Vanhempani eivät rakasta minua
Kirjoitan tätä aivosumussa.
Vähennän rauhoittavien avulla mielialalääkitystäni.
Olen yli 50 vuotias..en usko vanhusterapiaan.
En uskalla luoda uusia ihmissuhteita, koska pelkään että ne loppuvat minun takiani.
Saadan saada raivonpuuskia jolloin en hallitse itseäni.
näin lähinnä humalassa mutta myös joskus selvinpäin.
Mahdollisuuksia uusiin ystäviin olisi pilvin pimein:(
Kommentit (7)
Eipä ihme että eivät rakasta.
Olet harhainen raivohullu.
Ulkona on nätti ilma...
tee palvelus ja mene syömään keltaista lunta.
Ihan normaalia. Ei munkaan vanhemmat rakasta eikä ole koskaan rakastaneet, ei edes lapsena jolloin oli monenlaista kaltoinkohtelua.
Olen opetellut rakastamaan itse itseäni ja pärjään oikein hyvin ja olen onnellinen! Vanhemmat edelleen vain uhkailee, kiristää, haukkuu ja vihaa, joten heidän kanssaan on niin etäiset välit kuin mahdollista. Suosittelen samaa.
Tutkijat ovat valottaneet tätä tilaa enemmän 2000-luvun alusta lähtien, ja sitä kutsutaan raivopuuskasyndroomaksi (intermittent explosive disorder). Siihen kuuluvat impulsiiviset raivokohtaukset, jotka näyttävät olevan suhteettomia välittömään provokaatioon verrattuna ja joilla on vakavia seurauksia – sanallista solvausta, uhkailua, aineellisia vahinkoja, pahoinpitelyjä ja vammoja.
American Psychiatric Association -järjestön määritelmässä mukaan luetaan kaikki käytös, jota ei voi selittää paremmin epäsosiaalisella tai rajatilapersoonallisuudella, tarkkaavaisuushäiriöllä, käytöshäiriöllä, päihteiden käytöllä tai dementialla