Persoonapronominien raiskaaminen lapsille puhuttaessa

Lasten kanssa tehdään sinunkaupat aikaisintaan kun ne oppii itse pyyhkimään pyllynsä.

Puhun noin niin kauan että lapsi oppii puhumaan. Ei hän opi sanoja "isä" ja "äiti" ellei niitä hoeta usein. Tähän mennessä on oppinut äidin, vielä kun oppisi isänkin. Tokikaan en enää millekään leikki-ikäiselle puhu kolmannessa persoonassa.

Omaan korvaani kyllä särähti, kun kaksivuotiaani käytti veljestää juuri sanaa "hän". Tyyliin, "Pate meni leikkimään, hän otti minun auton". Pohdin, että puhumme ehkä turhan kirjakielisesti. Mutta kyllä minäkin puhun itsestäni "äiti sitä ja tätä". Tämä on jonkinlaista hellittelyä mielestäni. Ilmauksia minun ja sinun käytän kyllä esim.tavaroista.

Kyllä mun lapset oppivat äiti- ja isä-sanat, vaikkei koskaan puhuttu heille kolmannessa persoonassa. 

Lasten kanssa kannattaa ihan vaikka vaihtelun vuoksi välillä löysätä pipoa, ja puhua kuten oma intuitio sanoo. Ja useimmille se sanoo, että lapselle sanoitetaan maailmaa siitä lapsen näkökulmasta käsin, ja kiinnitetään enemmän huomiota sanojen toistoon (lapsi oppii vain riittävien toistojen auvulla) helppoihin äänteisiin ja intonaatioon ja kasvojen ilmeisiin. Siksi lapselle voi ihan hyvin sanoa, että kaikki skoottereista kevytmoottoripyöriin ovat mopoja, vaikka näin ei teknisesti ottaen kuitenkaan ole, ja itsestään voi puhua kolmannessa persoonassa, että minä tässä olen äiti, sinun äitisi, äiti tässä auttaa jne. 

Mutta ap, onhan tässä se onnellinen asia, että emme puhu englantia vaan suomea. Kuvittele, että sun puoliso kutsuis sua babyksi, vaikka ethän sää nyt vauva ole sentään, herranjumala. Että älä vaan sekaannu mihinkään ulkomaaneläjään, niillä vasta on kaikenlaisia kielellisiä hupsutuksia.

Ei mua haittaa vaikka iskä puhuu silleen "isi haluaa nyt nukkua" vaikka oon jo 25

Aika roisisti käytät tuota "raiskaus"-verbiä.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 21:12"]

Persoonapronominien raiskaaminen lapsille puhuttaessa

Todella usein kuulee, kuinka vanhemmat puhuvat lapsille itsestään kolmannessa persoonassa: "äiti laittaa nyt ruokaa", "isikin tahtoo välillä nukkua". Oma muori tekee tätä vieläkin, vaikka kaikki lapset olemme jo aikuistuneet. Myös lapsista puhutaan kolmannessa persoonassa: "Jessa-Petteri on nyt hyvä ja menee käsien pesulle" jne. Miksi?! Onko puhuttelutapa jotenkin perusteltu, eli eikö viisivuotias(kaan) vielä ymmärrä, mikäli läsnäoleviin osapuoliin viitataan "sinuna" ja "minuna", vai mistä on kyse? Miten teillä lasten kanssa puhutaan? Tässä tavassa vain on jotakin perustavanlaatuisen omituista sekä harvinaisen ärsyttävää! Jäkätinalkutijäkätijäkäti. :D T: Toistaiseksi lapseton kielipoliisi

[/quote]

Missä kohdassa tässä on raiskattu persoonapronomeneja? Taitaa lapsettomalla kielipoliisilla olla termit sekaisin. Eihän persoonapronomeja käytetä näissä esimerkeissäsi, kun puhutaan kolmannessa persoonassa. Kolmannessa persoonassa puhutteleminen oli muuten aikoinaan kohtelias puhuttelutapa suomen kielessä ja ruotsin kielessäkin. 

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 21:23"]

Kyllä mun lapset oppivat äiti- ja isä-sanat, vaikkei koskaan puhuttu heille kolmannessa persoonassa. 

[/quote]

Minun myös. Tämä kolmannen persoonan käyttö vain hämää lasta. Ensin lapsi oppii väärän puhetavan ja sitten hänen pitää oppia puhumaan oikein. Pieni mieli hämmentyy ihan turhaan.

Typeristä perinteistä pitäisi päästä irti. Typerät ihmiset pitävät typeriä perinteitä yllä. On typerää aliarvioida lapsen älyä. Lapsi oppii puhumaan oikein, kun hänelle puhutaan oikein.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 23:05"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 21:12"]

Persoonapronominien raiskaaminen lapsille puhuttaessa

Todella usein kuulee, kuinka vanhemmat puhuvat lapsille itsestään kolmannessa persoonassa: "äiti laittaa nyt ruokaa", "isikin tahtoo välillä nukkua". Oma muori tekee tätä vieläkin, vaikka kaikki lapset olemme jo aikuistuneet. Myös lapsista puhutaan kolmannessa persoonassa: "Jessa-Petteri on nyt hyvä ja menee käsien pesulle" jne. Miksi?! Onko puhuttelutapa jotenkin perusteltu, eli eikö viisivuotias(kaan) vielä ymmärrä, mikäli läsnäoleviin osapuoliin viitataan "sinuna" ja "minuna", vai mistä on kyse? Miten teillä lasten kanssa puhutaan? Tässä tavassa vain on jotakin perustavanlaatuisen omituista sekä harvinaisen ärsyttävää! Jäkätinalkutijäkätijäkäti. :D T: Toistaiseksi lapseton kielipoliisi

[/quote]

Missä kohdassa tässä on raiskattu persoonapronomeneja? Taitaa lapsettomalla kielipoliisilla olla termit sekaisin. Eihän persoonapronomeja käytetä näissä esimerkeissäsi, kun puhutaan kolmannessa persoonassa. Kolmannessa persoonassa puhutteleminen oli muuten aikoinaan kohtelias puhuttelutapa suomen kielessä ja ruotsin kielessäkin. 

[/quote]

Lue tuosta linkistä kohta, jossa puhekielen "te" (teitittely) muuntui muotoon "hän". Eräänlainen teitittelyn nyanssi. "Hän" pronominin käyttö tekee kielestä kömpelöä ja lauserakenteesta vaikeammin ymmärrettävää.

Lapsi kannattaa opettaa hahmottamaan itsensä selkeästi pronominiin "sinä". Kieli kannattaa opettaa helpomman kautta. Teitittely voi olla sitten osana käytöstapaopetusta.

Esim:

1. Jessa-Petteri on nyt hyvä ja menee käsien pesulle.

2. Hän on nyt hyvä ja menee käsien pesulle.

Nyt sitten lause, jossa Jessa-Petteri muuttuu omaksi itsekseen muotoon "sinä".

- Jessa-Petteri, ole hyvä ja mene käsien pesulle.

1800-luvulla teitittely väistyi Ruotsissa kolmannen persoonan, tittelin käytön tieltä, eikä teitittelyyn enää koskaan palattu, vaan puhuttelussa siirryttiin sata vuotta myöhemmin jokseenkin täydelliseen sinutteluun.

Ruotsissa oli ennen sinutteluun siirtymistä monimutkainen järjestelmä, jossa teitittely ei välttämättä ollut kohteliasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Teitittely