Tsempatkaa tuoretta puhelinmyyjää!
Tänään oli mun eka päivä puhelintyössä.
Teen hakemistomyyntiä. Työporukka oli ihan mahtava, mutta itse työ paljon rankempaa kuin uskoin.
Ihmiset osaa olla mielettömän ilkeitä. Yritin olla ottamatta itseeni, mutta itku kurkussa sain lähteä kotiin. Yksikään ei kuunnellut edes asiaani loppuun, lannistavaa.
Ahdistaa ja itkettää ajatus huomisesta työpäivästä. Ja sitä seuraavasta ja seuraavasta ties kuinka pitkään. Pakko jostain on silti rahaa elämiseen saada. Tsempatkaa pliis!
Kommentit (29)
Tykkään tosi paljon kyseisestä työstä ja päivään mahtuu monenlaista asiakasta. Onneksi ihanille loosi kavereille voi heti jakaa millainem tyyppi oli langan toisessa päässä ja kaikille huonoja asiakkaita sattuu. Usein ihan hyvät naurut saadaan jos asiakas luulee vaikka että kyseessä on huijjaus tai muuta vastaavaa :D onneksi on myös kivojakin ihmisiä ja joskus saatan yli puolikin tuntia yhen kanssa jutella. Joka päivä tyytyväisenä töihin menen :) kyllä se nahka paksuuntuu ilkeilijöillekkin ja uusi puhelu on aina uusi mahdollisuus :)
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 17:34"]Siivoushommassa parasta oli vaihtuvat kohteet ja asiakkaat, mukavat työtoverit ja pomotkin oli reiluja eivätkä kusettaneet palkoissa tai tunneissa.
[/quote]
Ei todellakaan pidä paikkansa kaikkialla.
[/quote]
Ei enää siivousta tämäm takia tosiian. Työ suhteen irtisanomisesta ei minulle ilmoitettu ja tein työtä iöman soåimusta. Aloin sitten ihmettelemään että missä palkat.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 20:52"]Itse soitan useimmiten vanhuksille.
Dementoitunut vanhus on hyvä saalis. Ensin eivät osta mutta pienen tuputtamisen ja uhkailujen jälkeen kaupatkin usein tehdään.
Tänään myin eräälle vanhukselle Tekniikan maailman. Demin ja Bodauslehden kerralla koko vuodeksi. Saa onnitella =)
[/quote]
Kohta joku sukulainen peruuttaa tilaukset. Saatko silti provikat?
No toivottavsti et myy sitä d vitamiinia keskellä kesää. Siinä on huono kesäduuni artikkeli.
Tuo työ on kyllä varmaan epäkiitollisinta työtä ikinä. Jokainen työtätekevä ansaitsee kunnioituksen, oli se työ sitten mikä tahansa.
Minusta ei tuohon työhön olisi ihan vain siksi, että ne ilkeilyt murentaisivat varmaan egoni ihan täysin. Hattua nostan niille, jotka tuota työtä tekevät..Ja oikeasti, mulle on ainakin soitelleet tosi asiansa osaavia puhelinmyyjiä paljonkin..Enkä kyllä ilkeile kenellekään, saatan ostaa jotain, mutta yleensä kyllä ihan hymyillen sanon, että säästetäänkö molempien aika ja lopetetaan tämä puhelu tähän. Ei ärsytä kai kumpaakaan osapuolta.
Enemmän ärsyttää apteekkien farmaseutit palvelualttiutineen..
Äläkä kysy, soitinko HUONOON aikaan, helppo sanoa et soitit kiitos hei.
Muuten, opettele se liirunlaarum ulkoa, tökeröä lukea suoraan takellellen paperista, yritä edes.
Sekin on kulunut että oikein mukamas henkilökohtaisesti puhuttelee nimeltä esim: nyt on kuule Leena, just sulle Leena hyvä lehti kaupan.
Se on varmasti tosi kamala työ, jota monet (minäkin) vihaavat. Muista, ettet ota henkilökohaisesti, kun kaltaiseni henkilö lyö luurin korvaan tai vastaavaa. Ei vaan jaksa, pysty tai kykene. En halua myyjälle pahaa kuitenkaan.
En käsitä kuitenkaan niitä, joiden pitää vittuilla myyjälle. Itse olen vain kova ahdistumaan ja änkyttämään ja minun on vaikea sanoa 'EI'. Mm. puhelinmyynnin takia olen alkanut pelätä puhelimeen vastaamista. Mieluummin lyön luurin korvaan, jos erehdyn vastaamaan. Yleensä jätän vastaamatta ja tarkistan numeron jälkeenpäin netistä.
Yrittäjien tylyys johtuu siitä, että meitä yritetään kusettaa. Sinäkin myyt varmaan sitä "puhelinluetteloa". Meidän pitää olla tylyjä koska muuten te lähetätte laskun. Voi muuten olla että et saa palkkaa sillä nykysin puhelinmyyjät pystyy suodattamaan pois
I feel you.
Älä ota ihmisten ilkeilyä henkilökohtaisesti. Yritä ajatella niin, että oman elämänsä ongelmia ja pahaa oloa purkavat ihmiseen, joka sattuu kohdalle. Huonosti voivat ihmiset voi olla myös yksinäisiä ja ilkeilevät sitten sille, jonka kanssa pääsevät puheisiin pitkästä aikaa.
Kannattaa katsoa varmaan vielä jonkin aikaa, miltä työ rupeaa tuntumaan. Mutta jos tuntuu ylitsepääsemättömältä, niin kannattaa asettaa oma hyvinvointi etusijalle, vaikka taloudellinen puoli kärsisi.
Tsemppiä! Pidän sulle peukkuja!
Tsemppiä! Älä luovuta vielä! Eka päivä on uudessa työpaikassa aina pahin.
Jos soittelet ilman lupaa ihmisille ja halut heidän rahansa olet ansiannut vihat
Ite lohduttaudun sillä, että sitten kun koulusta valmistun ei tarvi enää tehä tällästä työtä. Noihin ilkeisiin kommentteihin kyllä tottuu, ja kannattaa muistaa että ei niil ihmisillä henkilökohtasesti sua vastaan luultavasti mitään ole.
No, itse suosittelen vaihtoa suoraan siivoushommiin. Jaksoin puhelinmyyntiä kaksi viikkoa, vaikka oli pelkkä provikka sain ihan ok rahaa, mutta ei vaan jaksanut. Myin ohi ohjesäännön (en siis käyttänyt sitä virallista tekstiä) ja vielä eri lehteä kuin piti, muutama keskustelu oli ihan hauska kun lähti heittämään vitsiä, mutta silti se ajatus ihmisten kiusaamisesta oli ankea. Työhän ei oikeasti ole ihan turhaa: firma maksaa veroja, mainostajat maksaa veroja ja sinä maksat veroja, joilla tehdään kaikkea tärkeää, muttei tuo riittänyt motivoimaan.
Siivouskin on ankeaa, mutta sentään yleishyödyllistä eikä kukaan vittuile.
Siivoushommatkin tuntuis kieltämättä 10x hauskemmilta hommilta. Tökkii viilata röyhkeesti yrityksiä linssiin, sillä ihan täyttä kusetustahan yrityksen myymät tuotteet on. Tekis mieli heittää hanskat tiskiin.
-Ap
Miksi luulet että sulle vittuillaan? Meillä on muutakin tekemmistä keskimäärin kuin kuunnella kun yrität kaupata jotain ihan täyttä skeidaa. En kuuntele loppuun, mutta en yleensä pahemmin vittuilekkaan, riippuu vähän ymmärrätkö lopettaa puhumisen kun sanon, ettei kiinnosta.
En ole ikinä ymmärtänyt, miten joitain ottaa niin koville puhelinmyyjän soitto. Eihän se nyt hyvänen aika vie ku pari minuuttia, ja sitten voi kohteliaasti sanoa "ei kiitos", jos ei ole tarvetta. Joidenkin täytyy oikein epäystävällisesti vieläpä vastata puhelinmyyjälle, noloa.
ei se siitä ainakaan mukavammaksi muutu vaikka tuleekin kokemusta ja oppii homman. paska duuni.
Hen.koht. kokemus että siivous kesätyönä on paljon paljon parempaa hommaa kuin puhelinmarkkinointi, joka on ihan silkkaa paskaduunia alusta loppuun, kaksi kuukautta myin puhelinliittymiä ja vaikka palkkaa tulikin jonniinverran niin takaisin en kaipaa: kus'päiset pomot, vittumaiset asiakkaat, alati vaihtuvat työtoverit, koko samperin päivä yhtä ja samaa myyntiräppiä puhelimessa... Joo morjes, ei tee mieli takaisin.
Nykyisin ei taida kuitenkaan päästä opiskelijat jne. kesähessut ihan helpolla siivoamankaan? Siivoushommassa parasta oli vaihtuvat kohteet ja asiakkaat, mukavat työtoverit ja pomotkin oli reiluja eivätkä kusettaneet palkoissa tai tunneissa. Palkkaa sai tosin ekstraa vain kun uskalsi niihin likaisimpiin kohteisiin (likaisentyönlisää tms.)
Koetahan kestää ap, I feel you.
Itse soitan useimmiten vanhuksille.
Dementoitunut vanhus on hyvä saalis. Ensin eivät osta mutta pienen tuputtamisen ja uhkailujen jälkeen kaupatkin usein tehdään.
Tänään myin eräälle vanhukselle Tekniikan maailman. Demin ja Bodauslehden kerralla koko vuodeksi. Saa onnitella =)