Lue keskustelun säännöt.
Miten menee perinnönjako?
04.02.2022 |
Kaksi sisarusta ja nyt kuoli toinenkin vanhemmista. Myös toinen sisaruksista kuollut ja häneltä jäi 5 lasta. Nyt näiden 5 lapsen mielestä pesä pitäisi jakaa tasan 6 osaan. Minun mielestäni taas puoliksi. Yhdelle suoralle rintaperilliselle puolet ja kuolleen rintaperillisen 5 lapselle se toinen puoli jaettavaksi.
On kuulemma epäoikeudenmukaista, kun sillä puolella on saajia 5 ja toisella vaan yksi
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa ulkopuolinen pesänjakaja, joka osaa hommansa.
Tosin perintökaaren pykälät pitäisi nyt osata jokaisen joka on käynyt vähintään peruskoulun.
Jos perinnönjakoa ei pystytä itse sovussa tekemään, niin tulee hakea pesänjakajaa.
Pesänjakajan määrää käräjäoikeus.
Kaikia pesän osakkaita kuullaan ennen pesänjakajan määrämistä asioista.
Pesänjakajan käyttäminen ei ole ilmaista, vaan kuolipesä maksaa palkkion pesänjakalle työstään, sekä kaikki ne kulut, mitä pesänjakalla on työssään ollut.
Korvaukset liikkuvat jopa tuhansissa euroissa, sillä pesänjakaja on aina juristi, joiden korkea hinnoittelu tiedetään.Halvemmalla kuolipesä pääsee, jos tekee perinnönjaon sovussa.
Meillä oli yhteisomistuksen purku asunnosta jonka oltiin peritty, se lakimies sai vähemmän kuin välittäjä asunnosta välityspalkkiota.
Onneksi oli pääkaupunkiseuden kämppä niin jäi kaikille jotain noiden kulujen jälkeen.
Suosittelen kyllä hankkimaan asianajajan niin menee oikein asiat ja kunnon jakokirjat tulee tehtyä, sillä perunkirja EI ole perinnönjakokirja.
Säästyy sitten tulevaisuudessa pesä kenen tahansa rahanahneiden exien avioerovaateilta pesän rahoista "jakamaton pesä, olen oikeutettu tasinkoon"
Jos kuolinpesä on jaettu, ei voi vaatia kukaan siitä mitään tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen perijöistä on lapseton, niin itse miettisin kyllä siinä vaiheessa perinnöstä kokonaan luopumista, jolloin kaikki menisi suoraan kuolleen perillisen lapsille. Pysyisi omaisuus suvussa.
Eikös tässä tapauksessa ne sisaruksen lapset peri lopulta lapsettoman ap? Ap voi nauttia perinnöstä eläessään ja sen jälkeen hänen osuus jää niille viidelle lapselle. Jollei siis ap ole naimisissa ilman avioehtoa, silloin hänen aviopuoliso perii.
Perii, jos lapseton ei ole tehnyt testamenttia jonnekkin muualle.
Puoliso ei ikinä peri puolisoaan jos ei ole testamenttia vaan he saavat tasinkoa ja hallitsevat kuolinpesää, sitä ei tarvitse jakaa. Kun sitten tämä jäljelle jäänyt kuolee niin sitten pseä jaetaan kuolleiden sukulaisille. Äitini sai perintönä tätinsä huonekaluja ja rahaa kun leski viimein kuoli 30 vuotta myöhemmin kuin puolisonsa eli äitini täti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen perijöistä on lapseton, niin itse miettisin kyllä siinä vaiheessa perinnöstä kokonaan luopumista, jolloin kaikki menisi suoraan kuolleen perillisen lapsille. Pysyisi omaisuus suvussa.
Eikös tässä tapauksessa ne sisaruksen lapset peri lopulta lapsettoman ap? Ap voi nauttia perinnöstä eläessään ja sen jälkeen hänen osuus jää niille viidelle lapselle. Jollei siis ap ole naimisissa ilman avioehtoa, silloin hänen aviopuoliso perii.
Aviopuoliso perii ilman rintaperillisiä kuolleen puolisonsa joka tapauksessa, oli avioehtoa tai ei. Ei avioehdolla säädellä perimystä, siihen tarvitaan testamentti.
Se mihin avioehto tuollaisessa tapauksessa vaikuttaa, on miten paljon perintöveroa joutuu maksamaan. Jos toinen puolisoista on huomattavasti varakkaampi kuin toinen, ja kuolee ensin, olisi järkevää että avioehtoa ei olisi, tai että se olisi voimassa ainoastaan liiton päättyessä avioeroon.
Riippuu täysin siitä avioehdosta. Kuolleen omaisuus saattaa avioehdon vuoksi mennä hänen perillisilleen, joka puoliso ei ole, vaan omat lapset, tai vanhemmat, sisarukset tms. "Jos puolisot ovat avioehdolla määränneet, että kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan toisen puolison kuoltua omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa leski saa hänelle kuuluvan omaisuutensa ja kuolleen puolison perilliset vainajalle kuuluneen omaisuuden."
Niin. Ja tapauksessa, jossa kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, hänen perillisensä, joka saa vainajalle kuuluneen omaisuuden, on hänen puolisonsa. Leski siis sekä saa itselleen kuuluvan omaisuuden (tietenkin) ja vainajalle kuuluneen omaisuuden.
Olen tästä 100 % varma koska olemme tässä tilanteessa; meillä ei ole lapsia ja meillä on avioehto joka sulkee kummaltakin meiltä pois avio-oikeuden toisen omaisuuteen. Kun toinen meistä kuolee, toinen kuitenkin perii hänen koko omaisuutensa, koska kumpikaan meistä ei ole tehnyt testamenttia minkään muun tahon hyväksi. Tämä on lakimieheltä aikanaan varmistettu.
Tiedät varmaan kuitenkin, että ensimmäisen puolison kuoltua se jälkeenjäänyt ei voi testamentilla määrätä tai lahjoittaa sitä ensimmäisen puolison omaisuutta, vaan hänenkin kuoltuaan se palaa sen ensimmäisen puolison sukulaisille, jos jotain on jäljellä vielä silloin.
Kyllä, tämä on tiedossa. Meille on molemmille ok että toisenkin puolison kuoltua molempien toissijaiset perilliset saavat osuutensa. Menee sisarusten lapsille meillä molemmilla.
Hyvä juttu, varmaan useimmilla tiedossa. Omassa suvussa tällainen tilanne kuitenkin oli ehkä vähän yllätys eloonjääneelle ja heillä ei ollut avioehtoakaan. Kun se eloonjäänyt puoliso on uudessa liitossakin, niin en tiedä, miten asioita sitten selvitetään, kun aika tulee. Ehkäpä ehtivät käyttää varansa ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen perijöistä on lapseton, niin itse miettisin kyllä siinä vaiheessa perinnöstä kokonaan luopumista, jolloin kaikki menisi suoraan kuolleen perillisen lapsille. Pysyisi omaisuus suvussa.
Eikös tässä tapauksessa ne sisaruksen lapset peri lopulta lapsettoman ap? Ap voi nauttia perinnöstä eläessään ja sen jälkeen hänen osuus jää niille viidelle lapselle. Jollei siis ap ole naimisissa ilman avioehtoa, silloin hänen aviopuoliso perii.
Perii, jos lapseton ei ole tehnyt testamenttia jonnekkin muualle.
Puoliso ei ikinä peri puolisoaan jos ei ole testamenttia vaan he saavat tasinkoa ja hallitsevat kuolinpesää, sitä ei tarvitse jakaa. Kun sitten tämä jäljelle jäänyt kuolee niin sitten pseä jaetaan kuolleiden sukulaisille. Äitini sai perintönä tätinsä huonekaluja ja rahaa kun leski viimein kuoli 30 vuotta myöhemmin kuin puolisonsa eli äitini täti.
Kyllä nimenomaan perii, jos ei ole lapsia kuolleella. Se vain, että siinä perinnössä on rajoituksena, ettei sitä ensin kuolleen osuutta voi lahjoittaa tai testamentata, mutta omaisuutta voi vapaasti myydä, käyttää jne. vaikka kokonaan. Tämä on jo täällä aikaisemmin selitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen perijöistä on lapseton, niin itse miettisin kyllä siinä vaiheessa perinnöstä kokonaan luopumista, jolloin kaikki menisi suoraan kuolleen perillisen lapsille. Pysyisi omaisuus suvussa.
Ai jaa, hänkö ei saisi nauttia siitä perinnöstä, mikä hänelle kuuluu haluamallaan tavalla?
Saa tietysti jos haluaa. Riippuu vähän että mitä se perintö on. Jos se on kuuden hehtaarin asutustila Kainuussa, niin ei siinä ole paljon nauttimita, fiksumpi jättää yhteiseksi kesäpaikaksi. Itse olen luopumassa perinnöstä lasteni hyväksi.
Yhteinen kesäpaikka, kammottava ajatus.
Niin? Siksi jättäisinkin sen seruaavalle sukupolvelle ja luopuisin perinnöstä. Aika ahnetta saikka näköjään tällä palstalla, juuri niitä jotka tappelee verisesti mummon 60 luvulla ostamasta tietosanakirjasarjasta. Pellet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen perijöistä on lapseton, niin itse miettisin kyllä siinä vaiheessa perinnöstä kokonaan luopumista, jolloin kaikki menisi suoraan kuolleen perillisen lapsille. Pysyisi omaisuus suvussa.
Eikös tässä tapauksessa ne sisaruksen lapset peri lopulta lapsettoman ap? Ap voi nauttia perinnöstä eläessään ja sen jälkeen hänen osuus jää niille viidelle lapselle. Jollei siis ap ole naimisissa ilman avioehtoa, silloin hänen aviopuoliso perii.
Missä ap kertoi olevansa lapseton?
Siksi sielä onkin JOS. Missä ap kertoo että hänellä olisi lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, siskolla lapsia. Jo kauan sitten päätin tehdä testamentin, jossa määrään omaisuuteni muualle kuin siskolle ja/tai lapsilleen. Syy: heillä menee kaikki mitä tulee, joten perintöni (joka ei ole pieni) on hetkessä taivaan tuulissa. Lisäksi kun jään eläkkeelle, myyn kaiken omaisuuteni pois ja elän niillä rahoilla lopun elämäni, silloin ei jää muuta kuin rahaa jälkeeni - se on helppo jakaa testamentin mukaan.
Ihana kun uskot että elät eläkkeelle jääntiisi asti! Eikö olisi fiksumpaa järjestää asia heti niin, kuin sen haluat menevän jos kuolet huomenna, tai tänään. Katsos kun kukaan meistä (paitsi varman itsemmurhhan tekijät, eivät kuolinaikaansa tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa ulkopuolinen pesänjakaja, joka osaa hommansa.
Tosin perintökaaren pykälät pitäisi nyt osata jokaisen joka on käynyt vähintään peruskoulun.
Ei osaa. Tiedän tapauksen jossa kaksi sisarusta, toisen aviomies lakimies, vaativat isovanhempiensa tilaa myytäväksi jakoa varten vaikka tila oli myyty vieraalle vuosikymmen aiemmin.
Omassa suvussa äidin täti vaatii osuutta (myöhemmin käyttöoikeutta) mökkiin jonka osa sisaruksistani olivat kimpassa hankkineet. Hänelläkin lakimies esitti vaatimukset.
Eli ei lakimieskään osaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa ulkopuolinen pesänjakaja, joka osaa hommansa.
Tosin perintökaaren pykälät pitäisi nyt osata jokaisen joka on käynyt vähintään peruskoulun.
Ei osaa. Tiedän tapauksen jossa kaksi sisarusta, toisen aviomies lakimies, vaativat isovanhempiensa tilaa myytäväksi jakoa varten vaikka tila oli myyty vieraalle vuosikymmen aiemmin.
Omassa suvussa äidin täti vaatii osuutta (myöhemmin käyttöoikeutta) mökkiin jonka osa sisaruksistani olivat kimpassa hankkineet. Hänelläkin lakimies esitti vaatimukset.
Eli ei lakimieskään osaa :D
Ihan varmasti osaa, mutta tuossahan onkin toisen osapuolen lakimies joka ajaa asiakkaansa etua. Ymmärrätkö eron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä lapseton sisarus, sisaruksia elossa, vanhemmat kuolleet.
Olen tehnyt testamentin oikeusaputoimistossa, vähän riskillä menin, kun odotin eläkeikää.
Tulot otettiin huomioon oikeusaputoimiston palkkiossa, joka oli 150 euroa, tulot oli tuolloin eläke 1670 brutto/kk.
Yksi sisaruksista saisi riidan vaikka villasukista ja joita ei sitten saa...
Samaten olen tehnyt (pitää tehdä kirjallisesti) edunsaajamäärityksen henkivakuutukseen, siinähän on yleensä omaiset.
Olen sitä mieltä, että kun vielä on "täyspäinen", pitää hoitaa asiat ja paperit kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Täällä lapseton sisarus, sisaruksia elossa, vanhemmat kuolleet.
Olen tehnyt testamentin oikeusaputoimistossa, vähän riskillä menin, kun odotin eläkeikää.
Tulot otettiin huomioon oikeusaputoimiston palkkiossa, joka oli 150 euroa, tulot oli tuolloin eläke 1670 brutto/kk.
Yksi sisaruksista saisi riidan vaikka villasukista ja joita ei sitten saa...
Samaten olen tehnyt (pitää tehdä kirjallisesti) edunsaajamäärityksen henkivakuutukseen, siinähän on yleensä omaiset.
Olen sitä mieltä, että kun vielä on "täyspäinen", pitää hoitaa asiat ja paperit kuntoon.
********
Tästä kommentista minulta jäi pois yksi tieto; alkuperäinen testamentti samoin edunsaajin oli tehty jo v. 2000. Testamenttia muutettiin siltä osin, että mahdollisilla aviopuolisoilla ei ole aviooikeutta perintöön.
Näinpä. Perijöitä on AP ja siskon 5 lasta. Mutta AP:lla voi olla lapsia, ne eivät tähän yhtälöön vaikuta mitenkään (paitsi jos AP luopuu osuudestaan, jolloin sitten hänen mahdolliset omat lapsensa tulevat hänen sijaansa, mutta tämä on jo ihan eri case).