Lapsi ihastunut samaan sukupuoleen
Eli kuten otsikossa: Meillä yläasteikäinen tytär on ihastunut tyttöön. Tämä selvisi mulle vahingossa kun näin tälle tytölle kirjoitetun kirjeen. Tytär pyysi tuomaan koululle tavaroitaan kun menin häntä hakemaan, ja kirje oli samassa paikassa kuin nämä tavarat. Monta kertaa vielä laittoi viestiä, että otathan sieltä ne mitä hän tarvitsee mukaan kun menevät suoraan koululta kaupungille.
En nyt tiedä mitä ajatella. Ihan kuin hän olisi tarkoittanut mun löytävän kirjeen? En kuitenkaan aio asiasta mitään sanoa, enkä ilmaista, että tietäisin. Olisin nimittäin voinut laittaa kirjeen pois, enkä olla utelias, nostaa sen vaan tavaroiden päältä pois enkä tirkistellä.
Itse ihastumisasia ei mua haittaa, sama se seurusteleeko tytön vai pojan kanssa, kunhan tykkää toisesta ja toinen on hänelle kiva ja tykkää takas. Puolisolle tulee olemaan kova paikka, hän on homoseksuaaleja vastaan, raivosi silloinkin kun homoseksuaalien avioliittolaki hyväksyttiin. Arvelin jo silloin tyttärestä jotain, hän oli niin innokkaasti lain puolella. Itse olen sanonut, että mulle on ihan sama, rakastutteko samaan vai eri sukupuoleen, kunhan olette onnellisia. Voi olla vaikea paikka tytölle kertoa ihastuksesta kotona kun pelkää isän reaktiota.
Ehkä hän jätti tuon kirjeen niin selkeästi esiin siksi, että näkisinkin sen ensin, joku varovainen kokeilu mitä tapahtuu. Ei tässä auta kuin toimia ihan samoin kuin jos olisi ihastunut poikaan: Antaa tilaa ja olla läsnä ja jutella jos tytär sitä tarvitsee. Voi olla, että on ihastumiskokeilu, miltä tuntuisi ihastua tyttöön. Voi olla myös, että tyttö on homoseksuaali. Siinä tapauksessa tulee tytölle aika ranka tilanne, ellei isänsä ota asiaa rennommin kuin puheissaan ottaa tällaisia asioita pohtiessa. Ollaan juteltu mitä ajattelisimme, jos jostain lapsesta tulisi homoseksuaali ja miehelle se on ollut aina asia josta ei kykene edes keskustelemaan kun ei kestä sellaista. Olisi kuulemma niin kammottavaa. Toisaalta ehkä sen todella tapahtuessa hän huomaisi ettei se niin kamalaa olekaan? On puoliso kyllä vitsaillut tytölle, että milloinkas sun poikaystävä tulee meille kylään? Ai ei ole poikaystävää? Entäs milloinkas sun tyttöystävä tulee kylään? Ai ei ole tyttöystävääkään?
Olipa yllätys joka ei ollut toisaalta yllätys yhtään. Nyt vaan eteenpäin miettien miten osaan tukea tyttöä. Ihan sama kenen kanssa seurustelee, ensimmäinen seurustelusuhde on aina jotenkin jännittävä ja jos se loppuu, on nuorena sekin suru ylipursuava. Nuorena tunteet ovat vuoristorataa!
Kommentit (27)
Tärkeintä on nyt eristää tytär, ettei homous pääse leviämään kanssaväestöön. Tutustu esim. oheiseen Lapinlahden lintujen opetusvideoon.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 17:58"]
Voi olla myös bi.
[/quote]
Kaikki on bi ja loput vielä kehtaa piileskellä asialta <3
Itse 12v tyttö. Oon bi mut miten helvetissä mä sen äitille kerron :0
No kerron nyt yhen jutun. Olin eskarissa ja silloin sen aikainen 2 lk tyttö oli ihastunu muhun oon siis tyttö 14v. Se oli kokoajan silleen oot söpö oot kaunis oon ihastunu suhun ja niin edespäin ja minähän tietenkin murisin sille ja näytin kieltä. Vihasin sitä.
Tarvitseeko asia jotain tukea? Homosuhteissa ei ole mitään outoa sen enempää kuin heterosuhteissakaan. Aika vanhanaikaista ajatella edes niin. Sen joutuu ihan erikseen opettamaan lapselle että niissä on. Sen poisoppiminen on sitten haastavaa, mutta luonnostaan lapsi ei ihmettele.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 18:53"]
Minusta on hienoa lukea ajoittain näitä vanhempien kirjoituksia joissa asiaan suhtaudutaan avoimesti ja empaattisesti. Sellaisella terveen huolestuneella tavalla. Ei huolestuneena niinkään suuntautumisesta itsestään vaan lapsen pärjäämisestä asian kanssa.
[/quote]
Eihän tässä muuten voi suhtautua. Ei se ole minun elämäni, se on tyttären elämä. En minä voi määrätä keneen hän saa ja keneen ei saa ihastua. Homoseksuaalisuus kuitenkaan ei ole yhteiskunnan parisuhteen normi, joten sitä miettii minkälaista lapsi voi elämässään kohdata. Lisäksi se on varmasti lapselle stressi: kuinka asia kertoa vanhemmille ja muille läheisille ja mikä suhtautuminen on. Miten sitä itse osaisi antaa lapsen ymmärtää, että aina uskaltaa vanhemmille puhua asioista eikä tarvitse yksin niitä pohtia. Ettei me suututa, ehkä isä järkyttyy tai varmasti järkyttyy, mutta se menee ohi. Koska aina lapsi itse on tärkeämpi kuin mikään muu.
AP