Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yritän olla ilman herkkuja ja olen aivan maassa
01.02.2022 |
Itkettää ja on paha mieli koko ajan. Ihan kuin en keksisi mitään tekemistä ja tuntuu, että on elämä pilalla kun ei ole irtokarkkia tai muuta hyvää.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Aika kasvaa aikuiseksi.
Kiva nimi lapsellasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen huomannu, että kun saan syödä niitä vähän, niin ei tee mieli, enkä koko ajan ajattele saanko syödä vai en. Syön hyvällä omallatunnolla vaikka 10 irtokarkkia, mikä ei tunnu missään ja sitten ei tartte herkkuja ajatella. Mutta ei ehkä toimi kaikilla, mä pystyn säästämään loput kaapissa.
Voi jestas mitä pullamössöä te kiviaikavarpaat olette
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama tilanne nyt. Tulin raskaaksi ja lopetin tupakoinnin ja siirryin mässyttämään herkkuja. Nyt raskausdiabetesdiagnoosi ja herkutkin pitäisi jättää pois ja varmaan nämä hormonit ja kaikki saa tämän tuntumaan aivan maailmanlopulta. Järki sanoo, että ei ole iso asia mutta itku tulee silti.
Eli syöt tylsyyteen ja tekemisen puutteeseen?
Mitä jos hankkisit uusia harrastusksia ja kiinnostuksen kohteita, muitakin kuin sokeri ja rasva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannu, että kun saan syödä niitä vähän, niin ei tee mieli, enkä koko ajan ajattele saanko syödä vai en. Syön hyvällä omallatunnolla vaikka 10 irtokarkkia, mikä ei tunnu missään ja sitten ei tartte herkkuja ajatella. Mutta ei ehkä toimi kaikilla, mä pystyn säästämään loput kaapissa.
Sama täällä. Pienempikin määrä riittää. Useimmissa asioissa kohtuus on hyväksi. Jos välttämättä haluaa eroon sokerikoukusta, herkkuja vähentämällä se voi onnistua paremmin kuin kerrasta lopetuksella.
"elämä pilalla kun ei ole irtokarkkia tai muuta hyvää"
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitten et syö niitä? Osta vaikka 50-100 grammaa irtokarkkeja kerralla. Itselleni parasta on se prosessi eli päättää ansaitsevansa karkkeja, lähtee kauppaan, valitsee parhaat karkit ja tulee kotiin. Ei niitä karkkeja loppujen lopuksi paljoa tarvitse, 100 gramman jälkeen alkaa olla jo huono olo, mutta silti niitä vain ahtaa itseensä, jos karkkeja on paljon.
Mutta muuten olen huomannut, että tapasyömiseen auttaa käsillä tekeminen. Neulo, tee sudokuja, piirrä, väritä, mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannu, että kun saan syödä niitä vähän, niin ei tee mieli, enkä koko ajan ajattele saanko syödä vai en. Syön hyvällä omallatunnolla vaikka 10 irtokarkkia, mikä ei tunnu missään ja sitten ei tartte herkkuja ajatella. Mutta ei ehkä toimi kaikilla, mä pystyn säästämään loput kaapissa.
Sama täällä. Pienempikin määrä riittää. Useimmissa asioissa kohtuus on hyväksi. Jos välttämättä haluaa eroon sokerikoukusta, herkkuja vähentämällä se voi onnistua paremmin kuin kerrasta lopetuksella.
Sokerikoukkuun ei todellakaan auta vähentäminen vaan kerralla lopettaminen. Eihän alkoholistitkaan onnistu vähentämällä vähitellen vaan se täytyy katkaista kerrasta. Ensimmäinen viikko on vaikea, olen kärsinyt sokerikoukusta ja jos olisin heti lopettamisen jälkeen syönyt vaikka suklaapatukan, tekisi jatkuvasti mieli lisää. Kun vain kärvistelee muutaman päivän, niin alkaa helpottaa hetken päästä.
Herkkuina on nyt maitorahka marjoilla ja ihan pieni ripaus vaniljasokeria. Tai jotain ketoherkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä kalkkuna mmhm. Ajan kautta auttaa jos jaksat sinnitellä mutta silti takaraivossa tulee ikuisesti pysymään se ajatus irtokarkin mässäämisen tuomasta autuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannu, että kun saan syödä niitä vähän, niin ei tee mieli, enkä koko ajan ajattele saanko syödä vai en. Syön hyvällä omallatunnolla vaikka 10 irtokarkkia, mikä ei tunnu missään ja sitten ei tartte herkkuja ajatella. Mutta ei ehkä toimi kaikilla, mä pystyn säästämään loput kaapissa.
Sama täällä. Pienempikin määrä riittää. Useimmissa asioissa kohtuus on hyväksi. Jos välttämättä haluaa eroon sokerikoukusta, herkkuja vähentämällä se voi onnistua paremmin kuin kerrasta lopetuksella.
Sokerikoukkuun ei todellakaan auta vähentäminen vaan kerralla lopettaminen. Eihän alkoholistitkaan onnistu vähentämällä vähitellen vaan se täytyy katkaista kerrasta. Ensimmäinen viikko on vaikea, olen kärsinyt sokerikoukusta ja jos olisin heti lopettamisen jälkeen syönyt vaikka suklaapatukan, tekisi jatkuvasti mieli lisää. Kun vain kärvistelee muutaman päivän, niin alkaa helpottaa hetken päästä.
Herkkuina on nyt maitorahka marjoilla ja ihan pieni ripaus vaniljasokeria. Tai jotain ketoherkkuja.
Hevonpaskaa. Kyllä moni alkoholin käyttäjä pystyy vähentämään ja kohtuullistamaan kulutustaan. Toki riippuu mihin vedetään "alkoholistin" raja. Ketohörhön juttuja en ikinä ottas toki muutenkaan todesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen työtön yh eikä ole rajaa tai mahdollisuutta harrastaa tai lähteä kotoa mihinkään. Ainoa ilo on syöminen. Tiedostan että herkut ovat korvike yksinäisyyteen jne mutta tilanteen muuttaminen ei ole minun käsissäni. Yh äitiys adhd lapselle vie kaikki voimavarat ja rahaa ei ole ku niihin herkkuihin.
Vie huomio muihin mielihyvää tuottaviin asioihin, esimerkiksi ulkoilu, seksi, sauna, kylpy tms hemmottelu. Syö riittävästi kasvispitoista tavallista ruokaa. Kaksi viikkoa kesti omat vieroitusoireet, sen jälkeen kuitenkin koittaa vapaus, kun herkkuhimo ei enää hallitse elämää. Tsemppiä, ikävä fiilis on väliaikaista, palkinto on iso!
Vierailija kirjoitti:
"elämä pilalla kun ei ole irtokarkkia tai muuta hyvää"
:D
Nämä ovat näitä ensimmäisen maailman itse keksittyjä "ongelmia".
Tämän aloituksen täytyy olla säälittävyyden huippu.
Kauhee kun te ootte ilkeitä. Ap yrittää tehdä hyvin ja toiset vaan haukkuu :(
Kiva aikuislapsi. "Yhyy ei saa karkkia!!!"
Alue: Aihe vapaa
Aika kasvaa aikuiseksi.