Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ettei huutavaa lasta osata viedä hääkirkosta pihalle?
08.06.2015 |
En vain voi ymmärtää vanhempia jotka antavat sen s**tanan pilttinsä rääkyä toisten tärkeää juhlahetkeä piloille. Uskomatonta törkeyttä ja ajattelemattomuutta.
Muutenkin rasittaa huonosti kasvatetut lapset, joita vanhemmat eivät millään saa istumaan hiljaa paikallaan edes sitä puolta tuntia.
Ja sitten marttyyrinä vingutaan että häät ovat perhejuhla ja KYLLÄ PITÄÄ MINUN RAIJA-MANNENI VÄÄRIN ADHD:KSI DIAGNOSOIDULLE, KASVATUKSEN VIRHEISTÄ JOHTUVALLE SILKALLA V*TTUMAISUUDELLE OLLA TEIDÄN HÄISSÄNNE TILAA. Huh. Todellakin pidän lapsettomat häät.
Kommentit (357)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:58"]
Jos haluatte rauhallisen ja häiriöttömän vihkimisen, järkätkää se ilman ainuttakaan vierasta ja pitäkää vain hääjuhlat. Nimittäin ketään vierasta ei oikeasti teidän vihkivalat kiinnosta, ne on vain hääparia varten. tai no ehkä mutseja kiinnostaa. Oikeasti ei ketään muuta.
[/quote]
Miksiköhän kaikki vieraat sitten tulevat kuitenkin hääjuhliin, kivasti laittautuneita ja kuulemma ovat ihan juhlia odottaneet, jos ei kerran ketään kiinnosta? Jos ei ole munaa kieltäytyä kutsusta, niin se on mielestäni ihan vieraan oma ongelma ja silloin sopii kyllä käyttäytyä.
[/quote]
Hääjuhlaan tullaan tapaamaan sukulaisia ja kavereita ja toivottavasti myös nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta ohjelmasta. Varsinkin viimeinen aika harvoin toteutuu. Mutta ainakin minulle tärkeä elementti on päästä ajan tasalle siitä, mitä sukulaisille ja kavereille kuuluu.
[/quote]
Mihin sinä sitten sitä hääjuhlaa tarvitset jos kerran suvun kuulumiset ovat pääasia? Miksi pitää tulla loisimaan toisten juhliin jos ei kerran kiinnosta? Etkö osaa järjestää omia juhlia jotta voisitte oikein kunnolla vaihtaa kuulumisia sukulaisten kanssa. Edelleen: on vieraan täysin oma ongelma jos ei ole ymmärtänyt hääkutsusta kieltäytyä. Kun tulee toisten juhliiin, silloin käyttäydytään tilaisuuden vaatimalla tavalla. Omat pippalosi voit toki järjestää ihan miten lystäät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
En tietenkään kiellä mielikuvituksen käyttöä, enkä myöskään kiellä sinulta ja seurakuntasi jäseniltä tapaanne toimia. Muistaakseni kirjoitin tuohon mielipiteeni alkuun että "Minä ajattelen niin". Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tavallaan kunnioittaisi jumalanpalvelusta/juhlaa olemalla häiritsemättä toisia.
[/quote]
Kyllä. Tapaluterilaisena kasvaneena muistan omasta lapsuudestani nämä pakolliset kirkkokäynnit, ja sen, että siellä penkissä piti istua hiljaa paikallaan. Hemmetin tylsää. Vertailukohtaa tähän toiseen kulttuuriin löytyy ja minusta olisi hienoa, jos ihmiset ymmärtäisivät, ettei kaikkea tarvitse tehdä kuten on aina tehty, vain siksi, että niin on aina tehty. Jos kirkossa saa imettää, miksi siellä vähän isompi lapsi ei saisi tutkia jotakin hiljaista lelua? Voihan se olla vaikka lasten uskonnollinen kuvakirja, kai niitäkin löytyy?
Saat toki ajatella kuten ajattelet, minä haluan kuitenkin haastaa ajatuksesi ja kysyn, mitä lapsesi menettäisivät, jos he olisivat 2-5 vuotiaita ja leikkisivät vaikka koko jumalanpalveluksen ajan pienillä hiljaisilla leluilla? Millä tavalla tämä häiritsisi sinua, jos edellisen penkkirivin lapset toimisivat noin?
[/quote]
Itse en toimisi noin siitä syystä enkä ole toiminut, vaan olenkotona sanont, että tämä on tärkeä päivä xxxx ja yyyy:lle ja me olemme yleisönä siellä ja ihailemme heitä, xxxx:n pukua.
En voi ymmärtää että kukaan yhtäkkiä isona 5-vuotiaana osaa olal jos siihen saakka on saanut olla kuin ellun kanat eikä ole tarvinnut harjoitella keskittymistä.
Eli toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen alkaa syntymästä, silloin aletaan jo puhua lapselle, ja aina otetaan itse huomioon muut, esim poistutaan kirkosta ja jos lapsi alle 3v jäädään takapenkkiin nopean poistumisen varmistamiseksi, jos sellainen tulee.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:32"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 04:56"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 01:39"]
On se kumma ettei niitä hellanterttusia osata pitää kurissa ja nuhteessa. Kyllä lapset tarvii opettaa pitämään lärvinsä ummessa kirkossa ja muissa tilaisuuksissa. Jos tollanen tulis omaan häihini rääkymään, niin ottaisin niskasta kiinni ja tunkisin Itämerestä ongitun ison elohopeasilakan sen pennun suuhun.
[/quote]
Sullapa on mielenkiintoiset kasvatusmetodit.
Kehtaan kyseenalaista myöskin uhoamisesi. tyydyt mulkoilemaan ja jupisemaan selän takana, kuten 99,9% kaltaisistasi. Silloin, kun tosiaan tarvittaisiin jonkun ulkopuolisen "kyläläisen" ystävällistä apua, kukaan ei nosta persettään penkistä eikä tee yhtään mitään, vaikka nimen omaan pitäisi.
[/quote]
Mitä apua tarvitaan siihen, että nousee ylös penkistä, kävelee ulos ja hoitaa omaa lastaan? Tai estää tanssilattialla kirmaavaa lastaan tönimästä hääparia häävalssin aikana? Moni varmaan tyytyy mulkoiluun ja jupisemiseen, koska on niin absurdia, ettei vanhemmat kaitse omia lapsiaan.
[/quote]
Sitä apua, että jos vanhemmille ei tule mieleen puuttua lasten käytökseen, muut voivat jeesata siinä. Herranen aika, kumpi on tilaisuuden läpimenon kannalta parempi, olla puuttumatta vai puuttua?
Toki haasteena tässä mitä ilmeisimmin on se, ettei ulkopuolinen kykene puuttumaan tilanteeseen hyväntahtoisesti ja nolaamatta, vaan hampaat irvessä ja kiukkua pidätellen. Jotenkin suomalaisesta kulttuurista sellainen puuttuu nykyään ihan kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
Itse en henkilökohtaisesti käsitä, miten voi oppia, jos ei harjoittele.
Siis että joskus vain ollaan eikä leikitä. Piste.
Iästä riippumatta.
[/quote]
Miten pieni lapsi oppii muuten kuin leikkimällä? Tuo sun logiikka toimii isommalle, jo kouluikään ehtineelle lapselle, mutta alle kouluikäinen lapsi jaksaa istua paikallaan tylsistymättä vain hetken verran. Ei ihme, että niin monet häät pilataan näiden "lapsiaan opettavien vanhempien" toimesta taas tänäkin kesänä.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:50"]
Itse en toimisi noin siitä syystä enkä ole toiminut, vaan olenkotona sanont, että tämä on tärkeä päivä xxxx ja yyyy:lle ja me olemme yleisönä siellä ja ihailemme heitä, xxxx:n pukua.
En voi ymmärtää että kukaan yhtäkkiä isona 5-vuotiaana osaa olal jos siihen saakka on saanut olla kuin ellun kanat eikä ole tarvinnut harjoitella keskittymistä.
Eli toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen alkaa syntymästä, silloin aletaan jo puhua lapselle, ja aina otetaan itse huomioon muut, esim poistutaan kirkosta ja jos lapsi alle 3v jäädään takapenkkiin nopean poistumisen varmistamiseksi, jos sellainen tulee.
[/quote]
Meniköhän sulta tämä kokonaan ohitse? Se, että 2v lapsi istuu hiljaa tuolissaan tunnin ajan, siis ihan hiljaa ja liimailee vanhemman avustamana tarroja kirjaan, ei liene sama kuin "ellun kana", vaan tuossahan nimenomaan harjoitellaan sitä keskittymistä... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:54"]
En muuta tiedä, mutta lapsi (siis pieni) ei tosiaankaan huuda vittumaisuuttaan. Lapsi on syytön ap siihen, jos ei häntä viedä ulos, tms
[/quote]
Lapsi on syytön, mutta sitä tässä ihmetelläänkin, miksi vanhemmat eivät tajua. Juuri tänä keväänä alakoulun kevätjuhlassa jäi isolta osalta kuulematta esim. kuudesluokkalaisen puhe kokonaan (+ moni uu huolella valmisteltu ohjelmanumero) kun joku onneton vanhempi antoi pikkutyttönsä riehua salissa. Kuudesluokkalaiset valmistelleet puhetta viikkoja ja yksi pikkutyttö pilaa juhlan kaikilta. Todella hävytöntä minusta ja muista piittaamatonta toimintaa.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:48"]Kaveri kertoi että hänen lapsensa sylikummin oma 5v poika oli saanut mustasukkaisuus kohtauksen kesken ristimisen. Oli huutanut että näytät äiti hirveän rumalta tuo vauva sylissä ja oli huutanut suoraan huutoa eikä ollut lopettanut. Mitä teki pojan isä? Ei mitään katseli vain. Oli ollut ikävät ristiäiset.
[/quote]
Nähty myös ristiäiset, jossa 8-vuotias olisi halunnut tanssia kesken kasteen. Kun äiti tuimana pudisti päätään, 8-v tönäisi pappia ja meni sitten tämän paikalle tanssimaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
En tietenkään kiellä mielikuvituksen käyttöä, enkä myöskään kiellä sinulta ja seurakuntasi jäseniltä tapaanne toimia. Muistaakseni kirjoitin tuohon mielipiteeni alkuun että "Minä ajattelen niin". Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tavallaan kunnioittaisi jumalanpalvelusta/juhlaa olemalla häiritsemättä toisia.
[/quote]
Kyllä. Tapaluterilaisena kasvaneena muistan omasta lapsuudestani nämä pakolliset kirkkokäynnit, ja sen, että siellä penkissä piti istua hiljaa paikallaan. Hemmetin tylsää. Vertailukohtaa tähän toiseen kulttuuriin löytyy ja minusta olisi hienoa, jos ihmiset ymmärtäisivät, ettei kaikkea tarvitse tehdä kuten on aina tehty, vain siksi, että niin on aina tehty. Jos kirkossa saa imettää, miksi siellä vähän isompi lapsi ei saisi tutkia jotakin hiljaista lelua? Voihan se olla vaikka lasten uskonnollinen kuvakirja, kai niitäkin löytyy?
Saat toki ajatella kuten ajattelet, minä haluan kuitenkin haastaa ajatuksesi ja kysyn, mitä lapsesi menettäisivät, jos he olisivat 2-5 vuotiaita ja leikkisivät vaikka koko jumalanpalveluksen ajan pienillä hiljaisilla leluilla? Millä tavalla tämä häiritsisi sinua, jos edellisen penkkirivin lapset toimisivat noin?
[/quote]
En ole tässä kommentoinut aikaisemmin, mutta minusta on paikallaan että lapsille opetetaan, miten eri tiloissa, tilaisuuksissa ja tilanteissa kulloinkin käyttäydytään. Se että joka paikkaan raahataaan leluja, joilla pidetään lapsi kiireisenä ja hiljaisena ja eräällä lailla harhaan johdettuna, ei ole minusta ihan se juttu. Kyllä me takavuosinakin opittiin, että kirkossa ollaan hiljaa. Mielikuvitusleikkejä päänsä sisällä voi harrastaa ja laskea vaikka kynttilöitä tai tiilenpäitä, mutta mitään barbeja ei oteta messiin.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:17"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:33"]
Jos kukaan ei vie, niin kunnon suomalaiskansalliseen tapaan koko kylä ignooraa ja paheksuu jälkeenpäin niin pirusti.
[/quote]
Tämähän se on ollut tapana. Mutta sitä ainutkertaista juhlatilannetta ei saa enää koskaan takaisin.
[/quote]
Hääpari stressaa itsensä lataamoon hääkarkkeja värkkäämällä, mutta ei tajua värvätä kaasoa, bestmania tai muuta reipasta apulaista järkkäriksi? Huonosti järjestetyt häät!!
[/quote]
Joo, kyllä kaason ja bestmanin tehtävä on vaikka kesken vihkimisen poistua alttarilta ja lähteä saattelemaan rääkyvää lasta äiteineen ulos, kun mamma ei itse tajua. Voi hyvää päivää taas.
[/quote]
Olet nyt jotenkin jumittunut siihen tärkeeseen kaasoon. Voit vapaasti nimetä vaikka järkkärimarsalkan siihen hommaan. Huomaatko, että ajattelutavaltasi olet ihan samanlainen fakki-idiootti kuin kaikki ne syvästi paheksumasi vanhemmat, joiden päähän ei pälkähdä vaimentaa mölyapinoitaan? Näköjään et edes halua tehdä mitään ongelman ratkaisemiseksi, tuhiset vain että vanhempien pitää tajuta, vanhempien pitää tajuta, ja jos eivät tajua niin kylläpä ovat idareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:30"]
MITEN tätä voi noin iso joukko alapeukuttaa?! Eikö häiriötekijöitä muka voi auttaa poistumaan, vaikka ne ovatkin niin paheksuttavia?
[/quote]
Suomessa on kulttuuri, jossa ei puututa toisten tekemisiin aktiivisesti, paheksutaan vain silmiä pyöritellen. Minusta tuo olisi loistava idea. Siinä saattaisi häkeltyneet vanhemmatkin seurata kiltisti perässä kuin lammas teuraalle.
[/quote]
Lammas teuraalle? Eieiei, vaan yhteisymmärryksessä ulos rauhoittumaan, ystävällisesti, ketään nolaamatta ja numeroa tekemättä.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
En tietenkään kiellä mielikuvituksen käyttöä, enkä myöskään kiellä sinulta ja seurakuntasi jäseniltä tapaanne toimia. Muistaakseni kirjoitin tuohon mielipiteeni alkuun että "Minä ajattelen niin". Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tavallaan kunnioittaisi jumalanpalvelusta/juhlaa olemalla häiritsemättä toisia.
[/quote]
Kyllä. Tapaluterilaisena kasvaneena muistan omasta lapsuudestani nämä pakolliset kirkkokäynnit, ja sen, että siellä penkissä piti istua hiljaa paikallaan. Hemmetin tylsää. Vertailukohtaa tähän toiseen kulttuuriin löytyy ja minusta olisi hienoa, jos ihmiset ymmärtäisivät, ettei kaikkea tarvitse tehdä kuten on aina tehty, vain siksi, että niin on aina tehty. Jos kirkossa saa imettää, miksi siellä vähän isompi lapsi ei saisi tutkia jotakin hiljaista lelua? Voihan se olla vaikka lasten uskonnollinen kuvakirja, kai niitäkin löytyy?
Saat toki ajatella kuten ajattelet, minä haluan kuitenkin haastaa ajatuksesi ja kysyn, mitä lapsesi menettäisivät, jos he olisivat 2-5 vuotiaita ja leikkisivät vaikka koko jumalanpalveluksen ajan pienillä hiljaisilla leluilla? Millä tavalla tämä häiritsisi sinua, jos edellisen penkkirivin lapset toimisivat noin?
[/quote]
En ole tässä kommentoinut aikaisemmin, mutta minusta on paikallaan että lapsille opetetaan, miten eri tiloissa, tilaisuuksissa ja tilanteissa kulloinkin käyttäydytään. Se että joka paikkaan raahataaan leluja, joilla pidetään lapsi kiireisenä ja hiljaisena ja eräällä lailla harhaan johdettuna, ei ole minusta ihan se juttu. Kyllä me takavuosinakin opittiin, että kirkossa ollaan hiljaa. Mielikuvitusleikkejä päänsä sisällä voi harrastaa ja laskea vaikka kynttilöitä tai tiilenpäitä, mutta mitään barbeja ei oteta messiin.
[/quote]
No ei sitä mennä kenenkään häihin harjoittelemaan. :D Edelleen, ei ihme, että näitä tilanteita on joka häissä. Ajatuskulttuurin tuulettumiselle olisi jo aika.
P.S. Ei meillä 2v leiki barbeilla kirkossa. Vaan tällaisella: http://jocelynandjason.blogspot.fi/2011/11/apple-tree-and-dinosaur-quiet-book.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:35"]
Vinkki niille jotka haluaa nähdä tai kuulla seremonian mutta lapset rupeaa levottomiksi. Viekää ne lehterille. Yhdet häät istuin autiolla lehterillä, oma muksu oli jotain 3v silloin ja sen suurin ilo oli kiipeillä hiljaa niillä penkeillä, itse pidin vain silmällä ettei se telo itteään. Samalla lehterillä oli myös joku isä parin vähän vanhemman lapsen kanssa.
[/quote]
Toimii varmasti isompien lasten kanssa. Viime kesänä olin häissä, jossa pieni vauva alkoi huutaa. Huutoa kesti ja kesti... kunnes lapsen isä vihdoin älysi nousta penkistä vauvan kanssa. Koko hääväki huokaisi helpotuksesta - vihdoinkin se vie sen vauvan ulos! No nuolaistiin ennen kuin tipahti: isä siirtyi sen kirkuvan vauvan kanssa lehterille! Sieltähän se vasta kaikuikin...
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:58"]
Jos haluatte rauhallisen ja häiriöttömän vihkimisen, järkätkää se ilman ainuttakaan vierasta ja pitäkää vain hääjuhlat. Nimittäin ketään vierasta ei oikeasti teidän vihkivalat kiinnosta, ne on vain hääparia varten. tai no ehkä mutseja kiinnostaa. Oikeasti ei ketään muuta.
[/quote]
Miksiköhän kaikki vieraat sitten tulevat kuitenkin hääjuhliin, kivasti laittautuneita ja kuulemma ovat ihan juhlia odottaneet, jos ei kerran ketään kiinnosta? Jos ei ole munaa kieltäytyä kutsusta, niin se on mielestäni ihan vieraan oma ongelma ja silloin sopii kyllä käyttäytyä.
[/quote]
Hääjuhlaan tullaan tapaamaan sukulaisia ja kavereita ja toivottavasti myös nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta ohjelmasta. Varsinkin viimeinen aika harvoin toteutuu. Mutta ainakin minulle tärkeä elementti on päästä ajan tasalle siitä, mitä sukulaisille ja kavereille kuuluu.
[/quote]
Mihin sinä sitten sitä hääjuhlaa tarvitset jos kerran suvun kuulumiset ovat pääasia? Miksi pitää tulla loisimaan toisten juhliin jos ei kerran kiinnosta? Etkö osaa järjestää omia juhlia jotta voisitte oikein kunnolla vaihtaa kuulumisia sukulaisten kanssa. Edelleen: on vieraan täysin oma ongelma jos ei ole ymmärtänyt hääkutsusta kieltäytyä. Kun tulee toisten juhliiin, silloin käyttäydytään tilaisuuden vaatimalla tavalla. Omat pippalosi voit toki järjestää ihan miten lystäät.
[/quote]
:D :D :D
Nykymorsian!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:35"]
Vinkki niille jotka haluaa nähdä tai kuulla seremonian mutta lapset rupeaa levottomiksi. Viekää ne lehterille. Yhdet häät istuin autiolla lehterillä, oma muksu oli jotain 3v silloin ja sen suurin ilo oli kiipeillä hiljaa niillä penkeillä, itse pidin vain silmällä ettei se telo itteään. Samalla lehterillä oli myös joku isä parin vähän vanhemman lapsen kanssa.
[/quote]
Toimii varmasti isompien lasten kanssa. Viime kesänä olin häissä, jossa pieni vauva alkoi huutaa. Huutoa kesti ja kesti... kunnes lapsen isä vihdoin älysi nousta penkistä vauvan kanssa. Koko hääväki huokaisi helpotuksesta - vihdoinkin se vie sen vauvan ulos! No nuolaistiin ennen kuin tipahti: isä siirtyi sen kirkuvan vauvan kanssa lehterille! Sieltähän se vasta kaikuikin...
[/quote]
Kuten tässäkin ketjussa on monessa vastauksessa tullut esille: nuo tilaisuudethan ovat niitä hetkiä, jolloin sitä hiljaa olemista harjoitellaan. Ei voi oppia, jos ei harjoittele! :D
Menkääs harjoittelemaan sunnuntaisin normaaliin jumalanpalvelukseen, eikä kenenkään häätilaisuuksiin.
Jos vanhempi ei itse älyä siirtyä huutavan lapsen kanssa pois, niin miten luulette hänen reagoivan siihen että joku tulee hänet häätämään pihalle? Jos omasta mielestä lapsi on vain suloinen eikä häiritse ketään, niin siitähän se vasta meteli syntyykin kun joku tulee väittämään omaa kullannuppua häiriöksi!
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
En tietenkään kiellä mielikuvituksen käyttöä, enkä myöskään kiellä sinulta ja seurakuntasi jäseniltä tapaanne toimia. Muistaakseni kirjoitin tuohon mielipiteeni alkuun että "Minä ajattelen niin". Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tavallaan kunnioittaisi jumalanpalvelusta/juhlaa olemalla häiritsemättä toisia.
[/quote]
Kyllä. Tapaluterilaisena kasvaneena muistan omasta lapsuudestani nämä pakolliset kirkkokäynnit, ja sen, että siellä penkissä piti istua hiljaa paikallaan. Hemmetin tylsää. Vertailukohtaa tähän toiseen kulttuuriin löytyy ja minusta olisi hienoa, jos ihmiset ymmärtäisivät, ettei kaikkea tarvitse tehdä kuten on aina tehty, vain siksi, että niin on aina tehty. Jos kirkossa saa imettää, miksi siellä vähän isompi lapsi ei saisi tutkia jotakin hiljaista lelua? Voihan se olla vaikka lasten uskonnollinen kuvakirja, kai niitäkin löytyy?
Saat toki ajatella kuten ajattelet, minä haluan kuitenkin haastaa ajatuksesi ja kysyn, mitä lapsesi menettäisivät, jos he olisivat 2-5 vuotiaita ja leikkisivät vaikka koko jumalanpalveluksen ajan pienillä hiljaisilla leluilla? Millä tavalla tämä häiritsisi sinua, jos edellisen penkkirivin lapset toimisivat noin?
[/quote]
En ole tässä kommentoinut aikaisemmin, mutta minusta on paikallaan että lapsille opetetaan, miten eri tiloissa, tilaisuuksissa ja tilanteissa kulloinkin käyttäydytään. Se että joka paikkaan raahataaan leluja, joilla pidetään lapsi kiireisenä ja hiljaisena ja eräällä lailla harhaan johdettuna, ei ole minusta ihan se juttu. Kyllä me takavuosinakin opittiin, että kirkossa ollaan hiljaa. Mielikuvitusleikkejä päänsä sisällä voi harrastaa ja laskea vaikka kynttilöitä tai tiilenpäitä, mutta mitään barbeja ei oteta messiin.
[/quote]
Miten tämä on toiminut omien lastesi kohdalla? Jouduitteko lähtemään useasti kesken pois vai osasivatko heti käyttäytyä?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:58"]
Jos haluatte rauhallisen ja häiriöttömän vihkimisen, järkätkää se ilman ainuttakaan vierasta ja pitäkää vain hääjuhlat. Nimittäin ketään vierasta ei oikeasti teidän vihkivalat kiinnosta, ne on vain hääparia varten. tai no ehkä mutseja kiinnostaa. Oikeasti ei ketään muuta.
[/quote]
Miksiköhän kaikki vieraat sitten tulevat kuitenkin hääjuhliin, kivasti laittautuneita ja kuulemma ovat ihan juhlia odottaneet, jos ei kerran ketään kiinnosta? Jos ei ole munaa kieltäytyä kutsusta, niin se on mielestäni ihan vieraan oma ongelma ja silloin sopii kyllä käyttäytyä.
[/quote]
Hääjuhlaan tullaan tapaamaan sukulaisia ja kavereita ja toivottavasti myös nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta ohjelmasta. Varsinkin viimeinen aika harvoin toteutuu. Mutta ainakin minulle tärkeä elementti on päästä ajan tasalle siitä, mitä sukulaisille ja kavereille kuuluu.
[/quote]
Mihin sinä sitten sitä hääjuhlaa tarvitset jos kerran suvun kuulumiset ovat pääasia? Miksi pitää tulla loisimaan toisten juhliin jos ei kerran kiinnosta? Etkö osaa järjestää omia juhlia jotta voisitte oikein kunnolla vaihtaa kuulumisia sukulaisten kanssa. Edelleen: on vieraan täysin oma ongelma jos ei ole ymmärtänyt hääkutsusta kieltäytyä. Kun tulee toisten juhliiin, silloin käyttäydytään tilaisuuden vaatimalla tavalla. Omat pippalosi voit toki järjestää ihan miten lystäät.
[/quote]
:D :D :D
Nykymorsian!!
[/quote]
No etkö muuta osannut enää sanoa :)
Ihmettelin vain sitä, että miksi hääparin pitäisi järjestää omalla kustannuksellaa SINULLE sukukokous ja huolehtia siitä että SINÄ pääset vaihtamaan kuulumisia sukulaistesi kanssa eika vaan häiritä SINUA jollain jonniinjoutavilla vihkivaloilla? Hääjuhlassa pääosassa on hääpari, etä sinä sukulaistesi kanssa. Jos et tätä asiaa pysty sulattamaan, on todellakin aika kasvattaa munat ja opetalla kieltäytymään hääkutsusta. Järjestä omat juhlat tuota sukukousta varten.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:16"]
Miten tämä on toiminut omien lastesi kohdalla? Jouduitteko lähtemään useasti kesken pois vai osasivatko heti käyttäytyä?
[/quote]
Minäkin haluaisin kuulla tähän vastauksen. Olisiko niin, että palstalle on sujahtanut Suomen ainoa ihminen, jonka lapset ovat osanneet käyttäytyä esimerkillisesti heti kohdusta ulos tultuaan? :O
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 23:58"]
Jos haluatte rauhallisen ja häiriöttömän vihkimisen, järkätkää se ilman ainuttakaan vierasta ja pitäkää vain hääjuhlat. Nimittäin ketään vierasta ei oikeasti teidän vihkivalat kiinnosta, ne on vain hääparia varten. tai no ehkä mutseja kiinnostaa. Oikeasti ei ketään muuta.
[/quote]
Miksiköhän kaikki vieraat sitten tulevat kuitenkin hääjuhliin, kivasti laittautuneita ja kuulemma ovat ihan juhlia odottaneet, jos ei kerran ketään kiinnosta? Jos ei ole munaa kieltäytyä kutsusta, niin se on mielestäni ihan vieraan oma ongelma ja silloin sopii kyllä käyttäytyä.
[/quote]
Hääjuhlaan tullaan tapaamaan sukulaisia ja kavereita ja toivottavasti myös nauttimaan hyvästä ruoasta ja laadukkaasta ohjelmasta. Varsinkin viimeinen aika harvoin toteutuu. Mutta ainakin minulle tärkeä elementti on päästä ajan tasalle siitä, mitä sukulaisille ja kavereille kuuluu.
[/quote]
Mihin sinä sitten sitä hääjuhlaa tarvitset jos kerran suvun kuulumiset ovat pääasia? Miksi pitää tulla loisimaan toisten juhliin jos ei kerran kiinnosta? Etkö osaa järjestää omia juhlia jotta voisitte oikein kunnolla vaihtaa kuulumisia sukulaisten kanssa. Edelleen: on vieraan täysin oma ongelma jos ei ole ymmärtänyt hääkutsusta kieltäytyä. Kun tulee toisten juhliiin, silloin käyttäydytään tilaisuuden vaatimalla tavalla. Omat pippalosi voit toki järjestää ihan miten lystäät.
[/quote]
:D :D :D
Nykymorsian!!
[/quote]
No etkö muuta osannut enää sanoa :)
Ihmettelin vain sitä, että miksi hääparin pitäisi järjestää omalla kustannuksellaa SINULLE sukukokous ja huolehtia siitä että SINÄ pääset vaihtamaan kuulumisia sukulaistesi kanssa eika vaan häiritä SINUA jollain jonniinjoutavilla vihkivaloilla? Hääjuhlassa pääosassa on hääpari, etä sinä sukulaistesi kanssa. Jos et tätä asiaa pysty sulattamaan, on todellakin aika kasvattaa munat ja opetalla kieltäytymään hääkutsusta. Järjestä omat juhlat tuota sukukousta varten.
[/quote]
Hääpari kuulee kyllä tahtomisensa ja lähiomaiset. Se kai siinä on se pointti.
Miksi sinua rassaa, jos suku ja kaverit viihtyy keskenään hääjuhlassa? Mitä ceausescumaista palvontaa oikein edellytät saavasi hääpäivänä?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:44"]
Ihmiset. Pieni lapsi, jolla ei ole mukanaan lelun lelua, ja joka ei jaksa istua hiljaa paikallaan maailman tylsimmässä paikassa, ei kuulu kyllä kirkkoon tai mihinkään muuallekaan pilaamaan muiden osallistumista.
Miksi Suomessa vanhemmat eivät ymmärrä hankkia lapsilleen hiljaisia leluja - sellaisia, joilla ei leikitä joka päivä, vaan silloin kun pitää istua hiljaa? Meillä on lapsilla kirkkoleluina iso kassillinen kaikkea sellaista, millä leikkimisestä ei tule ääntä. Tarrakirjaa, kuvakirjaa, kyniä ja paperia, varta vasten tehtyjä tarrallisia kangaskirjoja (missä "kirjan kuvat" saa siirrettyä toiseen paikkaan kirjassa tarranauhan avulla), ankkapokkaria jne.
Esim. https://www.pinterest.com/martianmom/quiet-toys-for-church/
Katsokaas, kun siellä kirkossa pieni lapsi voi ihan hyvin leikkiä jollakin tuollaisella, ja jokainen osallistuva saa nauttia juhlasta. Meillä on kolme rasavilliä, jotka jaksavat istua paikallaan ehkä max. 10 minuuttia, mutta tuon lelukassillisen kanssa menee kaksikin tuntia niin, että hujahtaa.
Satsatkaa nyt vähän siihen lapseenkin, tai vaihtoehtoisesti jääkää kotiin. Alle kouluikäinen lapsi on alle kouluikäinen hyvästä syystä. Ei sellaisen voida edellyttää jaksavan istua paikallaan tylsistyneenä, hiljaa ja purnaamatta. Miettikää omia kokemuksianne kirkosta, jossa ei ollut mitään tekemistä.
[/quote]
Mä ajattelen niin, että kirkko on hiljentymis- ja juhlapaikka, eli että se ei ole leikkipaikka. On ihan hyvä, että vanhemmalla on takataskussaan jotakin, jolla ns. pelastetaan tilanne, jos meinaa kärsivällisyys loppua, mutta en kuitenkaan haluaisi opettaa lapsia siihen, että kirkko on leikkipaikka, samoin kun en halua opettaa heitä siihen, että ravintolaan mennään leikkimään leikkipaikalla eikä syömään. Tästä seuraava jatkumo olisi, että on ihan ok räplätä kännykkää kirkossa niin kauan kun se on äänettömällä.
Me ainakin käydään niin harvoin kirkossa että siellä riittää ihmeteltävää ihan sellaisenaankin.
[/quote]
No ehkä meidän uskontokuntamme on sitten omituinen poikkeus, mutta meidän kirkossamme jokaikinen sunnuntai lapsilla on kassillinen tekemistä mukana. Ihan vain siksi, että pienen lapsen ei oleteta jaksavan istua hiljaa paikallaan, kädet sylissä ristittynä. Kyse ei siis ole siitä hetkellisestä kilahduksesta, jolloin takataskusta vedetään The Lelu, vaan ihan ensimmäisestä urkujen kajahduksesta saakka viimeiseen rukoukseen lapset leikkivät nätisti paikallaan noilla hiljaisilla leluilla. Sitä mukaa, kun lapset kasvavat, lelut jäävät vähemmälle ja alkavat kuunnella paikallaan istuen. Kertaakaan ei ole kukaan riehunut tai kiljunut, ja itkevä vauva viedään AINA ulos.
Toki voi opettaa, ettei kirkossa leikitä, mutta ajattelitko kieltää mielikuvituksenkin käytön?
[/quote]
Itse en henkilökohtaisesti käsitä, miten voi oppia, jos ei harjoittele.
Siis että joskus vain ollaan eikä leikitä. Piste.
Iästä riippumatta.