Onko muita, jotka ei osaa lapsi-small talkia?
Mulla on 1v2kk ikäinen lapsi, enkä vieläkään tiedä mitä pitäis vastata kun ihmiset tulee kyselemään ulkona "mikäs hänen nimensä on" tms. Tuntuu tyhmältä vaan sanoa lapsen nimi. Tai "no hei, kukas sinä olet?" on vielä vaikeampi. Lapsi kun ei puhu itse mitään niin mitä mun siihen pitäis sanoa muuta kuin lapsen nimi? Tai "oletpas sinä suloinen!", mitä siihen pitäisi vastata? Kiitos? Tunnen oloni tosi tyhmäksi, kun näitä small talkeja heittäviä mummoja ja mammoja tulee melkein joka päivä, enkä tiedä mitä niille vastata! Oon muutenkin huono puhumaan tollasta lapsikieltä. Lastenhoitohuoneissa ja puistoissa vaivaannuttaa kun muut puhuu niitä tissittelymussuttelukestoilupäpäläpä-juttuja, ja musta se tuntuu ihan teatterilta. Kyllä mäkin lässytän lapselleni, mutta en toisille aikuisille ihmisille. Oon hyvä äiti lapselleni, mutta tuo osa äitiyttä on niin epäluonteva ja outo mulle.
Kommentit (27)
Luulin tässä keskustelussa olevan kyse siitä, ettei aloittaja osaa heittää small-talkia lasten kanssa. Siihen olisin itsekin kaivannut vinkkejä :D
Siinä voi harjaantua. Kohteliasta jutusteluahan se vain, vaikka voi typerältä tuntuakin. Jos lapsen nimeä kysytään tms. vastaan yleensä vain mitä kysytään. Jos lapsen söpöyttä tai ominaisuutta ihastellaan, vastaan yleensä vahvistamalla kommentoijan huomiota. Ei se nyt niin vaikeaa ole.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 08:55"]Luulin tässä keskustelussa olevan kyse siitä, ettei aloittaja osaa heittää small-talkia lasten kanssa. Siihen olisin itsekin kaivannut vinkkejä :D
[/quote]
No on mulla tämäkin ongelma! En ole ikinä ollut tekemisissä lasten kanssa ennen omaani, niin vanhempien lasten kanssa juttelu on hankalaa. En vaan tiedä mitä niille pitäisi sanoa. Mun kenelläkään tutuilla ei ole lapsia koska mun suku on pieni ja olen niin nuori itse että muilla kavereilla ei ole lapsia. Osaan olla muiden 1-vuotiaiden kanssa, mutta siitä vanhemmat tuottaa hankaluuksia.
Ap
Eikö teitä kiinnosta tutustua muihin äiteihin? Itse olen taaperon kanssa hoitovapaalla, kaupungissa jonne olemme aika vasta muuttaneet, eikä sosiaalistaverkostoa oikeastaan ole ollenkaan. Harmittaa, kun lekkipuistossa yrittää jutellamuille äideille, mutta hymistelyn jälkeen liukenevat paikalta. Ehkä huonoa tuuriani olen kohdannut vain epäsosiaalisia ja/tai arkoja yksilöitä. Tai sitte itsessäni on jotain vikaa. :(
Minä en osaa lässyttää lapsille. Siitä huolimatta lapsistani on kasvanut suht täyspäisiä. Lapset olivat todella hämmentyneitä kun laivan leikkihuoneen täti lässytti heille.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:05"]Eikö teitä kiinnosta tutustua muihin äiteihin? Itse olen taaperon kanssa hoitovapaalla, kaupungissa jonne olemme aika vasta muuttaneet, eikä sosiaalistaverkostoa oikeastaan ole ollenkaan. Harmittaa, kun lekkipuistossa yrittää jutellamuille äideille, mutta hymistelyn jälkeen liukenevat paikalta. Ehkä huonoa tuuriani olen kohdannut vain epäsosiaalisia ja/tai arkoja yksilöitä. Tai sitte itsessäni on jotain vikaa. :(
[/quote]
kiinnostaa tietysti, ainakin minua. Minulla on muutenkin sama tilanne kuin sinulla, mutten vaan osaa sitä smalltalkia :D
Lässyttäminen tutkitusti ei kehitä lapsen kielellistä kehitystä. Sitten lapselle ei puhuta oikeilla termeillä vaan niistä väännetään joku ihme versio ja sitten ihmetellään miksi naapurin pentti osaa puhua selkeästi samassa iässä.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:05"]Eikö teitä kiinnosta tutustua muihin äiteihin? Itse olen taaperon kanssa hoitovapaalla, kaupungissa jonne olemme aika vasta muuttaneet, eikä sosiaalistaverkostoa oikeastaan ole ollenkaan. Harmittaa, kun lekkipuistossa yrittää jutellamuille äideille, mutta hymistelyn jälkeen liukenevat paikalta. Ehkä huonoa tuuriani olen kohdannut vain epäsosiaalisia ja/tai arkoja yksilöitä. Tai sitte itsessäni on jotain vikaa. :(
[/quote]
Ei tässä ole kysymys tutustumisesta, vaan tosta käsittämättömästä lapsikielestä. Mun on myös vaikea tutustua ihmiseen, jonka elämässä ei ole muuta kuin se lapsi. Toki olen tällaisiinkin tutustunut, mutta ystävyyden pohjaksi tarvitaan muitakin kiinnostuksenkohteita. Olin vähän aikaa sitten kauppakeskuksen lastenhoitohuoneessa ja sinne tuli nainen vauvan kanssa ja sanoi "meille on tainnut tulla kakka housuun!" No todellakin vaan hymähdin ja poistuin paikalta. :D
Ap
Se on kieltämättä vähän hämmentävää, kun äitituttava puhuu vain lapsille. Siis tilanteessa, jossa olemme me äidit ja molempien lapsi. Tuttava hössöttää vain lasten perään ja ohittaa minut keskustelussa toistuvasti kun MarcoUnicolla on jotain näytettävää hiekkalaatikolla. Ja kysymyksessa on alle 2 vuotiaat rauhalliset lapset jotka ihan tyytyväisinä kaivelisivat hiekkiksellä keskenään ilman aikuisen pörräämistä siinä vieressä.
No mut jos ihan puhut muusta?
"Vittu mua niin vituttaa ne TTIP-sopimukset!"
"Kimi Räikkönen on niin hot, että mun pikkuhousut kastuu." Jne
Mä en osaa small talkia juuri muutenkaan,yritän pärjätä hymyilemällä,nyökkäilemällä ja muillla myötäilevillä eleillä jos tuntemattomat tulee jutteleen. Tietysti jos joku suoraan kysyy esimerkiksi lapsen nimeä,vastaat hänen nimensä.
Hyvä jos eivät sen tyhmempiä kysele,veljelläni on aina ollut tosi kihara tukka,ja kun hän oli parivuotias mummot aina ihastelivat sitä ja kysyivät"Onko se luonnonkihara?" Ei,tietetysti pikkupojalla on permanentti.
"No täsön meidän matti, täytti justiin 1v :)" "ai kiitos, onhan ne silloin söpöjä kun ei itketä heh heh :)"
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:10"]
Lässyttäminen tutkitusti ei kehitä lapsen kielellistä kehitystä. Sitten lapselle ei puhuta oikeilla termeillä vaan niistä väännetään joku ihme versio ja sitten ihmetellään miksi naapurin pentti osaa puhua selkeästi samassa iässä.
[/quote]
Et taida olla nyt ihan kartalla, tämän tutkijan mukaan lässyttäminen nimttäin juuri nopeuttaa lapsen puhumaan oppimista. Tämä oli juuri pari päivää sitten Hesarissa.
Te jotka ette osaa smalltalkia, oletteko vähän tosikkoja? Miten te otatte sellaisen tavallisen jutustelun niin vakavasti, miten pärjäätte töissänne ja muussa elämässä? Ihmisten kohtaamista olisi hyvä vähän harjotella tai siitä lapsestanne tulee muuten samanlainen tuppisuu.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:25"]
Mä en osaa small talkia juuri muutenkaan,yritän pärjätä hymyilemällä,nyökkäilemällä ja muillla myötäilevillä eleillä jos tuntemattomat tulee jutteleen. Tietysti jos joku suoraan kysyy esimerkiksi lapsen nimeä,vastaat hänen nimensä.
Hyvä jos eivät sen tyhmempiä kysele,veljelläni on aina ollut tosi kihara tukka,ja kun hän oli parivuotias mummot aina ihastelivat sitä ja kysyivät"Onko se luonnonkihara?" Ei,tietetysti pikkupojalla on permanentti.
[/quote]
Tuo on just sitä juttelun avausta, joko siihen vastataan juu tai ei, tai jos on puheliaampi ihminen, niin tarttuu syöttiin ja jatkaa juttelua siitä. Tavallaan tyhmä on se joka ottaa tuollaisen kysymyksen kovin kirjaimellisesti.
Mustakin tässä ei ole nyt lapsista, vaan siitä, että ette osaa ollenkaan small talkia. Sitähän se aina on, että avataan keskustelu jollain hyvin kevyellä aiheella, esim. sää. Mutta jos ette vastaa oikein mitään, niin siihenhän se keskustelu jää! Jos sää tai lapset tai jonkun taaperon kakka ei kiinnosta, niin voitte itse kääntää keskustelun johonkin toiseen aiheeseen! Vähän vaikeaa jutella mitään syvällisempää ihmisen kanssa, joka säikähtää jo avausta...
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:13"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:05"]Eikö teitä kiinnosta tutustua muihin äiteihin? Itse olen taaperon kanssa hoitovapaalla, kaupungissa jonne olemme aika vasta muuttaneet, eikä sosiaalistaverkostoa oikeastaan ole ollenkaan. Harmittaa, kun lekkipuistossa yrittää jutellamuille äideille, mutta hymistelyn jälkeen liukenevat paikalta. Ehkä huonoa tuuriani olen kohdannut vain epäsosiaalisia ja/tai arkoja yksilöitä. Tai sitte itsessäni on jotain vikaa. :(
[/quote]
Ei tässä ole kysymys tutustumisesta, vaan tosta käsittämättömästä lapsikielestä. Mun on myös vaikea tutustua ihmiseen, jonka elämässä ei ole muuta kuin se lapsi. Toki olen tällaisiinkin tutustunut, mutta ystävyyden pohjaksi tarvitaan muitakin kiinnostuksenkohteita. Olin vähän aikaa sitten kauppakeskuksen lastenhoitohuoneessa ja sinne tuli nainen vauvan kanssa ja sanoi "meille on tainnut tulla kakka housuun!" No todellakin vaan hymähdin ja poistuin paikalta. :D
Ap
[/quote]
No se kommentti ei varmaan olli edes sulle tarkoitettu, vaan sille lapselle.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:23"]No mut jos ihan puhut muusta?
"Vittu mua niin vituttaa ne TTIP-sopimukset!"
"Kimi Räikkönen on niin hot, että mun pikkuhousut kastuu." Jne
[/quote]
Toivooko ap mieluummin tämänkaltaista avausta keskustelulle? Osaistko vastata luontevasti näihin? Mitä sulle saa puhua, vai saako mitään?
Minä en ole kovin sosiaalinen luonne ja minusta taas lapset ovat loistava tekosyy saada keskustelua aikaan. En tosin puhu mistään tissittelymussuttelukakkailu-aiheista mutta aloitan yleensä keskustelun kysymällä lapsen ikää tai mainitsemalla kyseiselle äidille, mistä löytyy hänen tarvitsemansa, jos itse tunnen paikan paremmin. En lässytä lapsille enkä aikuisille enkä tykkää jutella ns. intiimiaiheista ventovieraille mutta lapsista juttelu on muuten erinomainen keskustelunavaus omasta mielestäni. Voi kysyä ikää, nimeä, äitiyslomasta/hoitovapaasta, missä ovat lapsen kanssa käyneet ja sen jälkeen jatkaa muihin aiheisiin. Joidenkin äitien kanssa päästään nopeasti muihin aiheisiin, toisten kanssa puhutaan vain lapsista ja sitten on ne, jotka möllöttävät suu auki eivätkä saa vastattua edes siihen ikäkysymykseen tai nakkelevat niskojaan ja poistuvat, kun joku kehtasikin epäsuomalaiseen tapaan puhua julkisella paikalla ventovieraalle.
Minä, epäsosiaalinen yksilö, olen melko sosiaalinen, kun on lapsia lähettyvillä, koska aikuisilta ei voi keskustelunavaukseksi mennä kysymään ikää mutta lapsilta voi. Usein kysyn, onko tuo esim. 2-vuotias ja äiti sitten sanoo, että 1v8kk, jolloin minä totean, että on pitkä ikäisekseen, kun meidän 2v on lyhyempi, ja sitten pääsemmekin jo aiheeseen pituus suvussa ja muutkin aiheet putkahtelevat keskustelun lomassa esiin. Mutta yritäpä kysyä suoraan ventovieraalta hänen pituuttaan ja sukulaistensa pituutta! Ei ole hyvä keskustelunavaus...
Joo mulla sama ongelma. Yleensä vastaan hyvin lyhyesti tai vaan hymyillen poistun paikalta. En osaa enkä välttämättä niin välitäkään osata lapsiin liittyvää small talkia.