Avioeron jälkeinen ositustodistus ja sen puute?

Vierailija kirjoitti:

Eikö sitten kuolinpesälläkin ole sama oikeus vaatia vainajan ex-puolisolta ositusta, jos ei ositus paperia löydy?

Se kuuluu perunkirjoittajan tehtäviin selvittää, mutta on tietysti kuolinpesän osakkaiden oikeus vaatia että kaikki ositukset on käsitelty tai sovittu jätettävän sikseen. 

Joo jos mies jätti sinut puille paljaille, avioehtoa ei ole  - älä missään tapauksessa allekirjoita mitään osituspapereita. Se on etusi ja lastesi etu.

Kirjoita paperi, kopioi kaksi, lähetä exälle, pyydä allekirjoituksia ja odota.

Meillä oli osituspaperi vain irtaimistosta, minä otin henkilökohtaiset ja lasten tavarat, kaikki muu jäi miehelle. Asunnon kauppa, lainan poismaksu ja rahojen jako molempien tilille tehtiin pankissa joten siellä varmaan on tositteet jos tarvitaan. Ja verottajalle tietty ilmoitettu. En kyllä jaksa hakea mitään paperia exältä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli osituspaperi vain irtaimistosta, minä otin henkilökohtaiset ja lasten tavarat, kaikki muu jäi miehelle. Asunnon kauppa, lainan poismaksu ja rahojen jako molempien tilille tehtiin pankissa joten siellä varmaan on tositteet jos tarvitaan. Ja verottajalle tietty ilmoitettu. En kyllä jaksa hakea mitään paperia exältä. 

Kannattaa ottaa ne pankissa olevat tositteet talteen nyt. Ei niitä sieltä välttämättä enää siinä vaiheessa löydy, kun kuolet mahdollisesti kymmenien vuosien päästä. Tosin helpommalla todennäköisesti pääset, kun haet exältäsi allekirjoituksen yhteen paperiin. Tässä ketjussa edellä jo oli malli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et halua ottaa yhteyttä exään, palkkaa juristi tekemään se. Ehkä juristi saa exälle selväksi, että paperin tekeminen on hänenkin etunsa.

Ei, en palkkaa. En usko että on hänen etunsa. Mulla on omaisuutta, ex on varmaan sillan alla.

-ap-

Siinä erossa ositetaan avioliiton AIKAINEN omaisuus, ei se, mitä on ollut sen jälkeen haalittuna. Mutta kun sulle ei taida nyt käydä mikään vaihtoehto, niin annetaan olla. Kyllä edestään löytää, minkä taakseen on jättänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli osituspaperi vain irtaimistosta, minä otin henkilökohtaiset ja lasten tavarat, kaikki muu jäi miehelle. Asunnon kauppa, lainan poismaksu ja rahojen jako molempien tilille tehtiin pankissa joten siellä varmaan on tositteet jos tarvitaan. Ja verottajalle tietty ilmoitettu. En kyllä jaksa hakea mitään paperia exältä. 

Kannattaa ottaa ne pankissa olevat tositteet talteen nyt. Ei niitä sieltä välttämättä enää siinä vaiheessa löydy, kun kuolet mahdollisesti kymmenien vuosien päästä. Tosin helpommalla todennäköisesti pääset, kun haet exältäsi allekirjoituksen yhteen paperiin. Tässä ketjussa edellä jo oli malli.

Veropaperit on tietty itsellä hallussa ja kauppakirja mutta muuten tositteet vuodelta 94 ei. 

Vierailija kirjoitti:

En kyllä jaksa hakea mitään paperia exältä. 

Laiskuus on melko huono syy jättää asia omien lasten riesaksi.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis kyseistä paperia ei voi eksän kanssa tehdä. Ja jos eksä kuolee ennen minua, voi hänellä olla lapsia, joille ilmeisesti periytyy sama "oikeus".

Eli jos löytyy joku tapa, miten tämän voi hoitaa ilman että on eksään missään yhteydessä, niin saa kertoa! Tuossa ylempänä oli jo yksi hyvä ehdotus.

Mä voisin varmaan myös väärentää kyseisen paperin? Koska sitä käytetään mun kuoleman jälkeen, ei kai sillä enää väliä ole?

-ap-

Tähän hommaan ei valitettavasti löydy muuta keinoa: Ihan esimerkkinä: mun isovanhemmat erosi, ennen kuin minä olin edes syntynyt. 35v myöhemmin vaari kippasi ja hänen siviilisäätynsä oli tuossa vaiheessa avoliitto (olivat olleet tämän naisen kanssa jo ENNEN eron astumista voimaan). Ositus avioerosta oli tekemättä, niin arvaappa miten kävi? Jep, mun mummo vei pesästä ensin AVIOosuutensa.. ja sit jaettiin perintö. Rouva, joka omaisuudessa asui, sai tasan omat kamansa, kun kaikki omaisuus oli mun vaarin nimissä. Voin sanoa, ei ollu kivaa meille kellekkään siellä hautajaisissa. Eli hoida toi kuntoon, ihan sama kuinka paljon et halua tavata sitä exää. Hänen nimensä siihen lappuun tarvitaan ihan joka tapauksessa.

Suosittelen kyllä ehdottomasti jonkinlaisen lippulappusen osituksesta siltä exältä hankkimaan, kun vielä molemmat on elossa. Helpottaa huomattavasti tilannetta jälkikäteen. 

Itse olen parhaimmillani tehnyt perinnönjaon, jossa vainaja oli ollut kolmesti naimisissa ennen sitä avioliittoa, josta leski jäi. Mistään ei ollut ositusta tehty. Kyllä tuokin jako saatiin hoidettua, mutta piti siis selvitellä lukuisia osituksia ennen jakoa. 

Nämä on aika työläitä ja näkyy kyllä sitten asianajajan laskussa.

F

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli osituspaperi vain irtaimistosta, minä otin henkilökohtaiset ja lasten tavarat, kaikki muu jäi miehelle. Asunnon kauppa, lainan poismaksu ja rahojen jako molempien tilille tehtiin pankissa joten siellä varmaan on tositteet jos tarvitaan. Ja verottajalle tietty ilmoitettu. En kyllä jaksa hakea mitään paperia exältä. 

Kannattaa ottaa ne pankissa olevat tositteet talteen nyt. Ei niitä sieltä välttämättä enää siinä vaiheessa löydy, kun kuolet mahdollisesti kymmenien vuosien päästä. Tosin helpommalla todennäköisesti pääset, kun haet exältäsi allekirjoituksen yhteen paperiin. Tässä ketjussa edellä jo oli malli.

Veropaperit on tietty itsellä hallussa ja kauppakirja mutta muuten tositteet vuodelta 94 ei. 

Veropapereissa ja kauppakirjassa tuskin näkyy sitä, kenen tilille kauppasumma on oikeasti maksettu. Paljon helpommalla perillisesi pääsevät, kun pyydät exältäsi allekirjoituksen yhteen paperiin, jossa toteatte, että ositus on silloin tehty myös asunnon osalta.

Nosta osituskanne käräjäoikeudessa. Siinä ei ole mitään aikarajaa ja vastapuolen on pakko reagoida.

Iänkaikkisen vanha kanne tuskin menestyy, mutta sittenpä sinulla ja hänellä on paperi siitä perikunnalle.

Minulla on sama tilanne. Ajattelin kirjoittaa itse ositussopimuksen, allekirjoittaa sen ja lähettää exälle. Tyyliin "olemme hoitaneet osituksen suullisesti silloin ja silloin eikä kummallakaan ole muita vaateita". Nimet alle.

On hänen oma etunsa allekirjoittaa se ja palauttaa, sillä muussa tapauksessa ositus tehdään tämänhetkisestä omaisuudesta.

Me tehtiin ositus pankissa, ja pankin lakimies laati osituskirjan, ja sanoi että tämä pitää pitää tallessa perillisiä varten.

Pidän kyllä kauhean hankalana säilytellä yhtä paperia vielä ehkä 50 vuotta, miten ei tuollaista voi merkitä jonnekin rekisteriin

Mutta näin on, se on nyt parempi tehdä, jos ei halua jättää asiaa lastensa riesksi.

Jos meinaa kuolla ilman perillisiä, eikä välitä, kenelle se perintö menee, ja vaikka menisi exälle (johon ei voi olla edes yhteydessä) niin sittenhän ei väliä.

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin ositus pankissa, ja pankin lakimies laati osituskirjan, ja sanoi että tämä pitää pitää tallessa perillisiä varten.

Pidän kyllä kauhean hankalana säilytellä yhtä paperia vielä ehkä 50 vuotta, miten ei tuollaista voi merkitä jonnekin rekisteriin

Mutta näin on, se on nyt parempi tehdä, jos ei halua jättää asiaa lastensa riesksi.

Jos meinaa kuolla ilman perillisiä, eikä välitä, kenelle se perintö menee, ja vaikka menisi exälle (johon ei voi olla edes yhteydessä) niin sittenhän ei väliä.

Ei ole hankalaa säilytellä papereita pankin tallelokerossa. Siellä ne on muiden tärkeiden kauppakirjojen, todistusten jne. jatkona ja löytyvät sitten aikanaan kun kuolen.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoita paperi, kopioi kaksi, lähetä exälle, pyydä allekirjoituksia ja odota.

Huono neuvo. Exä pitää paperin mutta ei palauta mitään. Kuoleman jälkeen joko exä tai exän perilliset tulevat osille mikäli toinen osapuoli on varakkaampi. Paperit pitää allekirjoittaa yhdessä ja kumpikin osapuoli irroittaa otteensa toisen osapuolen paperista yht'aikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et halua ottaa yhteyttä exään, palkkaa juristi tekemään se. Ehkä juristi saa exälle selväksi, että paperin tekeminen on hänenkin etunsa.

Ei, en palkkaa. En usko että on hänen etunsa. Mulla on omaisuutta, ex on varmaan sillan alla.

-ap-

Etkös juuri kertonut että omaisuutta ei ollut kumpaisellakaan avioliitossa ollessanne, avioeron jälkeen hankittu ei kuulu ositettavaan. 

Jep, mutta jos sieltä ex tai sen perilliset tulee vaatimaan myöhemimn hankittua omaisuutta itselleen väittäen että se on avioliiton aikaista omaisuutta?

Ei voi väittää. Heillä pitäisi olla tieto ja tosite siitä, että se on avioliiton aikana jo ollut esim kiinteistö, auto ym omaisuus, jonka voi todistaa papereista.

Todistustaakka on nyt kuitenkin toisinpäin. Jos ositusta ei ole tehty ja ap:n kuoltua ex tulee vaatimaan osuuttaan, niin ap:n perilliset joutuvat todistamaan, että mikään ap:n kuolinhetken omaisuudesta ei ollut sellaista, jonka ap omisti jo avioerohetkellä tai tällaisen omaisuuden tuottoa tai sen sijaan tullutta omaisuutta.