Tunnetteko ihmisiä, jotka ovat "tahallaan" työttömiä?

Tunnen yhden etäisen sukulaisen, mutta eipä se enää pääsisikään, kun on ikää jo 60 ja viimeisestä työpaikasta lähemmäs 20 vuotta.

Minulla eräs läheinen kaveri työskentelee sosiaalityössä, jossa kohtaan paljon esim alle kolmekymppisiä nuoria aikuisia. Sanoi, että niitä on ihan aidosti todella paljon, jotka eivät halua töihin. Varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana määrä on räjähtänyt, kun tämä tuorein sukupolvi on aikuistunut. Peruste on aina se sama, että huonon palkan ja tukien välinen ero on olematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua elättää poliitikkoja, virkamiesmafiaa saati kolmannen sektorin hännystelijöitä.

Mutta koska enemmistö haluaa, niin elättäkööt siinä ohessa minuakin, sen voi ajatella ikäänkuin suojelurahan maksuna.

Muakin vtuttaa kaikki noi loiset.  sit niitä 4tsi4askoja ei ammuta edes.  Ei mitään järkeä maksaa veroja. Sit vaan jos sais palkan pimeänä edes kelpais työskennellä.

Ei jotkut opi muutaku kantapään kautta, joten katson tekeväni ainoastaan palveluksen tälle kansalle kun poltan kynttilää toisesta päästä.

Tunnen esim itseni. Teen kyllä töitä sovitellusti 1-2 viikkoa kuukaudessa ja työttömyyspäiviltä nostan kohtuu hyvää ansiosidonnaista. Pääsen näin normi kuukausiansiohin ja saan ottaa lunkisti yli puolet vuodesta. Ansiosidonnainen ei edes lopu vaan alkaa aina uudestaan kun työt synnyttävät aina uuden oikeuden ansiosidonnaiseen ja uuteen 400 päivään. Näillä mennään kun kokoaikaista hyväpalkkaista työtä ei ole löytynyt. Maassa maan tavalla. Olin aiemmin yrittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömän tuet nousee joka vuosi. Työtä tekevän tulot nousee joka 3-5 vuosi.

Ja sekös ottaa aivoon tällaista matalapalkkaista ihmistä. Asuminen kallistunut, sähkö, ruoka... Mutta matala palkkani on ja pysyy tukevasti samoissa euroissa. Ja jos joku nyt innostuu näsäviisastelemaan, että miksi et opiskellut, niin vastaus on se, että olisin toki, mutta kaikkia ei ole siunattu älyllä. (Mutta onneksi on siunattu nuukuuteen taipuvaisella luonteella).

Lähinnä olen mielessäni kironnut näitä elämäntapatyöttömiä. Ja mielestäni suurin osa näistä "masennuksen" takia eläkkeellä olevista on vain laiskoja ihmisiä, joita nyt sattuu ahdistaan vähän kaikki asiat. Anteeksi suorat ja kärkkäät puheeni, mutta epäreilua on, että lusmut voivat jatkaa samaan malliin, kun me työssäkäyvät olemme joutuneet enemmän tai vähemmän tiukkaan tilanteeseen.

No kun ei niitä "laiskoja ihmisiä" halua kukaan työnantaja ottaa riesakseen, niin se on turha puhua heidän työllistämisestään. Yksikään työnantaja ei heitä palkkaa, jos ei pistetä asetta ohimolle. Piste.

Osa-aikatyöt plus työttömyys sopii mulle ni voin reissata ja nauttia elämästä ihmisten ilmoilla. Järkkyä olis viettää tässsä harmaassa ja kylmässä korruptiovaltiossa koko vuosi ja pitkä talvi

Te "kunnon kansalaiset" olette itse ajaneet tilanteen tähän, olette luottaneet sokeasti poliitikkoihin ja virkamiehiin vuosikausia kuuntelematta varoituksia.

Teillä on kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa tätä muka-hyvinvointia aina vain lisääntyvine rajoituksineen ja veroineen.

Tai sit käytätte poliittista voimaanne ja se johtaa siihen, että poliitikot ja virkamiehet vie meiltä kurjalaisilta viimeisetkin suojelurahat ja pistää teidät maksamaan nekin seuraamukset, verotustahan ei tulla  keventämään, päinvastoin asiantuntijat vaatii lisää kuluja kasvattavaa kyttäystä yms.

Mä tiedän yhden sellaisen keski-ikäisen tapauksen, joka on syntynyt varakkaaseen perheeseen. On itse valmistunut yliopistosta, mutta ei ole tehnyt alansa töitä. Joitain lyhyitä pätkiä on ollut jossain asiakaspalvelutyössä. Hänelle on kuulemma aamuherätykset niin rankkoja. Asuu vanhempiensa ostamassa asunnossa, saa kuukausirahaa, vanhemmat maksavat ulkomaanreissuja ym.

Jos tämä henkilö olisi tuolla laiskalla ja nirsolla persoonallaan syntynyt taloustilanteeltaan erilaiseen perheeseen, olisi hänen elämänsä kaupungin vuokralähiössä pienessä kerrostaloyksiössä ilman matkailuja ja shoppailuharrastustaan.

Eli kyllä ne kouluttautuneet ja varakkaatkin niitä lusmuja tähän maahan tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Niin, mikä sitten on tahallaan. Nykyään ihmisillä on sen verran itsearvostusta että eettistä tajua, että ihan mihin tahansa hommiin ei välttämättä olla valmiita. Esim. itse en suostu valmistamaan lihaa ruoaksi saati maistamaan sitä, vaikka muuten olen työskennellyt keittiöissä. Mutta jotkut pikaruokapaikat olisivat ehdottomasti poissa laskuista - ylipäänsä sellaiset paikat, joissa työntekijällä ei ole mitään arvoa.

Olenko sitten "tahallani" työtön, jos en onnistu saamaan kokopäiväistä työtä, vaikka varmaan pääsisin sinne Hesburgeriin tai muuhun paikkaan, missä työehtosopimuksia rikotaan ja poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Vaikea perustella itselleen jonkun suuryrityksen sylkykupiksi hakeutuminen. Työtä kyllä teen ihan mielelläni ja onneksi olenkin kivassa ravintolassa osa-aikaisena. Mutta moni ei ihan ymmärrettävästi halua osaksi sellaista työkulttuuria, mitä on viime aikoina mediassa esitelty.

Ei ehkä kannata perustaa käsitystä työnantajasta pelkästään jonkun some-jutun perusteella. Kun kuulut liittoon, niin olet työntekijänä varsin vahvoilla pitämään kiinni työehtosopimuksesta. Lue se sopimus ja pidä alkuun itse siitä kiinni. Olen huomannut, että esim. palkkaerimielisyys usein johtuu siitä, ettei työntekijä itse ole tessiä lukenut ja sen ehtoihin tutustunut. Kun totuus valkenee, niin sitten se on jostain syystä työnantajan vika.

Vierailija kirjoitti:

Olen ja näin sanon kysyjille. Totuus on, että en uskalla mennä töihin koettuani siellä aiemmin joka ikisessä työpaikassa törkeää työpaikkakiusaamista. Ihan ulkonäköön kajoavaa ja kaikkea muuta mahdollista. Olen ollut pois työelämästä pitkälti yli 10v tekemättä päivääkään töitä. 

On kyllä harvinaisen huono tuuri, jos joka paikasss on joutunut törkeän työpaikkakiusaamisen uhriksi. Alkaisin jo miettiä, josko oma sietokyky kiusaamiseen on kovin alhainen. Se, että annetaan työtehtävät, edellytetään että ne tehdään aikataulussa ja huolella, ei ole kiusaamista. Eikä se, että kuskille asiasta sanotaan ja ohjataan toimimaan oikein.

Mieheni. Kun täytti 50 v, sai toisen burn outin.

Tuli yt neuvottelut ja itse sanoi pomolle hän ei voi enää tätä työtä tehdä.

Oli sairaslomalla 3 kk, tuli töihin, sai irtisanomispaperin. Sai toiset 3 kk sairaslomaa ja vielä 9 kk täyttä palkkaa.

Sijoitusasunnot tuottavat sen verran, että pärjätään. Menot myös väheni paljon, kun jäi pois töistä

Kyllähän tuolla naapurissa kokeiltiin systeemiä, jossa työnantajalle kerrottiin että "Tänne tulee sitten töihin tää kaveri tästä, sen palkka on tän ja tän verran. Keksikää sille jotain tekemistä". Ei se siellä kovin hyvin toiminut.

Työpaikoistahan taistellaan. Ei se ole keltään pois jos joku ei siihen osallistu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuolla naapurissa kokeiltiin systeemiä, jossa työnantajalle kerrottiin että "Tänne tulee sitten töihin tää kaveri tästä, sen palkka on tän ja tän verran. Keksikää sille jotain tekemistä". Ei se siellä kovin hyvin toiminut.

Löydettiinpä siellä naapurissa lääke myös työhaluttomuuteen. Paikallisella työleirillä järjestettiin "lakko". Työnjohtaja tuli paikalle ja kysyi leiriläisiltä, että "menettekö töihin vai?", vastaus oli "ei". Paikalle tuotiin konekivääri ja kysyttiin uudelleen. Vastaus oli hieman epäröivämpi "ei". Konekiväärimies alkoi sen sijaan töihin. Tämän jälkeen takarivissä elossa selvinneiltä kysyttiin jälleen kerran "menettekö töihin vai?" Kaikki lähtivät kaivokselle sen enempää mukisematta. Tämä tarina on tosi.