Lue keskustelun säännöt.
Jos en tykkää lapsen seurustelukumppanista. Onko tarpeeksi hyvä syy estää seurustelu?
30.01.2022 |
Poikani alkoi seurustelemaan ikäisensä tytön kanssa kasiluokan alussa. Nyt ovat lukion toisella ja eikä ainakaan minusta näytä siltä että olisivat eroamassa. Jostain syystä en vain pidä tästä tytöstä enkä ikinä olekkaan. Aina vain kuvittelin että kyllä he kohta eroavat, mutta nyt alkaa ärsyttää tämä odottaminen.
He alkavat kohta olemaan jo täysi-ikäisiä ja en todellakaan halua että tämä tyttö on lasten lapsieni äiti. Itseä vähän kaduttaa kun en heti alkuunsa kieltänyt heidän suhdetta, mutta en tiedä onko nyt jo liian myöhäistä?
Kommentit (46)
Ei kuulu sulle. Jos ei oo jotain todellista vaaraa. Pojallas on oikeus kulkea omaa tietään ja kumppanin valinta on tärkeä etappi. Inhottava ajatuskin tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tommonen hirviöanoppi. Nyt onneksi metri multaa päällä. Sd erk että poika oli jo melkein 30 ja mami niin mustasukkainen ettei kukaan aika olis sille kelvannut. No edelleen yhdessä, yli 20v ja naimisissa. Tuolla käytöksellä et mitää voita. Asia ei todellakaan kuulu sulle.
Poikasi ei antaisi sinulle ikinä anteeksi, jos pillunsaanti loppuisi.
En olisi tekemisissä ap:n kaltaisen äidin kanssa, itsekäs, ilkeä ja lapsellinen kontrolloija.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä helpompi olis tutkiskella omaa tunnetta ja miettiä mistä se kumpuaa. Tytössähän vika ei ole, vaan siinä sinun ärsytyksessä joka näennäisesti johtuu hänestä.
No kyllä se vika minusta ihan siinä tytössä on
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko he harrastaneet seksiä?
Eivät tietääkseni
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina tulee ongelmia, kun kaksi naista rakastaa samaa miestä. Kyllä tuo kuulostaa siltä, että ap on terapian tarpeessa.
Meille kävi niin, että tyttären ensimmäisestä poikaystävästä tuli vävy. Itselläni oli paljon ajatuksia siitä, millainen olisi minun unelmavävy. Mutta eipä sitä lapsen puolisoa pääse meidän kulttuurissa valitsemaan ja pitää opetella elämään sen kanssa, mitä oma lapsi valitsee. Ainakin jos haluaa säilyä väleissä.
Vaikka minun vävyni ei vastannut kaikilta osin omia ajatuksiani ihannevävystä, niin toisaalta hänessä on paljon sellaista hyvää, mitä en itse osannut tuolle toivelistalleni edes laittaa. En aivan hahmota, mitä tyttäreni hänessä näkee, mutta haitanneeko? Tytär kuitenkin ilmiselvästi rakastaa häntä on valinnut hänet puolisokseen. Eivät kaikki edes löydä ketään, jonka kanssa haluavat viettää loppuelämänsä, joten eikö tästä saa ja kuulu olla iloinen, vaikkei ihan ymmärtäisi mihin se vävyn vetovoima oikein perustuu?
Neljän vuoden seurustelu tuossa iässä on kyllä jo melko pitkä aika. Oma tyttäreni alkoi seurustella myöhemmin kuin ap:n poika (lukion ekalla), mutta siinä kohtaa kun olivat olleet neljä vuotta yhdessä, he olivat olleet jo vuoden naimisissa. Ennemmin tuo ap:n poika menee naimisiin tämän nykyisen tyttöystävänsä kanssa kuin jonkun muun, kun ovat jo noin pitkään pitäneet yhtä.
Ap ei taida olla ihan terve psyykkisesti.
Ei ole sinun asiasi yrittää estää seurustelua, ellei tyttö ole esim. rikollinen, huumeidenkäyttäjä, vakavasti mielenterveysongelmainen, vasrallinen tms.
Pelkkä ”noku oon mustis ja haluan kontrolloida poikaani ja kaikki siinä tytössä ärsyttää” ei ole validi syy sabotoida pojan elämää.
Ja kyllä ap, vika on yksinomaan sinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina tulee ongelmia, kun kaksi naista rakastaa samaa miestä. Kyllä tuo kuulostaa siltä, että ap on terapian tarpeessa.
Meille kävi niin, että tyttären ensimmäisestä poikaystävästä tuli vävy. Itselläni oli paljon ajatuksia siitä, millainen olisi minun unelmavävy. Mutta eipä sitä lapsen puolisoa pääse meidän kulttuurissa valitsemaan ja pitää opetella elämään sen kanssa, mitä oma lapsi valitsee. Ainakin jos haluaa säilyä väleissä.
Vaikka minun vävyni ei vastannut kaikilta osin omia ajatuksiani ihannevävystä, niin toisaalta hänessä on paljon sellaista hyvää, mitä en itse osannut tuolle toivelistalleni edes laittaa. En aivan hahmota, mitä tyttäreni hänessä näkee, mutta haitanneeko? Tytär kuitenkin ilmiselvästi rakastaa häntä on valinnut hänet puolisokseen. Eivät kaikki edes löydä ketään, jonka kanssa haluavat viettää loppuelämänsä, joten eikö tästä saa ja kuulu olla iloinen, vaikkei ihan ymmärtäisi mihin se vävyn vetovoima oikein perustuu?
Neljän vuoden seurustelu tuossa iässä on kyllä jo melko pitkä aika. Oma tyttäreni alkoi seurustella myöhemmin kuin ap:n poika (lukion ekalla), mutta siinä kohtaa kun olivat olleet neljä vuotta yhdessä, he olivat olleet jo vuoden naimisissa. Ennemmin tuo ap:n poika menee naimisiin tämän nykyisen tyttöystävänsä kanssa kuin jonkun muun, kun ovat jo noin pitkään pitäneet yhtä.
No täytyy kyllä todeta etten usko tai ainakaan toivo että he päätyisivät avioliittoon. Se täytyy kyllä myös sanoa että jos en itse tajua mitä poika tytössä oikein näkee niin se on yleensä merkki että jotain epäilyttävää tapahtuu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä tytössä on pielessä?
En tiedä. Päälleppäin hän on ilmeisesti ihan ujo, kiltti ja hyväkäytöksinen. Mutta silti minua vain ärsyttää hänessä kaikki. Se miten hän puhuu, miltä hän näyttää, miten hän kävelee, syö, pukeutuu, jne jne.
Ap
Eli tytössä ei ole mitään oikeaa vikaa, vaan ongelma on oman pääsi sisällä. Suosittelen sinua hakemaan asiantuntija-apua sen selvittämiseen, miksi kiltti ja hyväkäytöksinen tyttö ärsyttää sinua noin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvi seurustella tytön kanssa. Ihmissuhteet on kemiaa. Kaikista ei tykkää, mutta poikasi tästä tytöstä tykkää.
Minä ymmärrän tämän. Ei tyttö minun kanssani seurustele, mutta hän seurustelee alaikäisen poikani kanssa, josta minulla on vastuu. Joten hän on kyllä aika "lähellä" minuakin
Ap
Anopit eivät yleensäkään pidä miniöistään. Tuskin tyttökään pitää sinusta, joten tasoissa olette.
EI TAAS
Täällä on nyt uusi provoaja, joka työntää päivästä toiseen variaatioita teemasta "haluan että poikani ei seurustele". Kirjoitustyylistä päätellen asialla on Silppu/Varjossa tai joku yhtä heikkolahjainen. Lakatkaa vastailemasta tosissanne näihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mammaparka. Varmaan vieläkin imettäisit sitä poikaasi, jos se siihen suostuisi. Oletko tosissaan niin mustasukkainen pojastasi, että koet hänen tyttöystävän itsellesi uhkana? Nyt on aika katsoa peiliin ja kasvaa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi mammaparka. Varmaan vieläkin imettäisit sitä poikaasi, jos se siihen suostuisi. Oletko tosissaan niin mustasukkainen pojastasi, että koet hänen tyttöystävän itsellesi uhkana? Nyt on aika katsoa peiliin ja kasvaa aikuiseksi.
En minä koe tyttäystävää uhkana. Olisin vain toivonut että poika olisi valinnut jonkun paljon paremman.
ap
Ovat siis lukiossa? Ellei tyttö ole todella konservatiivisesta "säästä itsesi avioliittoon"- perheestä, niin veikkaisin hyvin vahvasti, että ovat kyllä harrastaneet seksiä. On vain asia aivan erikseen, että onko se sellainen asia, josta poikasi kertoo sinulle.
Mutta itse asiaan. Juttele poikasi kanssa, pidä yhteyttä yllä. Aiemmat kommentoijat ovat siinä aivan oikeassa, että kun pari menee naimisiin, on huomattavasti todennäköisempää, että lapset saatuaan he pitävät yhteyttä enemmän naisen vanhempiin kuin miehen. Joten jos jo nyt avoimesti osoitat, ettet pidä ja hyväksy tätä tyttöä, se voi vaikuttaa todella pahasti sinun ja poikasi väleihin. Kumman puolelle luulet poikasi asettuvan, jos he menevät naimisiin ja saavat lapsia? Jos hänessä on yhtään "miestä", niin sinä olet se, joka jää rannalle ruikuttamaan.
Ymmärrän sen, että toivoisit poikasi seurustelevan tytön kanssa, josta pidät. Kaikki vanhemmat toivovat sitä. Voin kuitenkin lohduttaa, että on huomattavasti todennäköisempää, että he eroavat jossakin vaiheessa kuin ovat loppuelämän pari. Laajassa tuttavapiirissäni on vain yksi pari, joka piti yhtä alle lukioikäisistä avioliittoon asti. Suurin osa kaikista tuntemistani pareista on seurustellut usean ihmisen kanssa, osa asunutkin yhdessä ja ollut kihloissakin ennen kuin löysivät Sen Oikean.
Todennäköistä on, että pari jossakin vaiheessa eroaa - tapahtuihan niin jopa prinssi Williamille ja vaimolleen Catherinelle - ja jos näin käy, sinun on pidettävä voitonriemusi piilossa ja tuettava poikaasi. Jos he ovat toisilleen oikeat kumppanit, he päätyvät yhteen, halusit tai et. Sinun käytöksesi jo nyt vaikuttaa siihen, millainen rooli sinulla on poikasi elämässä nyt ja tulevaisuudessa.
Tutustu siis tähän tyttöön, selvitä miksi poikasi on hänen kanssaan. Mieti myös oman itsesi kanssa, miksi sinänsä ihan hyviltä vaikuttavat ominaisuudet ärsyttävät sinua? Kuka omassa elämässäsi on samanlainen kuin tämä tyttö? Vai olitko itse ja sinut pakotettiin toiseen muottiin? On olemassa syy, miksi hänen olemassa olonsa ärsyttää sinua ja löydät syyt siihen ihan muualta kuin tästä tytöstä.
On tarpeeksi hyvä syy. Miten se käytännössä tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mammaparka. Varmaan vieläkin imettäisit sitä poikaasi, jos se siihen suostuisi. Oletko tosissaan niin mustasukkainen pojastasi, että koet hänen tyttöystävän itsellesi uhkana? Nyt on aika katsoa peiliin ja kasvaa aikuiseksi.
En minä koe tyttäystävää uhkana. Olisin vain toivonut että poika olisi valinnut jonkun paljon paremman.
ap
Kenen mittapuulla? Sulle riittävän hyvä vaikket sä sen tytön kanssa seurustelekaan? Oliko sun kumppani aikanaan äitisi vai sun mieleinen?
Luettele pojalle ne puolet joita epäilet tytössä ikäviksi ja kerro mielipiteesi, toinen ei lue ajatuksia. Poika sitten miettii itse asiaa tai vastaa. Jos tyttö on kiva niin eri asia.
Naiset...