Lue keskustelun säännöt.
Missä työssä olisi paljon vaihtelevuutta ja ehkä hiukan vapauttakin?
02.02.2022 |
Kyllästyn todella nopeasti, eikä minulla ole mitään tiettyjä intohimoja, vaan kiinnostuksenkohteeni ja motivaationi vaihtelevat suuresti. Olen yrittänyt etsiä alaa, jossa olisi paljon vaihtelevuutta, ja mieleen tulee lähinnä toimittaja sekä luokanopettaja - jälkimmäinen siksi, että opetettavia aineita on useita.
Valitettavasti toimittajan ammatti on erittäin epävarma, ei kuitenkaan täysin poissuljettu. En kuitenkaan ole luonteeltani kovin rohkea ja sosiaalinen, joten epäilen etten pärjäisi hektisessä ympäristössä enkä olisi luonteva haastattelija, kun kammoan suunnilleen puhelimeen vastaamistakin.
Luokanopettaja taas, no, en pidä lapsista yhtään eikä minulla ole sellaista luontaista auktoriteettiä tai ryhmänvetäjän kykyjä. Äitini on opettaja, joten alaa on tullut nähtyä läheltä ja kaiken kuulemani perusteella kuulostaa aika kauhealta.
Tuleeko kellekään mitään mieleen?
Ja juu, tiedän että täydellistä työtä tuskin onkaan, mutta aina voi yrittää etsiä sitä itselleen sopivinta!
Kommentit (33)
Ala Jehovantodistajien tienraivaajaksi. Helppo duuni kierrellä ovelta ovelle. Palkka on nimellinen, mutta työ on sen mukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän työ kuin työ jossain määrin ala toistamaan itseään, kun tarpeeksi pitkään sitä tekee. Lähtisin etsimään yritystä, jonka sisällä voi tehdä erilaisia hommia ja tarvittaessa vaihtaa eri osastolle, kun vaihtelua alkaa kaipaamaan. Itselleni pankki on mahdollistanut tämän. 10 vuoden aikana 3 eri nimikkeen alla töitä tehneenä voin todeta, että vaihtelua riittää.
Kiitos näkemyksestäsi! Pätkätyöläisenä en ole oikein ajatellutkaan tuota, että firman sisällä voisi oikeasti edetäkin, kun itse olen ns. jäänyt jumiin sille alimmalle tasolle, yleensä siis asiakaspalveluun. Ehkä en ole ollut tarpeeksi hyvä työntekijä, kun ei ole mahdollisuuksia auennut :D Siksipä mietenkin kouluttautumista ja ”alanvaihtoa”, varsinaista alaahan minulla ei ole, kun kokemusta on lähinnä yleisistä asiakaspalvelu- ja assistenttitöistä.
Ap
No johan se aloituksesta selviää, ettei sulla kauaa kiinnosta samat jutut. Ehkä pomotkin näkee, ettei kiinnosta, eikä kysele haluatko ylennystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän työ kuin työ jossain määrin ala toistamaan itseään, kun tarpeeksi pitkään sitä tekee. Lähtisin etsimään yritystä, jonka sisällä voi tehdä erilaisia hommia ja tarvittaessa vaihtaa eri osastolle, kun vaihtelua alkaa kaipaamaan. Itselleni pankki on mahdollistanut tämän. 10 vuoden aikana 3 eri nimikkeen alla töitä tehneenä voin todeta, että vaihtelua riittää.
Kiitos näkemyksestäsi! Pätkätyöläisenä en ole oikein ajatellutkaan tuota, että firman sisällä voisi oikeasti edetäkin, kun itse olen ns. jäänyt jumiin sille alimmalle tasolle, yleensä siis asiakaspalveluun. Ehkä en ole ollut tarpeeksi hyvä työntekijä, kun ei ole mahdollisuuksia auennut :D Siksipä mietenkin kouluttautumista ja ”alanvaihtoa”, varsinaista alaahan minulla ei ole, kun kokemusta on lähinnä yleisistä asiakaspalvelu- ja assistenttitöistä.
Ap
No johan se aloituksesta selviää, ettei sulla kauaa kiinnosta samat jutut. Ehkä pomotkin näkee, ettei kiinnosta, eikä kysele haluatko ylennystä.
Tosiaan samat tehtävät eivät pitkään kiinnosta, olen tehnyt siksi lähinnä määräaikaisia töitä, niin ei tarvitse kyllä pomojenkaan pettyä kun lähden :) Ehkä tosiaankin ovat helpttuneita kun pääsevät eroon, vaikka olen minä työt silti aina tehnyt vaikkei kiinnostaisi, olen velvollisuudentuntoinen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän työ kuin työ jossain määrin ala toistamaan itseään, kun tarpeeksi pitkään sitä tekee. Lähtisin etsimään yritystä, jonka sisällä voi tehdä erilaisia hommia ja tarvittaessa vaihtaa eri osastolle, kun vaihtelua alkaa kaipaamaan. Itselleni pankki on mahdollistanut tämän. 10 vuoden aikana 3 eri nimikkeen alla töitä tehneenä voin todeta, että vaihtelua riittää.
Kiitos näkemyksestäsi! Pätkätyöläisenä en ole oikein ajatellutkaan tuota, että firman sisällä voisi oikeasti edetäkin, kun itse olen ns. jäänyt jumiin sille alimmalle tasolle, yleensä siis asiakaspalveluun. Ehkä en ole ollut tarpeeksi hyvä työntekijä, kun ei ole mahdollisuuksia auennut :D Siksipä mietenkin kouluttautumista ja ”alanvaihtoa”, varsinaista alaahan minulla ei ole, kun kokemusta on lähinnä yleisistä asiakaspalvelu- ja assistenttitöistä.
Ap
No johan se aloituksesta selviää, ettei sulla kauaa kiinnosta samat jutut. Ehkä pomotkin näkee, ettei kiinnosta, eikä kysele haluatko ylennystä.
Tosiaan samat tehtävät eivät pitkään kiinnosta, olen tehnyt siksi lähinnä määräaikaisia töitä, niin ei tarvitse kyllä pomojenkaan pettyä kun lähden :) Ehkä tosiaankin ovat helpttuneita kun pääsevät eroon, vaikka olen minä työt silti aina tehnyt vaikkei kiinnostaisi, olen velvollisuudentuntoinen.
Ap
Kannattaa jatkaa sitten pätkätöitä.
Metsäasiantuntija.
Työpäivä voi alkaa parinkymmenen asteen pakkasessa korvessa murtomaasukset jalassa ja karttalaukku olkapäällä. Välillä vilkaiset puhelimen gps-ohjelmaa ja sitten jatkat sivakointia.
Iltapäivällä olet toimistossa piirtelemässä karttoja ja luomassa suunnitelmia.
Tiedät metsästä kaiken: tuotot ja kustannukset, metsojen hakopuut ja salaiset lähteiköt. Autat metsänomistajia vihreän kullan hallinnoimisessa kuin pankkiiri, mutta olet myös luontokohteiden suojelusenkeli. Piirrät elämän ja kuoleman rajaa liito-oraville, palokärjille ja harvinaisille perinnebiotooppien lajeille.
Työ on suhteellisen kuluttavaa ja edellyttää vankkaa osaamista sekä kykyä tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Mutta on tämä palkitsevaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muurari ja erikoistu takkoihin. Kohteet vaihtuu, työtä on valmistakkojen muurauksesta uniikkien ratkaisuiden suunnitteluun/toteuttamiseen.
Meille muurautettiin leivinuuni seuraavasti: näytettiin muurarille kuvastosta malli, kerrottiin mitä muutoksia halutaan ja uunin mitat. Seuraavana päivänä tuli tarvikelista ja hahmotelma uunista. Se hyväksyttiin, tilasin tavarat ja muurari teki uunin.
Tapaturma-aseman röntgenhoitaja. Ihan paras paikka minulle.Voi vaihtaa joskus vaikka ykstuyeslle ultraäänihoitajaksi. Tietokonetomografia tutkimukset ja magneettitutimukset. Isotoopit ja Sädehoito. Sydämen sepelvaltimotutkimukset. Pitää olla kyllä tarkka ja huolelilnen. Jatkuva koulutus kivaa.Ala etenee vauhdilla. Matikka pitäää hallita ja enkku. Voit olla myös vuodeosastolla joskus. Yksityisellä voi ahkerana tehdä rahaa. lääketieteen laitteet asiantuntijana voi työskennellä. Harva päsee ekana näkemään pienet kolmoset jo kohdussa. Aika sykähähdyttävää. Minulla onkin paras ammatti. Olen siitä ylpeä. Hyvä lisä fksut työkaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostat aloituksen ja lähestulkoon kaikkien vastausten perusteella ihan minulta. Jopa äideillämme on sama ammatti. Tämä kyseinen aihe aiheuttaa suurta stressiä itsellenikin, kun tuntuu, että vuodet vain vierivät ja koko ajan teen jotain, mitä vihaan ja muut tekevät jotain mistä oikesti tykkäävät ja pääsevät etenemään haluamallaan tiellä.
It-konsultin työ on itsenäistä ja vaihtelevaa, mutta ei saa olla mikään kumma hyypiö kun sen 10% ajasta vuorovaikuttaa asiakkaan nörttien tai liiketoimintahenkilöiden kanssa. Normaali sosiaalisuus riittää, ei tarvi tehdä esiintymisellä vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostat aloituksen ja lähestulkoon kaikkien vastausten perusteella ihan minulta. Jopa äideillämme on sama ammatti. Tämä kyseinen aihe aiheuttaa suurta stressiä itsellenikin, kun tuntuu, että vuodet vain vierivät ja koko ajan teen jotain, mitä vihaan ja muut tekevät jotain mistä oikesti tykkäävät ja pääsevät etenemään haluamallaan tiellä.
Kiva kuulla, että on muitakin saman ”ongelman” kanssa painivia! Vaikka harmillinen tilanne onkin. Oletko myös sellainen, että tykkäisit opiskella vaikka ja mitä, mutta ajatus siitä, että työelämä olisi vain yhteen aiheeseen keskittymistä on kammottava?
Olisinpa saanut synnyinlahjaksi rohkeamman luonteen, mutta päinvastoin… Lisäksi itsetuntoa ja rohkeutta on lytännyt aikanaan koulukiusaaminen, muistan olleeni lapsena sitä ennen paljon reippaampi ja tykkäsin jopa esiintyäkin. Esimerkiksi juuri tomittajaksi pyrkimistä on minulla estänyt enemmän luonteenpiirteeni kuin kiinnostuksen puute.
Ammatinvalintatesteistä muuten saan aina tulokseksi kirjailijan :D Toimittajakin nousee aika korkealle.
Ap
Tutkija. Mutta vaatii ensin maisterin tutkinnon ja yleensä vielä tohtorinkin. On kuitenkin todella vaihtelevaa tutkimusprojektien mukaan ja itsenäistä. On suunnittelua, budjetointia, rahoituksen hakua, aineiston keruuta ja analysointia ja raportointia, esiintymistä ja matkustelua. Saat olla joka alan asiantuntija ihan yksin. Mikä on myös työn varjopuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostat aloituksen ja lähestulkoon kaikkien vastausten perusteella ihan minulta. Jopa äideillämme on sama ammatti. Tämä kyseinen aihe aiheuttaa suurta stressiä itsellenikin, kun tuntuu, että vuodet vain vierivät ja koko ajan teen jotain, mitä vihaan ja muut tekevät jotain mistä oikesti tykkäävät ja pääsevät etenemään haluamallaan tiellä.
Kiva kuulla, että on muitakin saman ”ongelman” kanssa painivia! Vaikka harmillinen tilanne onkin. Oletko myös sellainen, että tykkäisit opiskella vaikka ja mitä, mutta ajatus siitä, että työelämä olisi vain yhteen aiheeseen keskittymistä on kammottava?
Olisinpa saanut synnyinlahjaksi rohkeamman luonteen, mutta päinvastoin… Lisäksi itsetuntoa ja rohkeutta on lytännyt aikanaan koulukiusaaminen, muistan olleeni lapsena sitä ennen paljon reippaampi ja tykkäsin jopa esiintyäkin. Esimerkiksi juuri tomittajaksi pyrkimistä on minulla estänyt enemmän luonteenpiirteeni kuin kiinnostuksen puute.
Ammatinvalintatesteistä muuten saan aina tulokseksi kirjailijan :D Toimittajakin nousee aika korkealle.
Ap
Mustakin tuntuu, että olisin liian ujo toimittajaksi, vaikka muuten se kuulostaakin kiehtovalta. Toisaalta olen myös aika pohtiva ja hidas kirjoittaja, mikä olisi varmasti ongelma myös.
Joo, moni ala tuntuu ajatuksen tasolla mielenkiintoiselta, mutta sitten sen saman aihepiirin opiskelu ja varsinkin työnteko saman aihepiirin asioissa koko ajan tuntuu ihan hirveältä. Olen 20-vuotias ja kokeillut jo paria yliopistoalaa, mutta jotenkin tuntuu, että eivät nämä ole omia juttuja.
Minulla on myös kesätyökokemuksia erilaisilta aloilta ja nekin olivat ehkä sen päivän tai viikon mielenkiintoisia. Sitten alkoi tylsyys ja kesätyön lopun odottaminen. En voi kuvitella työskenteleväni esim. jossain postissa koko elämääni.
Maanviljelijä. On peltotyöt, metsätyöt, kotieläintyöt, rakennusten kunnossapitotyöt, varsinkin paperityöt, tilan ulkopuoliset työt, lisäkoulutukset.Varmasti tästä jotain vielä puuttuu.