Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Supistukset ja avautuminen
06.06.2015 |
Haluaisin tietää onko muilla ollut vastaavaa? Toisessa synnytyksessäni synnytys ei edennyt. Supistukset oli kovia, mutta paikat oli samat 3 senttiä auki kokoajan. Sit piti ottaa epiduraali ja ennen sitä tarkistettiin taas paikat, jotka oli edelleen sen 3 senttiä auki. Kolmas supistus epiduraalin jälkeen sattu aivan järjettömän paljon ja tuntu, että vauva tulee samantien ulos. Kätilö katto tilanteen uudestaan ja totes, että kokonaan auki, aletaan ponnistamaan.
Mulla siis paikat aukes loput 7 senttiä ilmeisesti yhellä supistuksella ja tosiaan alle 5min oli siitä aiemmasta tarkastuksesta kun olin 3 senttiä auki. Onko muilla käynyt vastaavaa? Ihan mielenkiinnosta kyselen..
Kommentit (3)
4cm aukesin 12,5 tunnin aikana. Parilla supistuksella (tai oikeastaan yhdellä isolla) aukesin loput kun kalvot puhkaistiin ja vauva oli pihalla 15 min myöhemmin. Kipulääkkeitä en ehtinyt saamaan lainkaan, kun näytti ensin ettei synnytys etene ja sitten rysähtikin kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 21:31"]
4cm aukesin 12,5 tunnin aikana. Parilla supistuksella (tai oikeastaan yhdellä isolla) aukesin loput kun kalvot puhkaistiin ja vauva oli pihalla 15 min myöhemmin. Kipulääkkeitä en ehtinyt saamaan lainkaan, kun näytti ensin ettei synnytys etene ja sitten rysähtikin kerralla.
[/quote]
Miten sulla meni sitten ponnistus vaihe? Tai siis vikkelästihän se on mennyt, mutta tarkoitan henkistä puolta? Itse olin aivan sekaisin kun en ollut osannut odottaa ponnistusvaihetta ja epiduraalinikin oli mennyt vissiin pieleen kun tärisin vaan ja supistukset hävisivät. Ponnistus meni fyysisesti kuitenkin hyvin, mutta jäi harmittamaan, kun tuntui, ettei pää pysynyt mukana tilanteessa.
-ap
Alue: Aihe vapaa
Mulla on käynyt täsmälleen samoin. Kolme päivää oli käynnistelty ja mitään ei tapahtunut. Mies oli kotona nukkumassa ja pikkuhiljaa tulossa sairaalaan kun alettiin taas käynnistelyhommiin (edellisenä päivänä oli kalvot puhkaistu ja ekan kerran tiputettu oksitosiinia se maksimiaika, yön "antoivat nukkua" ja nukuin supistusten väliä aina heräten supistukseen, ilokaasunaamari kädessä). Eivät meinanneet eka antaa sitten taas epiduraalia kun ei edistynyt mutta antoivat kuitenkin ja sit alko tapahtua, lapsi ilmeisesti humpsahti niin nopeasti alaspäin että siksi meni napanuora kaulan ympärille ja imukuppiavusteisesti tuli ulos. Ponnistusvaihekin kesti alle 10min kaikkinensa. Mies tuli 15 min myöhemmin paikalle :)
Toinen oli sitten luomu, olin 6cm auki kun mentiin sairaalaan meiningillä "varmuuden vuoksi" kun oli oksitosiinisupistukset taustalla, neuvolan th kehotti menemään herkemmin kun kipu voi käynnistyksessä olla voimakkaampaa. Kahteen tuntiin ei sairaalassa tapahtunut edistystä ja sit alkoi supistukset hiipumaankin niin puhkaistiin kalvot. Siitä tunnin päästä oli lapsi maailmassa. Eli suht rivakka loppu silläkin kertaa.
Ekalla kertaa olin ihan rauhallinen ja tilanteen tasalla ponnistaessa mutta toisella kertaa olin juuri saanut epiduraalin joka ei ehtinyt sitten vaikuttaa ollenkaan kun heti alkoi ponnistuttaa. Menin jotenkin ihan paniikkiin että nytkö se tuleekin. Huusin aina ponnistusten välissä sitä kipua kuin syötävä mutta alle 10min sain kuitenkin vauvan ponnistettua maailmaan, siinä huutamisten välissä :)