kk
- psykiatri teki lausunnon KELAlle
- etsin itselleni terapeutin
- tein hakemuksen KELAlle kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä (huom. hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi)
- KELAn päätös tuli n. 2,5 kk kuluttua siitä, kun jätin hakemuksen
- pääsin aloittamaan terapian, kun olin saanut päätöksen
- terapeutti laskuttaa minulta omavastuuosuuden terapiakäyntien mukaan eli ei ole ilmaista KELAn tukemanakaan (yksi 45 min terapiakäynnin omavastuuosuus on yleensä se n. 27 euroa)Minulla meni vuosi tähän prosessiin, kun otin yhteyttä työterveyteen ja pääsin aloittamaan terapian. Työterveys tai terveyskeskus kyllä tietää ja osaa neuvoa, mutta prosessi on hidas ja alueellisesti terapeuttien saatavuudessa on vaihtelua. Lisäksi huomioitavaa on se, että terapeutti pitää itse etsiä eli ottaa yhteyttä KELAn listoilla oleviin terapeutteihin. Ja se terapeutin nimi pitää olla tiedossa, kun hakemusta tekee eli siinä sitä on, että löytää itselleen sopivan terapeutin ja yleensä terapeutin, joka ottaa uusia asiakkaita.
Itse meinasin luovuttaa monta kertaa tuon prosessin aikana, oli se sen verran työläs.
On kyllä ollut pitkä taival sulla takana. Sekin vaatii sitkeyttä ja voimia. Kiitos, että jaoit tämän.
Miten monesti kävit työterveyspsykologin luona tuon 6kk aikana?Terapeuttiin minulla on jo kontakti, ja hänen kanssaan pystyisin jatkamaan myös kelan tuella. Mutta tuli tuossa mieleen, että jos haluaisi vaihtaa terapeuttia esim puolen vuoden päästä, niin olisikohan se mahdollista? Jos siis toteaa, ettei tämän menetelmät tai tapa taida oikein itselle sopiakaan.
Ap
Ehkä kolmella sadasta Kelan oikeudet omaavasta psykoterapeutista on aikoja vapaana. Psykoterapia ei edes ole kovin tehokas hoitomuoto, sen efektikoko SMD (engl standardized mean difference) on 0.34, lääkityksen keskimääärin 0.36. Hyvän efektikoon edellytys on 0.5, erinoimaisen 0.8. Lisäksi on huomattava hoidon aiheuttamat haitat, esimerkiksi lääkityksen sivuoireet jotka voivat olla joillakin myös toimintakykyä merkittävästi heikentäviä Nuo ovat siis lyhytkestoisisten tutkimusten meta-analyyseista. Ehkä halvemmalla pääsisit, jos lähtisit vapaaehtoistoimintaan tai juttelisit kaverille? Lähtisit lenkille tai hankkisit uuden harrastuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä minun polku KELAn tukemaan psykoterapiaan:
- otin yhteyttä työterveyteen
- työterveyshoitaja teki lähetteen työterveyspsykologille
- kävin työterveyspsykologilla 6 kk ajan, sen jälkeen työterveyslääkäri teki lähetteen psykiatrille
- työterveyslääkärin kanssa sopivan lääkityksen etsimistä tuossa välissä
- psykiatrilla kävin kahdesti, käyntien välillä n. 1,5 kk
- psykiatri teki lausunnon KELAlle
- etsin itselleni terapeutin
- tein hakemuksen KELAlle kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä (huom. hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi)
- KELAn päätös tuli n. 2,5 kk kuluttua siitä, kun jätin hakemuksen
- pääsin aloittamaan terapian, kun olin saanut päätöksen
- terapeutti laskuttaa minulta omavastuuosuuden terapiakäyntien mukaan eli ei ole ilmaista KELAn tukemanakaan (yksi 45 min terapiakäynnin omavastuuosuus on yleensä se n. 27 euroa)Minulla meni vuosi tähän prosessiin, kun otin yhteyttä työterveyteen ja pääsin aloittamaan terapian. Työterveys tai terveyskeskus kyllä tietää ja osaa neuvoa, mutta prosessi on hidas ja alueellisesti terapeuttien saatavuudessa on vaihtelua. Lisäksi huomioitavaa on se, että terapeutti pitää itse etsiä eli ottaa yhteyttä KELAn listoilla oleviin terapeutteihin. Ja se terapeutin nimi pitää olla tiedossa, kun hakemusta tekee eli siinä sitä on, että löytää itselleen sopivan terapeutin ja yleensä terapeutin, joka ottaa uusia asiakkaita.
Itse meinasin luovuttaa monta kertaa tuon prosessin aikana, oli se sen verran työläs.
On kyllä ollut pitkä taival sulla takana. Sekin vaatii sitkeyttä ja voimia. Kiitos, että jaoit tämän.
Miten monesti kävit työterveyspsykologin luona tuon 6kk aikana?Terapeuttiin minulla on jo kontakti, ja hänen kanssaan pystyisin jatkamaan myös kelan tuella. Mutta tuli tuossa mieleen, että jos haluaisi vaihtaa terapeuttia esim puolen vuoden päästä, niin olisikohan se mahdollista? Jos siis toteaa, ettei tämän menetelmät tai tapa taida oikein itselle sopiakaan.
ApEhkä kolmella sadasta Kelan oikeudet omaavasta psykoterapeutista on aikoja vapaana. Psykoterapia ei edes ole kovin tehokas hoitomuoto, sen efektikoko SMD (engl standardized mean difference) on 0.34, lääkityksen keskimääärin 0.36. Hyvän efektikoon edellytys on 0.5, erinoimaisen 0.8. Lisäksi on huomattava hoidon aiheuttamat haitat, esimerkiksi lääkityksen sivuoireet jotka voivat olla joillakin myös toimintakykyä merkittävästi heikentäviä Nuo ovat siis lyhytkestoisisten tutkimusten meta-analyyseista. Ehkä halvemmalla pääsisit, jos lähtisit vapaaehtoistoimintaan tai juttelisit kaverille? Lähtisit lenkille tai hankkisit uuden harrastuksen?
Niin kuin sanoin, minulla on jo hoitokontakti kelan hyväksymän psykoterapeuttiin. Eihän olisi ottanut minua alun alkaenkaan vastaa jos ei olisi ollut aikaa.
Lääkityksen haitoista ei tarvitse huolehtia, koska sellaista minulla ei ole enkä usko, että tulee olemaan. Täälläkin on tullut esille, että se ei ole välttämätöntä eikä sitä edes vaadita. Noista efektikokoasioista en ymmärrä.
Kuulostaa aika vähättelevältä ehdotuksesta, että kaverin kanssa jutustelu tai vapaaehtoistoiminta ajaisi saman asian kuin psykoterapia tai olisi jopa parempikin... Itse näen, että nämä kaikki ovat toki hyviä ja tärkeitä juttuja, mutta ne tapahtuvat eri lähtökohdista ja tarpeista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä minun polku KELAn tukemaan psykoterapiaan:
- otin yhteyttä työterveyteen
- työterveyshoitaja teki lähetteen työterveyspsykologille
- kävin työterveyspsykologilla 6 kk ajan, sen jälkeen työterveyslääkäri teki lähetteen psykiatrille
- työterveyslääkärin kanssa sopivan lääkityksen etsimistä tuossa välissä
- psykiatrilla kävin kahdesti, käyntien välillä n. 1,5 kk
- psykiatri teki lausunnon KELAlle
- etsin itselleni terapeutin
- tein hakemuksen KELAlle kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä (huom. hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi)
- KELAn päätös tuli n. 2,5 kk kuluttua siitä, kun jätin hakemuksen
- pääsin aloittamaan terapian, kun olin saanut päätöksen
- terapeutti laskuttaa minulta omavastuuosuuden terapiakäyntien mukaan eli ei ole ilmaista KELAn tukemanakaan (yksi 45 min terapiakäynnin omavastuuosuus on yleensä se n. 27 euroa)Minulla meni vuosi tähän prosessiin, kun otin yhteyttä työterveyteen ja pääsin aloittamaan terapian. Työterveys tai terveyskeskus kyllä tietää ja osaa neuvoa, mutta prosessi on hidas ja alueellisesti terapeuttien saatavuudessa on vaihtelua. Lisäksi huomioitavaa on se, että terapeutti pitää itse etsiä eli ottaa yhteyttä KELAn listoilla oleviin terapeutteihin. Ja se terapeutin nimi pitää olla tiedossa, kun hakemusta tekee eli siinä sitä on, että löytää itselleen sopivan terapeutin ja yleensä terapeutin, joka ottaa uusia asiakkaita.
Itse meinasin luovuttaa monta kertaa tuon prosessin aikana, oli se sen verran työläs.
On kyllä ollut pitkä taival sulla takana. Sekin vaatii sitkeyttä ja voimia. Kiitos, että jaoit tämän.
Miten monesti kävit työterveyspsykologin luona tuon 6kk aikana?Terapeuttiin minulla on jo kontakti, ja hänen kanssaan pystyisin jatkamaan myös kelan tuella. Mutta tuli tuossa mieleen, että jos haluaisi vaihtaa terapeuttia esim puolen vuoden päästä, niin olisikohan se mahdollista? Jos siis toteaa, ettei tämän menetelmät tai tapa taida oikein itselle sopiakaan.
ApEhkä kolmella sadasta Kelan oikeudet omaavasta psykoterapeutista on aikoja vapaana. Psykoterapia ei edes ole kovin tehokas hoitomuoto, sen efektikoko SMD (engl standardized mean difference) on 0.34, lääkityksen keskimääärin 0.36. Hyvän efektikoon edellytys on 0.5, erinoimaisen 0.8. Lisäksi on huomattava hoidon aiheuttamat haitat, esimerkiksi lääkityksen sivuoireet jotka voivat olla joillakin myös toimintakykyä merkittävästi heikentäviä Nuo ovat siis lyhytkestoisisten tutkimusten meta-analyyseista. Ehkä halvemmalla pääsisit, jos lähtisit vapaaehtoistoimintaan tai juttelisit kaverille? Lähtisit lenkille tai hankkisit uuden harrastuksen?
Niin kuin sanoin, minulla on jo hoitokontakti kelan hyväksymän psykoterapeuttiin. Eihän olisi ottanut minua alun alkaenkaan vastaa jos ei olisi ollut aikaa.
Lääkityksen haitoista ei tarvitse huolehtia, koska sellaista minulla ei ole enkä usko, että tulee olemaan. Täälläkin on tullut esille, että se ei ole välttämätöntä eikä sitä edes vaadita. Noista efektikokoasioista en ymmärrä.Kuulostaa aika vähättelevältä ehdotuksesta, että kaverin kanssa jutustelu tai vapaaehtoistoiminta ajaisi saman asian kuin psykoterapia tai olisi jopa parempikin... Itse näen, että nämä kaikki ovat toki hyviä ja tärkeitä juttuja, mutta ne tapahtuvat eri lähtökohdista ja tarpeista.
Ap
Ja lisään vielä, että uusia harrastuksia olen kokeillut. Ja toki siitä tulee hetkellisesti hyvä mieli ja pystyy keskittymään vain siihen. Lenkkeily ei päätäni tyhjennä, levottomaan oloon toki auttaa, kun sellaista on. Mutta ei nämä auta niiden asioiden käsittelyssä ja hoitamisessa, missä sitä ulkopuolista apua tarvitsisin. Se, että haalii itselleen tekemistä, ei poista ongelmia vaan siirtää niitä.
Ap
Ehdotan että älä edes yritä vaihtaa terapeuttia jos se on ihan hyvä. Niitä ei ole vapaana juuri ollenkaan, eikä varmaan edes riipu kauheasti siitä missä asuu. Olet onnekas.
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan että älä edes yritä vaihtaa terapeuttia jos se on ihan hyvä. Niitä ei ole vapaana juuri ollenkaan, eikä varmaan edes riipu kauheasti siitä missä asuu. Olet onnekas.
Juu, en nyt olekaan aikeissa vaihtaa :). Ei olla vielä oikein päästy pureutumaan asioihin, on jäänyt aika pinnallisiksi ehkä käynnit. Mutta luulen, että tämä on vähän sellaista kartoitusvaihetta terapeutillekin. Ja itsellänikin vielä vieraskoreutta. Ymmärrän, että tutustuminen ja alkuun pääseminen vie aikaa. Mutta kun se aika on kirjaimellisesti rahaa, niin meinaa jo välillä vähän turhauttaa. Ehkä olen liian hätäinen välillä.. . Mutta siis tyytyväinen olen kyllä nyt tähän kontaktiin.
Ap
Ei se säännöllinen liikunta korjaa kaikkia mielen asioita. Kaikilla ei myöskään ole sellaisia ystäviä, joille kertoa asioista tai ystäviä, joilta saisi apua asioiden käsittelyyn. Joillakin elämä tuo eteensä kokemuksia, joita ystävän läsnäololla ei korjata.
Itse en löytänyt sopivaa lääkitystä, joten olen nyt ilman. Terapia ei etene harppauksin ja välillä minuakin turhauttaa, mutta olen hyväksynyt sen. Tarvitsen kuitenkin ammattilaisen apua ajatuksieni käsittelyyn, tiedostamiseen ja muuttumiseen.
Miksi kysyt aihe täältä?Jokaisen päätös kelassa tehdään yksilönä,joten muiden neuvot ei sinua auta. Olisit mennyt kela kysymään tai tilannut ajan sinne.Olisit saanut oikeaa tietoa ja neuvoa heti!
Vierailija kirjoitti:
Kyl osaavan työterveyslääkärin/-hoitajan pitää tietää ja osta neuvoa
Sama asia terveyskeskus lääkärit/ hoitajat.Vaikea heidän aloitteen tekijää neuvoa opastaa ,jos ei avaa suuta ja kysy itse asiaa heiltä?Mikä estää?
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset 3 kk hoitosuhteen ja lähetteen psykiatrilta. Lääkkeitä pitää olla kokeiltuna.
Ei ole vähimmäismäärää käynneille. Lääkärinlausunto ratkaisee.
Itseasiassa ei tarvitse olla. Toisekseen, jos lääkkeet asetetaan ehdoksi jollekin, ne voi hakea apteekista ja jättää syömättä.
Olisin kyllä itsekin halunnut lukea jostain jonkun omakohtaisen kokemuksen terapiaan hakeutumisesta, koska suoraan sanottuna työterveys antoi aivan liian helpon kuvan. He eivät millään tavallaan valmistaneet minua siihen, että voi kestää vuoden ennen kuin aloitan terapian. Tiedän muutaman, joilla on kestänyt 1,5 v., koska sopivaa terapeuttia ei ole saanut aikaisemmin. Ylipäätään hoitopolussa neuvominen oli hieman ylimalkaista, vaikka toki neuvoivat, mutta itse sai kysellä lisää/tarkennuksia.
Terapiaan pääsy ei ole mikään itsestään selvyys, eikä mitenkään matalan kynnyksen takana. Akuuttiin, todella pahaan tilanteseen joutuu hakemaan apua kaikin keinoin työterveydestä tai yksityiseltä oman kukkaron avustamana.
T. Se vuoden prosessi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl osaavan työterveyslääkärin/-hoitajan pitää tietää ja osta neuvoa
Sama asia terveyskeskus lääkärit/ hoitajat.Vaikea heidän aloitteen tekijää neuvoa opastaa ,jos ei avaa suuta ja kysy itse asiaa heiltä?Mikä estää?
Itse olen tutuilta kuullut, että sitä keskusteluapua on oikeasti erittäin vaikea saada. Lääkärit ei tee lähetettä, vaan antavat sen lääkereseptin kouraan ja sanoo pärjäile.
Ei se ole Kelan korvaamanakaan ilmaista. Omavastuu on kuitenkin mukana. Itsellä meni 240 euroa kuukaudessa terapiaan omavastuuna, vaikka Kela korvasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl osaavan työterveyslääkärin/-hoitajan pitää tietää ja osta neuvoa
Sama asia terveyskeskus lääkärit/ hoitajat.Vaikea heidän aloitteen tekijää neuvoa opastaa ,jos ei avaa suuta ja kysy itse asiaa heiltä?Mikä estää?
Itse olen tutuilta kuullut, että sitä keskusteluapua on oikeasti erittäin vaikea saada. Lääkärit ei tee lähetettä, vaan antavat sen lääkereseptin kouraan ja sanoo pärjäile.
Itselleni tuli mieleen, että mielenterveysongelmat on sellaisia, että useimmilla on aika korkea kynnys lähteä hakemaan niihin apua. Niitä usein hävetään. Tai jos on masennusta, niin ei vaan saa aikaiseksi. Kyllähän se helpottaa hakemistaja hakeutumista, jos tietää miten se prosessi menee. Muuten voi tulla aika toivoton olo, jos ajattelee sitä apua saavansa nyt kun on uskaltautunut sitä hakemaan, mutta eipä saakaan, kun vasts sitten joskus, jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole Kelan korvaamanakaan ilmaista. Omavastuu on kuitenkin mukana. Itsellä meni 240 euroa kuukaudessa terapiaan omavastuuna, vaikka Kela korvasi.
Ei tietenkään ole ilmaista, mutta siinä on kuitenkin iso ero maksaa koko käynti itse tai sitten se pelkkä omavastuu. Kela korvaa jopa vajaan 60 eur/käynti. Eli sinunkin maksettava laskusi olisi varmaan yli tuplaantunut ilman sitä korvausta.
Älä ainakaan lähde mukaan niihin Tommy Hellstenin terapiahömpötyksiin. Järkyttävän hintaisia eikä niistä saa Kelan korvausta, joten tuntihinnaksi tulee lähes satanen. Muutenkin suhtaudun varauksella Hellstenin koulutuksen saaneiden terapeuttien liibadaabaan. Suomessa valitettavasti kuka tahansa saa kutsua itseään terapeutiksi.
Nonniin, ensimmäinen askel otettu ja aika varattu. Ja tilanne on nyt se, että olen avoin kokeilemaan myös sitä lääkitystä. Jos vain on jokin sellainen tarvittaessa otettava, ei jatkuva lääkitys.
Ap
Naama mustaksi tai logistiikka hame päälle