Mikä on unelmasi esteenä? Mikset toteuta sitä?
Mulla on yksinkertaisesti raha esteenä. En voi opiskella, koska on elätettävä perhe ja oltava töissä.
Kommentit (53)
Olla rakastettu. Ja miksen toteuta sitä? Rakkautta kun ei voi pakottaa, valitettavasti.
Pelko, huono itsetunto, se ettei pysty luottamaan ihmisiin. Väsymys ja toivottomuus.
Se kun aivoihin on jäänyt kiertämään: Et pysty! Et voi! Ei kannata! Hah! Sinusta ei siihen ole! Kannattas vaan valita niinkun minä sanon! *halveksuva tuhahtaminen* *ivallinen naurahdus*
Unelma olisi asua talvet aurinkoisemmassa maassa, kirjoittaa kirjoja ja nauttia sosiaalisuudesta.
Jos kaikista unelmistani otetaan ne kaksi tärkeintä. Toinen ei ole sillälailla itsestäni kiinni, en voi sitä vain päättää toteuttaa. Toisen esteenä taas on kaikki nämä vuodet ollut lapsuudesta jatkuneen yksinäisyyden aiheuttama huono itsetunto ja pelko yms. Olen pitänyt asiaa mahdottomana. Vieläkin pelottaa, mutta nyt aion vihdoin alkaa unelmaani toteuttaa, aivan näinä päivinä.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:52"]Pelko, huono itsetunto, se ettei pysty luottamaan ihmisiin. Väsymys ja toivottomuus.
Se kun aivoihin on jäänyt kiertämään: Et pysty! Et voi! Ei kannata! Hah! Sinusta ei siihen ole! Kannattas vaan valita niinkun minä sanon! *halveksuva tuhahtaminen* *ivallinen naurahdus*
Unelma olisi asua talvet aurinkoisemmassa maassa, kirjoittaa kirjoja ja nauttia sosiaalisuudesta.
[/quote]
Toivon että saat kuljettua kohti unelmiasi:)
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:48"]
Minä itse ja oma paskuuteni estää saamasta ystäviä tai sosiaalisia suhteita ylipäänsä =(
[/quote]
Kannattaa aloittaa itsensä arvostamisesta ja kunnioittamisesta, niin ehkä niitä ystäviäkin alkaa löytyä. Been there, done that.
[/quote]
Itse tuon kokeneena, onko sulla vinkkejä miten voi alkaa arvostamaan ja kunnioittamaan itseään jos lähtökohtaisesti ei saa siihen muilta tukea/kannustusta? Tiedän, että noiden tulee tietysti lähteä sisäisesti, mutta miten saa ajateltua itsensä arvostamisen arvoiseksi jos ympäristö ei tue sellaista.
Minä itse olen este. Haluaisin jättää nykyisen toimistotyöni ja tehdä jotain josta pidän. Olen ajatellut että elän pitää olla mukavaa ja jos se ei sitä ole niin se on ihan oma vika. Pitäsi olla uskallusta tehdä mitä haluaa mutta meidät naiset on usein kasvatettu liian kilteiksi ja hiljaisiksi.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:46"]
Mulla on yksinkertaisesti raha esteenä. En voi opiskella, koska on elätettävä perhe ja oltava töissä.
[/quote]
Aika moni opiskelee työn ohessa.
[/quote]Ja hallitus ei vielä ole poistanut aikuisopintotukeakaan. Se on ansiosidonnaista parempi. Sanoisin että ap:n syyt haiskahtavat tekosyiltä. Onko haave todellakin se mitä hän haluaa.
1.Järki, kuka järkevä ostaisi kaivinkoneen vaan saadakseen kaivella kuoppia tai 5000€ maksavan tuolin kun netto kuussa on 1800€.
2. Pelko, kun kerran usko ikuiseen rakkauteen on poljettu jalkoihin, on sydämessä niin suuri arpi että yhtään sammakko ei halua suudella, tietäen että enää ei pysty itseään kasaamaan jos joutuu samaan tilanteeseen.
3. Tyhmyys yhdistettynä laiskuuteen, helpolla ei opi ja niin paljon ei jaksa opiskella että "olisi jotain".
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:48"]
Minä itse ja oma paskuuteni estää saamasta ystäviä tai sosiaalisia suhteita ylipäänsä =(
[/quote]
Kannattaa aloittaa itsensä arvostamisesta ja kunnioittamisesta, niin ehkä niitä ystäviäkin alkaa löytyä. Been there, done that.
[/quote]
Itse tuon kokeneena, onko sulla vinkkejä miten voi alkaa arvostamaan ja kunnioittamaan itseään jos lähtökohtaisesti ei saa siihen muilta tukea/kannustusta? Tiedän, että noiden tulee tietysti lähteä sisäisesti, mutta miten saa ajateltua itsensä arvostamisen arvoiseksi jos ympäristö ei tue sellaista.
[/quote][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:48"]
Minä itse ja oma paskuuteni estää saamasta ystäviä tai sosiaalisia suhteita ylipäänsä =(
[/quote]
Kannattaa aloittaa itsensä arvostamisesta ja kunnioittamisesta, niin ehkä niitä ystäviäkin alkaa löytyä. Been there, done that.
[/quote]
Itse tuon kokeneena, onko sulla vinkkejä miten voi alkaa arvostamaan ja kunnioittamaan itseään jos lähtökohtaisesti ei saa siihen muilta tukea/kannustusta? Tiedän, että noiden tulee tietysti lähteä sisäisesti, mutta miten saa ajateltua itsensä arvostamisen arvoiseksi jos ympäristö ei tue sellaista.
[/quote][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:48"]
Minä itse ja oma paskuuteni estää saamasta ystäviä tai sosiaalisia suhteita ylipäänsä =(
[/quote]
Kannattaa aloittaa itsensä arvostamisesta ja kunnioittamisesta, niin ehkä niitä ystäviäkin alkaa löytyä. Been there, done that.
[/quote]
Itse tuon kokeneena, onko sulla vinkkejä miten voi alkaa arvostamaan ja kunnioittamaan itseään jos lähtökohtaisesti ei saa siihen muilta tukea/kannustusta? Tiedän, että noiden tulee tietysti lähteä sisäisesti, mutta miten saa ajateltua itsensä arvostamisen arvoiseksi jos ympäristö ei tue sellaista.
[/quote][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 18:01"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 16:48"]
Minä itse ja oma paskuuteni estää saamasta ystäviä tai sosiaalisia suhteita ylipäänsä =(
[/quote]
Kannattaa aloittaa itsensä arvostamisesta ja kunnioittamisesta, niin ehkä niitä ystäviäkin alkaa löytyä. Been there, done that.
[/quote]
Itse tuon kokeneena, onko sulla vinkkejä miten voi alkaa arvostamaan ja kunnioittamaan itseään jos lähtökohtaisesti ei saa siihen muilta tukea/kannustusta? Tiedän, että noiden tulee tietysti lähteä sisäisesti, mutta miten saa ajateltua itsensä arvostamisen arvoiseksi jos ympäristö ei tue sellaista.
[/quote]
En kirjoittanut aiempaa viestiä, mutta haluan vastata. Itselläni auttoi mm.pikkuhiljaa se, että opettelin arvostamaan niitä ihmisiä, joita olin pitänyt itseäni vielä kurjempina. Tavallaan kun opettelin ja opin ajattelemaan että hekin ovat ihmisenä riittävän arvokkaita ja hekin ovat täysin oikeutettuja hyvään arvostavaan tasavertaiseen kohteluun. Niin sitten minun oli helpompi uskoa, että itsekin olen, eikä se riipu mistään. Päädyin joissain vaiheessa siihen, että kaikki ihmiset ovat. Enkä minä voi olla mikään poikkeus vaan minullakin on ihan yhtäläinen arvo, kuin heikoimmilla ja vahvimmilla. Ja että niin sen täytyy mennä, vaikka jotkut olisivatkin eri mieltä.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 17:56"]
No tällä hetkellä saamattomuus. Sekä yleinen paheksunta, että 50-v ei saisi hakea enää yliopistoon...aion kyllä avoimen kursseja nyt ottaa silti, ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut niille, minne aion mennä.
[/quote] "Yleinen paheksunta" ja "muut ajattelee" on kuitenkin todellisuudessa omia ajatuksia, joita voi joko ajatella tai olla ajattelematta. Itsekin niitä toki ajttelen ihan liikaa. On kuotenkin hyvä muistuttaa itseään siitä että että ei ne muut oikeasti ajattele sinusta/minusta juuri mitään ja vauvapalstan suuret ääneenajattelijat ovat ajattelemista harjoittelevia henkisiä teinejä.
Unelmana oma talo ja lapsia. Esteenä raha, opiskelu ja kondomi.
Epäonnistumisen pelko, ts. pelko siitä etten onnistu elättämään itseäni unelmatyölläni. Pelkään myös terveyden pettämistä, koska minulla on terveysongelmia, ja siksi arveluttaa heittäytyä uuteen tilanteeseen työelämässä. Hyvin todennäköisesti tulen sen kuitenkin tekemään, peloista huolimatta, koska jollain tasolla kuitenkin luotan siihen että selviydyn hyvin. Minulla on työkokemusta ja ammattitaitoa ja suhteita, joten ennuste selviämiseen on oikein hyvä. Enää tarvitsisi vain saada se pelko pois ja uskoa tähän kaikkeen ihan oikeasti. Se on vain syvällä se asennekasvatus, että itseen ja unelmiinsa ei saisi uskoa ja aina pitäisi vain pelätä pahinta.
Täällä jo monesti mainittu: Raha. Jumittuneena tänne kotiin, jos olisi rahaa, niin olisin jo aikoja sitten lähtenyt tästä. Lapset isoja, suhde kuollut.
Unelmoin siitä, että joku rakastaisi ja pääsisin naimisiin ja perhettä perustamaan. Esteenä on ruma naama.
raha tällä hetkellä estää harrastamasta tiettyjä asioita. :(
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:54"]
Unelmoin siitä, että joku rakastaisi ja pääsisin naimisiin ja perhettä perustamaan. Esteenä on ruma naama.
[/quote]
Selitätkö minulle mitä rakkautta on sellainen joka perustuu kauniiseen naaman? Minkä arvoista rakkautta sellainen ehdollinen rakkaus on ja miksi sitä tavoittelet?
Lukuisat rumanaamat ovat lisääntyneet ja rakastaneet toisiaan. Miksi olisit poikkeus?
Oletko varma että sinulla on ruma naama, vai onko helpompaa keksiä sellainen tekosyyksi, ettei tarvitsisi muuttaa omia ajatusmallejaan.
Minulla yksiselitteisesti puuttuva/liian vähäinen lastenhoitoapu.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 19:54"]
Unelmoin siitä, että joku rakastaisi ja pääsisin naimisiin ja perhettä perustamaan. Esteenä on ruma naama.
[/quote]
Mulla sama + liikaaa ikää. Vanha mikä vanha.
m41
raha. ei vakituista työtä ja palkka pieni, mies toistaiseksi vielä työtön. ei ole mistä säästäisi asuntolainaan...