Ihminen, johon en ole ihastunut, mutta voisin kuvitella olevani ihastunut
Kannattaako antaa mennä? Onko järkeä, kun alkuun ei ole ollut syvempiä tunteita, mutta niitä voisi tulla ja todennäköisesti tulisi ajan kanssa? Hän on hyvinkin ihastunut minuun, minua ei kiinnostanut alkuun ollenkaan, mutta nyt ehkä vähän lämmennyt ja huomaan odottavani hänen viestejään. Vai kannattaako mieluummin jäädä odottamaan sitä, joka kolahtaa kerralla?
Vaikeaa.
Kommentit (10)
Älä ota. Täytyy olla kemiaa, seksuaalista intohimoa, jännitystä, punastumista, kosketuksesta sekaisin menemistä. Sellasta oli joskus jonkun kanssa.
Etteko voisi hengailla ihan kaveripohjalla? Mulla oli vastaava tilanne ja tavallan tietoisesti paatin yrittaa kokeilla mita siita tulee ja eihan siita tullut mitaan. Pian sen jalkeen tapasin miehen jonka kanssa kolahti heti ja mietin miksi edes yritin sen edellisen kanssa. Toisaalta jos tunnet etta teista voisi tulla jotain niin ehka kannattaa kuitenkin katsella varovaisesti milta tuntuu ja viettaa aikaa miehen kanssa platonisesti ja jos tunteet siita kasvaa... Ja jos ei niin saisit ehka hyvan ystavan kuitenkin!
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:39"]
Älä ota. Täytyy olla kemiaa, seksuaalista intohimoa, jännitystä, punastumista, kosketuksesta sekaisin menemistä. Sellasta oli joskus jonkun kanssa.
[/quote]
Jonkinlaista kemiaa on kyllä, pystyn ajattelemaan häntä seksuaalisessa mielessä jne. Sehän tästä vaikeaa tekeekin, kun ei ole mikään ehdoton ei. Tiedän että tunteet voisivat olla vahvempiakin, mutta entä jos näissä olisi potentiaalia kehittyä sellaisiksi... ap
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:40"]
Etteko voisi hengailla ihan kaveripohjalla? Mulla oli vastaava tilanne ja tavallan tietoisesti paatin yrittaa kokeilla mita siita tulee ja eihan siita tullut mitaan. Pian sen jalkeen tapasin miehen jonka kanssa kolahti heti ja mietin miksi edes yritin sen edellisen kanssa. Toisaalta jos tunnet etta teista voisi tulla jotain niin ehka kannattaa kuitenkin katsella varovaisesti milta tuntuu ja viettaa aikaa miehen kanssa platonisesti ja jos tunteet siita kasvaa... Ja jos ei niin saisit ehka hyvan ystavan kuitenkin!
[/quote]
Joo, ollaan hengailtu. Meistä on tullut kavereita, kun olen sanonut etten halua seurustella. Häntä kuitenkin kiinnostaisi ja mietin itsekin välillä asiaa... Toisaalta en keksi mitään vikaakaan hänessä, en tiedä mikä tässä minun puoleltani tökkii. ap
Huomasin myös hiljattain, että tunsin pientä mustasukkaisuutta kun hän halasi naista. Pelottaa että myöhemmin kaduttaa jos päästän hänet nyt... Mitähän tässä oikeasti kannattaisi tehdä? Tuskin hän loputtomasti jaksaa olla vain kavereita, löytää pian jonkun toisen. ap
Ei toisten tunteilla saa leikkiä, joten pitää olla ainakin rehellinen hänelle ja sanoa tuo sama oikealle kohteelle. Tuhlaat toisen ihmisen aikaa ja satutat häntä, jos annat ymmärtää olevasi ihastunut, vaikket olekaan. Mutta sinusta saa sen kuvan, ettei se tuota sulle tuskaa. Johan sitä paitsi sait hyviä vastauksia, mitä oikein vielä haet?
Niin ja en ole ennen seurustellut joten sitoutuminen hirvittää. ap