Ärsyttääkö puheen nouseva intonaatio?
Kommentit (25)
Juu ahdistaa. Kimeä laulaminen on vaikeaa kuulla muutenkin.
Nuorilla kuulee ainakin hesassa.
Rasittavan kuuloista on!
Tässä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin kiva video ja söpö koiranpentu. Mutta tuo naisen äänen intonaatio on juuri se mistä puhutaan
Ärsyttävää suomen kielen halventamista!
Olen vastikään tutustunut henkilöön, jonka äänen korkeus nousee koko ajan lauseen loppua kohti. Hän puhuu tosi pitkiä lauseita ja loppuvaiheessa puhe on ihan naurettavaa kimittämistä. Kun kuuntelen häntä, kaikki huomioni menee siihen kun seuraan, kuinka älyttömän pitkän aikaa hän taukoamatta nostaa ääntään korkeammalle. Tuskin kuulen/ymmärrän lainkaan, mitä hän oikein sanoo.
Mua ärsyttää se, kun etu- ja sukunimi niputetaan yhdyssanaksi, kun yleisölle esitellään itsensä tai toinen henkilö . Tyyliin, "Minä olen LIIsasuvio, ja tässä vierelläni on RAIjapeltola."
Arrrrghh!!! 😖
Ei varsinaisesti ärsytä, mutta kyllähän se typerältä kuulostaa. Siskon parikymppiset tytöt puhuvat noin.
Se on ns. aspa-puhetta, ollaan kuin yliystävällisiä asiakaspalvelijoita.
Tämä yleistyi naisopiskelijoilla 2000-luvun alkupuolella. Ihme kiekumista ja yhtä huvittavaa kuin Suomi-filmien sopraanot.
Puhuuko pojatkin noin? Vai onko tuo tyyli tyttöjen "söpöilyä"? Vrt. kawaii, cuteness.
Pk-seudun ominaispiirre yhdessä hieman pehmeämmän s-kirjaimen kera. Ette nyt yhtään ala haukkumaan toisten murretta. :(
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin kiva video ja söpö koiranpentu. Mutta tuo naisen äänen intonaatio on juuri se mistä puhutaan
Ja tuon naisen (Siiri?) koiravalinta on juuri tyypillinen itselleen.
Shiba on otettu, kun se on niiii ihkq.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin kiva video ja söpö koiranpentu. Mutta tuo naisen äänen intonaatio on juuri se mistä puhutaan
Ja tuon naisen (Siiri?) koiravalinta on juuri tyypillinen itselleen.
Shiba on otettu, kun se on niiii ihkq.
Koiran rotu ei liity aiheeseen mitenkään. Varmaan tämä aksentti tarttuu oli koiraa tai ei.
t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin kiva video ja söpö koiranpentu. Mutta tuo naisen äänen intonaatio on juuri se mistä puhutaan
Ja tuon naisen (Siiri?) koiravalinta on juuri tyypillinen itselleen.
Shiba on otettu, kun se on niiii ihkq.Koiran rotu ei liity aiheeseen mitenkään. Varmaan tämä aksentti tarttuu oli koiraa tai ei.
t.ap
Söpis on tuo Shiba!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin kiva video ja söpö koiranpentu. Mutta tuo naisen äänen intonaatio on juuri se mistä puhutaan
Ja tuon naisen (Siiri?) koiravalinta on juuri tyypillinen itselleen.
Shiba on otettu, kun se on niiii ihkq.Koiran rotu ei liity aiheeseen mitenkään. Varmaan tämä aksentti tarttuu oli koiraa tai ei.
t.ap
Koirakin voi saada intonaatiotartunnan.
Itse olen tuota kuullut pääkaupunkiseudulla nuorten (no, alle viisikymppisten trendikkäämpien) miesten puheessa. En juurikaan ole tekemisissä teinien kanssa siellä, niin voi olla, että kaikki teinit puhuvat noin. Mutta on todella rasittavaa kuunnella pidemmän päälle jossain Teams-palaverissa tuota kiekumista, minulle tulee siitä kurkku kipeäksi, kun ajattelen sitä puhumista. En pysty siihen itse?
Mulla ei ole nuottikorvaa eikä lauluääntä, johtuu varmaan siitä?
Tuo muuten tarttuu. Asumme siis Helsingissä ja mieheni huomasi minun puheessani tuon ilmiön. Itselläni ei ollut asiasta mitään havaintoa. Nyt sitten opettelen - aina kun muistan - puhua lauseen loputkin kiekumatta Ja, en työskentele aspana.
työkaveri puhuu noin
ihan helvetin ärsyttävää kuunnella sen kiekunaa, jokainen lause loppuu nousevalla nuotilla
Sellainen että äänenkorkeus nousee lauseen loppua kohden. Se on varmaan adaptoitu englannin kielestä.