Lue keskustelun säännöt.
Missä introvertit on töissä?
28.01.2022 |
Haluan introvertti voittoiseen työyhteisöön. Mistä löytää? Uuvun työ-ja taukotilan kälättäjistä.
En halua kertoa mitä mun eväsleivän välissä on, enkä halua tietää mitä sun leivän välissä on. Eikö voi olla vaan hiljaa ja syödä.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjastoissa?
Olen kirjastossa töissä enkä saa hetken rauhaa hölösuu-työkaverilta. Ja tauolla tuppaa kaikki samaan pöytään koska eivät kai saa muulloin seuraa kuin töissä. Siinä sitten kaikki istutaan hiljaa kun hölö kertoo puutarhansa suunnittelusta ensi kevättä varten.
Tosin työ itsessään on armeliaan itsenäistä, ja asiakaskohtaamisissa saa ottaa yhden kerrallaan.
(suuri kirjasto, en kerro missä)
Mä olen ainakin kertonut työkavereille suoraan että olen vähän erakkoluonne ja vietän tauot mieluiten yksin. Niin voi tehdä ja elämä helpottaa. Pitääkö ehkä jokunen ekstroverttitantta minua omituisena - ehkä, todennäköisesti, mutta mitä sillä on väliä? Työntekooni se ei vaikuta mitenkään, työni ei ole miellyttää työkavereita.
Hyvin olet tehnyt, itse en kehtaa kun määräaikaisuuksien kanssa on tällaista mitä on. Kohta olen joko kortistossa tai ojassa kun joku vihjaa että ei oo kivaa olla mun kanssa töissä. Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä käy muiden kanssa samaan aikaan tauoilla. Itse olen aina tehnyt niin. Kahvitauot vietän omalla työpisteelläni. Lounaalle menen eri aikaan kuin useimmat muut, he menee klo 11 ja minä klo 13. Ihmettelen aina että ihmiset on niin lampaita että ne ei vain uskalla olla yksin jos kerran haluavat, ja sitten valittavat että se olisi muiden vika että seurassa johon he itse hakeutuvt on puheliaita ihmisiä.
Ei ole mahdollista minun työpaikallani. Kaikki ahtaudumme samaan aikaan pieneen taukohuoneeseen, jossa sellainen meteli, että tarvitsisi korvasuojat. En jaksa selittää, missä olen töissä, mutta oikeasti tämä on pakko kestää. Saan varmasti kuulonaleneman taukohuoneen metelin takia puhumattakaan, että tauoilla voisi rentoutua.
Usko tai älä, mutta konsulttina. Toki normaalit vuorovaikutustaidot on hyvä olla, mutta varsinkin asiantuntijapuolella tehdään hyvinkin itsenäistä työtä, tiedot vaihtuu sähköpostilla. Ne ekstrovertimmat hoitaa sitten projektikoordinaattorin ja viestinnän ym. enemmän vuorovaikutusta vaativat tehtävät.
Jopa yliopistolla työskennellessä piti tehdä enemmän f2f-yhteistyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokanopettajana. Kyllä, välillä kyseenalaistan itsekin alavalintani. Taukotilaan en mene juuri koskaan, vaan vietän välitunnit luokassa hiljaisuudessa rauhoittuen ja esimerkiksi kokeita tarkastaen.
Työskentelen etänä. Asiantuntijatyö joten paljon kontakteja ja esiintymistä, mutta minulle se ei ole ammatillisesti ongelma. Kun oltiin vielä toimistolla, kävin eri aikaan syömässä kuin muut enkä mennyt kahville. Aiheutti toki mutinoita mutta eipä tuo minua hetkauta :) Oma aika kuuluu minulle eikä muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä käy muiden kanssa samaan aikaan tauoilla. Itse olen aina tehnyt niin. Kahvitauot vietän omalla työpisteelläni. Lounaalle menen eri aikaan kuin useimmat muut, he menee klo 11 ja minä klo 13. Ihmettelen aina että ihmiset on niin lampaita että ne ei vain uskalla olla yksin jos kerran haluavat, ja sitten valittavat että se olisi muiden vika että seurassa johon he itse hakeutuvt on puheliaita ihmisiä.
Ei ole mahdollista minun työpaikallani. Kaikki ahtaudumme samaan aikaan pieneen taukohuoneeseen, jossa sellainen meteli, että tarvitsisi korvasuojat. En jaksa selittää, missä olen töissä, mutta oikeasti tämä on pakko kestää. Saan varmasti kuulonaleneman taukohuoneen metelin takia puhumattakaan, että tauoilla voisi rentoutua.
Olin aiemmin työpaikassa, jossa myös oli samansorttinen meteliongelma.
Aloin pokkana vaan pitää kunnollisia kuulosuojaimia, kun puhe asiasta ei mennyt perille.
Kuulosuojaimet todella toimi ja niitä alkoi lainata yks jos toinen muukin, kun oli tarve keskittyä johonkin muitten kälättäessä.
Koodaan. Meillä tiimissä on kaikki muutkin introverttejä. Hoidetaan työt ja ollaan hiljaa. Nyt vielä on saanut olla melkein kaksi vuotta etänä, niin on entistä kivempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen suomentaja. Teen töitä yksin, editointi kustantajan kanssa onnistuu pääsääntöisesti puhelimessa tai sähköpostilla. En ole mikään erakko, mutta sosiaalinen kanssakäyminen kuluttaa voimavarojani ja tarvitsen aikaa siitä palautumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen projektipäällikkönä sote-sektorilla. Paljon kokouksia, seminaareja, koulutuksia, esiintymistä yms, mutta tällä hetkellä työskentelen täysin etänä ja pandemian jälkeenkin suurimman osan aikaa. Toimistolla ollessanikin päätän itse, milloin pidän lounastaukoni ja missä, eli halutessani voin syödä toimiston keittiössä tai lähteä ravintolaan tai lämpimällä ilmalla vaikka eväiden kanssa ulos puistonpenkille.
Vierailija kirjoitti:
Postinkantaja oli hyvä idea 👍.
Nykyään kyllä. Aikoinaan enoni oli postinkantaja ja ihmiset odottivat ikkunan äärellä, koska se kusti polkee omalle kohdalle ja eikun juttusille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metsuri, ruokatauolla kuuluu vain puiden humina.
Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt, että vaarallisen työn takia vieressä kuuluu jatkuvasti seistä työsuojeluvaltuutetun. Joku puskanraivaus tien poskesta ei nimittäin onnistu enää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsuri, ruokatauolla kuuluu vain puiden humina.
Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt, että vaarallisen työn takia vieressä kuuluu jatkuvasti seistä työsuojeluvaltuutetun. Joku puskanraivaus tien poskesta ei nimittäin onnistu enää yksin.
Harvesterissa saa istua yksin.
Olen sosiaalinen introvertti ja olen reportteri. Pärjään ihmisten kanssa, mutta tarvitse omaa aikaa palautumiseen.
Insinöörinä asiantuntijana turvallisuusalalla. Sopivassa määrin asiakaskontakteja, pääosin yksin koneen ääressä. Rakastan!
Tällä hetkellä asiakaspalvelijana. Teen työtä yksin, eli ainoat ihmiskontaktit päivän aikana tulevat asiakkaista, onneksi. Ei kyllä ole mikään unelmaduuni ja haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain muuta, mutta on tämä luksusta verrattuna töihin joissa on tiivis työporukka.
Esimerkiksi minä olen hesburgerilla. Inhoan tuota paskaduunia introverttina yli kaiken, kassan puolella pitäisi osata olla mielin kielin kaikille naama nurin päin tuleville mummoille, käytöstavat täysin unohtaneille teineille ja itseriittoisille Karen-äideille. Keittiön puolella taas pitäisi osata jauhaa paskaa ja vitsailla muille työntekijöille, joista suurin osa on itseäni melkein kymmenen vuotta nuorempia ja jutut sen mukaisia. Olen siis alanvaihtaja, opintotukikuukaudet käytetty edelliseen tutkintoon ja tämä oli ainoa työpaikka jonka tähän hätään sain. Pakko vaan jaksaa opintojen ohella, jotta saisin jostain rahaa elämiseen...
Koulussa. Hyvin pärjään. Vapaalla en sitten seuraa juurikaan kaipaa.