Lue keskustelun säännöt.
Millaista on sektiosta palautuminen?
04.06.2015 |
Eli te, joille sektio on joskus tehty, kuinka hyvin palauduitte? Kauanko meni ennen kuin haava oli täysin parantunut ja pystyitte liikkumaan normaalisti jne.? Tuliko jotain jälkikomplikaatioita/pysyviä haittoja? Kauanko oli kulunut aikaa mahd. edllisestä synnytyksestä? Olisi kiva kuulla vastauksia erityisesti niiltä, jotka ovat synnyttäneet sekä alateitse että sektiolla - kummasta palautuminen oli helpompaa?
Mietityttää nyt siis siksi, että synnytin esikoisemme alateitse vajaa vuosi sitten. Nyt on toinen raskaus puolivälissä, ja synnytystrauma odotetusti nostanut päätään. Edellinen synnytys oli ihan hirveä, vuorokauden makasin kyyneleet silmissä synnytyssalissa, epiduraalit eivät toimineet jne. Toivoisin tällä kertaa sektiota, mutta kaikki ovat pelotelleet, että palautuminen on todella vaikeaa.
Kuitenkin tuon alatiesynnytksen jälkeen en kävellyt 2 kuukateen mm. näistä syistä: eppari tulehtui, tikit irtoilivat ja avohaavat sattuivat ihan hulluna, sain emätin- ja kohtutulehduksen ja kärsin umpivirtsasta (virtsarakko ei tyhjentynyt kunnolla). Pahimpana kaikesta kohtukaan ei tyhjentynyt kunnolla, kaavintaan ei suostuttu eivätkä tyhjennyslääkkeet toimineet. Istukanpala tuli ulos 6 vko synnytyksestä ja vasta silloin alkoi kivut ja tulehdukset hellittää.
Voiko oikeasti sektiosta toipuminen olla tuota viime kertaa vaikeampaa, tai siis voi, mutta millaisia kokemuksia teillä on?
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:44"]Sektioon liittyy maidon nousun ongelmat. Alatiesynnytyksessä maito yleensä nousee nopeammin. Kolmesta lapsesta yksi syntyi sektiolla, perätilan vuoksi. Jouduin käyttämään pitkään lisämaitoa. Juokseminen oli ainoa, mitä en voinut kivun vuoksi tehdä moneen kuukauteen, muutoin ei ollut vaikeuksia toipumisessa. Suosittelen alatiesynnytystä! Ei se kahta kertaa ole niin kauheaa! Toka synnytys on nopeampikin.
[/quote]
Unohdin mainita, että itse en ole saanut kivunlievitystä kummassakaan alatiesynnytyksessä. Sattuuhan se ihan kauheasti, mutta sektiossa pahinta oli se seuraava vuorokausi, kun puudutus loppui. Minullekaan ei oikein sovi lääkkeet ja epiduraalit, eli alatiesynnytys on sikäli ollut itselleni helpompi, siis en ole ottanut ilokaasuakaan, koska kun kokeilin, oksensin heti ja heitin naamarin nurkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä kokemus vain kiireellisestä sektiosta, 3 kk aikaa. Ekat kaksi viikkoa oli täyttä helvettiä, vauvan hoitaminen vaikeaa kun haava niin kipeä. Mutta kun paraneminen lähti käyntiin niin kaikki mennyt hyvin. Leikkaus aiheutti kuitenkin hirveen turvotuksen ja meni kuukaus että raskauskilot ja hirveä maharöllö lähti laskuun. Vatsalihaksia en ole uskaltanut vielä tehdä... Haava on vino ja ruma, suunnitellussa varmaan tehdään siistimmin. Varaudu että ensimmäiset päivät voit olla tosi kipee ja lääkkeitä ei välttämättä saa tarpeeksi. Kotiin saa vaan buranaa ym mietoja lääkkeitä.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:44"]Sektioon liittyy maidon nousun ongelmat. Alatiesynnytyksessä maito yleensä nousee nopeammin. Kolmesta lapsesta yksi syntyi sektiolla, perätilan vuoksi. Jouduin käyttämään pitkään lisämaitoa. Juokseminen oli ainoa, mitä en voinut kivun vuoksi tehdä moneen kuukauteen, muutoin ei ollut vaikeuksia toipumisessa. Suosittelen alatiesynnytystä! Ei se kahta kertaa ole niin kauheaa! Toka synnytys on nopeampikin.
[/quote]
Mua kun pelottaa just toi, että alatiesynnytys on toisellakin kertaa yhtä hirveä. Nimittäin viimeksi avautuminen tyssäsi 4 senttiin, koska vauvan pää painoi lonkkaluuta. Alkoi ihan _jäätävä_ hermosärky, joka ei siis ole millään mittarilla verrattavissa supistuskipuun.
Ja sanon näin siitäkin huolimatta, että koin ne supistuksetkin ihan tajunnanräjäyttävinä, koska ne saatiin aikaan pelkästään lääkkeellisesti (kroppa ei ollut vielä valmis, mutta lapsivesi oli vihreää joten synnytystä oli vauhditettava).
Olen lukenut, että hermosärky on harvinainen mutta niille joille se iskee niin uusii seuraavissa synnytyksissä. Ts. erittäin todennäköisesti rakennevika. Rentoudu siinä sitten kun joku näkymätön sahaa sun jalkaa irti. Makaa kippurassa turhaan epiduraalin takia. Kipu ei hellitä tuntikausiin, toisin kuin supparit sentään menevät ja tulevat.
Jotenkin mulla jäi vaan fiilis, ettei mun vartalo osaa synnyttää. Raskausviikkojakin oli kertynyt jo 42 ja silti kroppa vaan junnasi vastaan.
Koska viime synnytyksessä hb laski 70:een, niin maitokin nousi vasta viikko synnytyksen jälkeen. Ei, imetys ei sujunut myöskään :D Stressasin hiuksetkin päästäni tuon kohtutulehduksen takia, ramppasin yhtenään päivystyksessä niin että imetys oli käytännössä mahdotonta. Ei siis odotuksia senkään suhteen.
Terv. Ap, maailman skeptisin synnyttäjä
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:44"]
Sektioon liittyy maidon nousun ongelmat. Alatiesynnytyksessä maito yleensä nousee nopeammin. Kolmesta lapsesta yksi syntyi sektiolla, perätilan vuoksi. Jouduin käyttämään pitkään lisämaitoa. Juokseminen oli ainoa, mitä en voinut kivun vuoksi tehdä moneen kuukauteen, muutoin ei ollut vaikeuksia toipumisessa. Suosittelen alatiesynnytystä! Ei se kahta kertaa ole niin kauheaa! Toka synnytys on nopeampikin.
[/quote]Tuokin on niin tapauskohtaista. Minä synnytin sektiolla ,ja ongelmana oli lähinnä se, että maitoa tuli tulvimalla, ihan liikasi asti. Lisämaitoa ei todellakaan tarvittu.
Minullakaan sektio ei vaikuttanut maidon nousuun tai riittävyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 20:35"]Minullakaan sektio ei vaikuttanut maidon nousuun tai riittävyyteen.
[/quote]
Hyvä kuulla tämäkin! :) Tuttuni on myös saanut 5 lasta sektiolla ja kaikkia täysimettänyt. Huoh, kun tietäisi etukäteen mitä kannattaa valita!
Ap
Minulle tehtiin sektio 11/2014. Sektio tehtiin aamulla, samana iltana hoitaja auttoi pystyyn. Ensimmäiset kerran kun liikkui oli se tönkköä ja teki vähän kipeää. Kohtu supistui hyvin, eikä jälkivuoto ollut mitenkään hirveän runsasta. Olimme sairaalassa vain 2 yötä, 3 yötä ensisynnyttäjällä ja sektioudulla ilmeisesti normaalia.. Lähtöpäivänä kävelin omassa huoneessa paljon, hoidin vauvaa jne. Sängyssä asennon vaihto oli se mikä teki kipeää. En tarvinnut leikkauspäivän jälkeen mitään vahvempia kipulääkkeitä.. Kotona söin muistaakseni 2 viikkoa perus kipulääkkeitä. Kävely ja rauhalliset kotiaskareet sujuivat ongelmitta. Muistaakseni kipeintä teki se kun makasi sängyllä ja vaihtoi asentoa kyljelleen tai nousi ylös. Itse kuvittelin kaiken pahemmaksi ja jälkikäteen voisin sanoa, että aika mitätöntä varmasti verrattuna alatiessynnytykseen. Niin ja haava parantui hyvin. En muista kauan se oli kipeä.. Annoin haavan olla rauhassa, suihkuttelin muutaman kerran päivässä, mutten näprännyt ja tunnustellut sen ihmeemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 16:05"]Minulle tehtiin sektio 11/2014. Sektio tehtiin aamulla, samana iltana hoitaja auttoi pystyyn. Ensimmäiset kerran kun liikkui oli se tönkköä ja teki vähän kipeää. Kohtu supistui hyvin, eikä jälkivuoto ollut mitenkään hirveän runsasta. Olimme sairaalassa vain 2 yötä, 3 yötä ensisynnyttäjällä ja sektioudulla ilmeisesti normaalia.. Lähtöpäivänä kävelin omassa huoneessa paljon, hoidin vauvaa jne. Sängyssä asennon vaihto oli se mikä teki kipeää. En tarvinnut leikkauspäivän jälkeen mitään vahvempia kipulääkkeitä.. Kotona söin muistaakseni 2 viikkoa perus kipulääkkeitä. Kävely ja rauhalliset kotiaskareet sujuivat ongelmitta. Muistaakseni kipeintä teki se kun makasi sängyllä ja vaihtoi asentoa kyljelleen tai nousi ylös. Itse kuvittelin kaiken pahemmaksi ja jälkikäteen voisin sanoa, että aika mitätöntä varmasti verrattuna alatiessynnytykseen. Niin ja haava parantui hyvin. En muista kauan se oli kipeä.. Annoin haavan olla rauhassa, suihkuttelin muutaman kerran päivässä, mutten näprännyt ja tunnustellut sen ihmeemmin.
[/quote]
Apua! Onko se noin helppoa? Oikeesti? :( Miksi kaikki sitten pelottelee sektiolla, onko se samanlaista liioittelua ja yleistämistä kuin kaikki "Naisen toosa menee pilalle synnytyksessä" jne.?
Nyt alkoi melkein harmittamaan, toivoin jotain kauhutarinaa jotta voisin luopua sektiohaaveista, kun en usko sitä kuitenkaan lopulta saavani :D
Ap
Sektio itsessään oli mainio kokemus, puudutus onnistui hyvin, ei kipuja. Osastolle siirtymisen jälkeen puudutuksen hävitessä alkoivat voimakkaat kivut. Hoitajien kommentoimana olin poikkeuksellisen kipeä, tarvitsin paljon kipulääkkeitä. Ensimmäiseen viikkoon en esimerkiksi pystynyt syömään istuallani, kun haavaan tuli niin kipeää. Sairalassa olin 6 vrk. Kotiin päästyäkin piti käydä välillä makuulle, kun alamaha kipeytyi pystyasennossa. Kipuja kesti (vähemmässä määrin) muutaman viikon. Mitään jälkihaittoja ei tullut .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sektion kipein osuus oli sen tipan laittaminen käteen :D (eikä sekään nyt oikeasti satu ja kestää ihan hetken) Sektion jälkeen sain pelkästään parasetamolia ja ibuprofeiinia, kivut pysyivät niillä hyvin poissa. Tarjolla olisi ollut voimakkaampiakin kipulääkkeitä, mutta en kokenut niitä tarpeellisiksi. Liikkuminen oli ehkä jotenkin tönkköä alkuun, koska pelkäsin tikkien ja haavan repeytyvän. Ylösnousemiset tein samasta syystä varovasti, mitään kipuja ei kuitenkaan ollut.
Jälkivuotoa oli noin pari viikkoa, koiran kanssa kävin lenkkeilemässä viiden päivän kuluttua sektiosta. Ennen jälkitarkastusta ei saanut nostella mitään vauvaa raskaampaa, tämä oli tosi vaikea muistaa ja muutaman kerran nostin koiraa syliin (mitään haittaa tästä ei kuitenkaan tullut). Noin 3-4 viikkoa sektiosta olo oli täysin normaali ja koin palautuneeni raskaudesta ja sektiosta täysin. Arpi tietysti jäi.
Kohtutulehdus ja umpivirtsa voi tulla myös sektion jälkeen, varsinkin jos niihin on taipumusta. Samoin sektiohaava voi tulehtua ja tikit repeillä, ellei pidä huolta puhtaudesta ja varo tikkejä.
Ihana kuulla, että useammalla on mennyt noin hyvin!
Tiedostan kyllä riskin tulehdusten uusiutumiseen, mutta riski kasvaa myös uuden alatiesynnytyksen jälkeen. Siksi mietinkin, että sehän ois melko sama mennä sektioon, jos on joka tapauksessa kohonnut riski saada umpivirtsa ja kohtutulehdus. Toki sitten se itse leikkaus ei ole mikään vaaraton juttu..
Mä kyllä ramppasin tuon jatkuvan pissahädän takia vessassa 3-5 kertaa tunnissa, ja joka kerta huuhtelin tikkejä ihan vainoharhasena. Vasta 3 kk synnytyksen jälkeen uskalsin luopua käsisuihkusta :D Eli en tiedä miten oisin enää voinut välttää tulehtumisen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 17:05"]Ihana kuulla, että useammalla on mennyt noin hyvin!
Tiedostan kyllä riskin tulehdusten uusiutumiseen, mutta riski kasvaa myös uuden alatiesynnytyksen jälkeen. Siksi mietinkin, että sehän ois melko sama mennä sektioon, jos on joka tapauksessa kohonnut riski saada umpivirtsa ja kohtutulehdus. Toki sitten se itse leikkaus ei ole mikään vaaraton juttu..
Mä kyllä ramppasin tuon jatkuvan pissahädän takia vessassa 3-5 kertaa tunnissa, ja joka kerta huuhtelin tikkejä ihan vainoharhasena. Vasta 3 kk synnytyksen jälkeen uskalsin luopua käsisuihkusta :D Eli en tiedä miten oisin enää voinut välttää tulehtumisen..
[/quote]
Tämä siis ap.
Sektiosta kulunut 4,5kk ja vieläkään en voi kävelyä rankempaa liikuntaa harrastaa. Noin vuorokausi meni sairaalassa, että pääsi sängystä ylös. Kohtu on pienentynyt hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on tehty 4 sektiota, ja kaikki mennyt tosi hyvin. Olen lähtenyt joka kerta sairaalasta 2 yön jälkeen, ja pärjännyt kotona yksinkin hyvin. Eikä tarttenut syödä pahemmin kipulääkettäkään :)
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 17:12"]Sektiosta kulunut 4,5kk ja vieläkään en voi kävelyä rankempaa liikuntaa harrastaa. Noin vuorokausi meni sairaalassa, että pääsi sängystä ylös. Kohtu on pienentynyt hyvin.
[/quote]
Voi ei :/ Onko tikit kuitenkin jo parantuneet? Siis tuleeko haava/arpi kipeäksi, jos esim. hölkkäät vai onko jotain muita liikunnan estäviä oireita?
Ap
Totuushan on se, että sektiossa (suunnitellussa semmosessa) on oikeasti vähemmän riskejä kun alatie synnytykessä. Tätä ei vaan haluta mainostaa, koska sektio on paljon kalliimpi kun normi synnytys. Ruotsissa ollaan siirrytty enemmn sektioihin nimenomaan koska se on turvallista sekä äidille että lapselle
Kipulääkkeitä söin viikon, en olisi ensimmäisen päivän jälkeen edes tarvinnut. En voi sanoa kärsineeni kivusta lainkaan. Tukalinta oli epiduraalin laitto mutta tämähän laitetaan monelle alatiesynnyttyksessäkin...
Riippuu kuin rankka tuo sessio on!
Minulle tehty kolme sektiota, joka kerran tulehtunut niin, että tarvinnut antibiootteja suoneen, viimeisellä kerralla myös haava tulehtui. Kivut olivat minulla hirveät, en päässyt huutamatta makuulle enkä ylös, vaikka söin kotona kolmea kipulääkettä päällekäin. Seksi sattui vuoden jokaisen sektion jälkeen. Lisäksi kun mahalihakset on leikattu auki kolmesti, on minulla napatyrä ja lievä vatsalihasten erkaantuminen. Ei kiva, mutta vaihtoehtoja ei ollut :).
Sektioon liittyy maidon nousun ongelmat. Alatiesynnytyksessä maito yleensä nousee nopeammin. Kolmesta lapsesta yksi syntyi sektiolla, perätilan vuoksi. Jouduin käyttämään pitkään lisämaitoa. Juokseminen oli ainoa, mitä en voinut kivun vuoksi tehdä moneen kuukauteen, muutoin ei ollut vaikeuksia toipumisessa. Suosittelen alatiesynnytystä! Ei se kahta kertaa ole niin kauheaa! Toka synnytys on nopeampikin.