Kuinka paljon se oikeasti haittaa jos lapsella on erikoinen nimi,

merkityksistä kummallakin kerralla, kun lapsiamme nimettiin. Minä en halua, että he Espanjassa lomaillessaan tai Ruotsin-laivalla joutuvat häpeämään sitä, että nimi tarkoittaa Huoraa tai Vessaa. Enkä myöskään itse halua huudella hävyttömiä vahingossa lapsiani kutsuessani. Jos voin sen välttää, niin vältän. Tietty ne nimet nytkin voivat olla jossakin maailman yhden ihmisen murteessa tarkoittaa jotain ikävää, mutta ainakin olen selvittänyt nimien alkuperän ja tunnistan nämä ilmeisimmät karikot.



Mutta jokainen tietenkin päättää, miten paljon lapsensa nimeen panostaa.

Nadjaa en antaisi Suomessa suomalaiselle lapselle. D-kirjain ei suju ihan noin vain, esim pohjanmaalla.



Pidän myös vähän naivina sitä, että vieraskieliseltä kuullstavia nimiä palvotaan ja pidetään " hienoina" .

Tekemällä tehdyt ja väännetyt nimet ovat pahinta.



KERTOISITKO KYMMENEN PARASTA TEKEMÄLLÄ TEHTYÄ NIMEÄ !



VÄÄNNETTYNÄ TAI ILMAN!

Lapsena siihen ei kiinnittänyt huomiota, nuorena halusi samaistua muihin ja käytinkin silloin lempinimeä, jolla lukiokaverit mua edelleen kutsuu=) Nykyään olen ihan ylpeä nimestäni. Luulisin, että aika samaa rataa menee muidenkin erikoisten nimien haltijoiden ajatukset. Rasittavaa on se, että aina joutuu huomauttamaa nimen kirjoitusasusta, joka kuitenkin lausutaan samoin kuin kirjoitetaan, mutta kuulostaa hieman samanlaiselta kuin yksi yleisimmistä nimistä. Ennen oli sukunimikin erikoinen, mutta naimisiinmenon myötä se n tankkaaminen on jäänyty unholaan,.

Tai oli varsinkin omassa ikäluokassani. Olin kuullut jostakin tosi tosi vanhasta mummosta, jolla oli sama nimi, ja nyttemmin muutamasta pikkutytöstä. Kun olin lapsi tuli kuitenkin useammin vastaan ihmisiä, jotka eivät olleet moista nimeä kuulleetkaan ja joihinkin koulunkin papereihin ja jopa todistuksiin oli välillä merkittynä mun nimeni tilalle nimeäni vähän muistuttava tavallinen perusnimi. Myös tyttönimeni oli harvinainen, niin että sain kieltämättä selitellä nimeäni vähän joka paikassa.

En koskaan kokenut, että tästä olisi ollut

mitään

haittaa. Olin ylpeä nimestäni, joka oli erikoinen ja jolla oli erityinen merkitys (mun nimeämiselläni oli erityinen tarina, jota vanhemmat kertoivat mulle jo lapsena). Joskus teininä saatoin kai teeskennellä ärsyyntynyttä, kun korjailin " tuhannetta kertaa" nimeen liittyvää virhettä, mutta oikeasti olin silloinkin salaa mielissäni.

Itselläni on myöskin erikoinen nimi ja minulle se on tuonut pelkästään positiivisia asioita =) Nimi on heti jäänyt kaikille mieleen, esim. nuorempana tyypit muisti minun nimeni heti ja kaverini tuskastelivat kun heidän nimensä ei jäänyt niin hyvin mieleen.



Lapsena pidin itseäni erikoisempana kuin muita ihan vain nimeni takia ja tämä on nostattanut itsetuntoani hieman (mikä myöskin on vain positiivinen juttu, koska koulukiusaajat saivat kyllä itsetuntoni alas sitten myöhemmin).



Itse ainakin aion antaa lapselleni sellaisen nimen, joka ei ihan heti joka toisella ole. En siis mitään vaikeasti lausuttavaa tai sellaistakaan mikä kuulostaa vieraskieliseltä. Onhan kyseessä pieni uusi ihminen, joka ansaitsee nimen, joka on vain hänelle tarkoitettu ja kuvaa vain häntä =)

Minua ei koskaan kiusattu nimestä. Joskus joku saatteli väännellä jotain, mutta en muista siitä ikinä välittäneeni. Ja luoja ties että olisin muka jännittänyt itseni esittelemistä! Ne ekat 21+ vuotta

mun

elämässäni erikoisen (ja aika pitkänkin) nimen kanssa eivät todellakaan olleet mitään tuskaa. Yleistät oman kokemuksesi pohjalta ihan suotta.

27

Nimi on nelikirjaiminen ja täysin suomen äännejärjestelmän mukainen, eikä se merkitse mitään. MUTTA se eroaa vain yhden kirjaimen verran monista hyvin yleisistä nimistä. Aina kun sanon nimeni kysytään " mikä? mikä?" . Vain ulkomaalaiset kuulevat sen ensimmäisellä kerralla.



Pidän kyllä nimestäni. Päätin tosin että ne asiat, jotka voi hoitaa vain puhelimessa, hoidan toisella nimelläni (joka on " tavallinen" ). Näin päätin sen jälkeen, kun sähkösopimusta tehdessäni sain jankata nimeäni uudestaan ja uudestaan, selkeästi ja kirjain kirjaimelta ja silti sähkölaskussa lukee aivan merkillinen versio.

Mahdollisesti hyvin paljon.

Ei se varmaan lasta haittaakkaan, mutta kyllä mä miellän Jannica Jemina Lehtosen äidin tietynlaiseksi aikuisiän pissikseksi... Samaten kuin miellän Sagan, Vienon ja Pihlan vanhemmat luonnonläheiseksi... Ja Annan, Sarin ja Lauran vanhemmat ihan taviksiksi. Tietyistä nimistä vain tulee tietynlaisia mielikuvia ja olen pahoillani jos koen sinut idiootiksi sen takia, että nimesit lapsesi Tähtisäde Talvi-ilta Tuulicki Heinoseksi...

Kaikki riippuu nimeä kantavasta ihmisestä. Nimi itsessään tuskin tekee kenestäkään kiusattua.

Ei nimi miestä pahenna, jossei mies nimeä, naisesta puhumattakaan. Jos joutuu esim. koulukiusatuksi, niin ei se nimi yleensä ole kuin rikka rokassa. Kyllä siinä on muut tekijät, jotka vaikuttavat. Monilla joilla on erikoinen etunimi, on myös aika erikoinen luonne, joka saattaa herättää ärsytystä toisissa.

[quote author="Vierailija" time="06.12.2013 klo 13:26"]

Monilla joilla on erikoinen etunimi, on myös aika erikoinen luonne

[/quote]

Mistä luulet sen johtuvan?!!

Mun pojan nimi on Matti :)