Etätyöpäivät vaikuttaa mukavilta.

Riippuu työpaikasta. Meillä ei voi kesken päivää lähteä lenkille tai kaupoille. Tai jos lähtee, pitää leimata itsensä ulos, ja tehdä vastaavasti pidempi päivä. Suihkussa voi tietysti käydä, jos sen ehtii tehdä puolen tunnin ruokatauolla.

Palstalla saa käsityksen, että etätöissä ei tarvitse tehdä mitään. Meillä työskentelyä seurataan ehkä vielä tarkemmin, kuin työpaikalla.

No onhan se mukavaa, tosin työpäivän pituus on ihan sama riippumatta onko toimistolla vai ei, eli jos käy kesken päivän ruokakaupassa tai lenkillä niin päivä jatkuu sitten illalla pidempään. Toisaalta työmatkaan ei kulu aikaa, kyllä siinä usein ehtii pitää pieniä jalottelutaukoja ja laittaa tiskejä tai pyykkejä ym. pieniä kotitöitä ilman että se varsinaisesti pidentää työpäivää, hyvän vaan tekee nousta ylös ja laittaa pyykit narulle välissä, työpaikalla sama aika menisi kahvinkeittimelle jonottaessa tai jonkun työkaverin kanssa jutellessa. Mutta sitten taas jos on päivä täynnä palavereja niin eipä siitä koneelta ehdi mihinkään nousta, hyvä jos syödä ennättää jossain välissä. Ja töiden ja vapaa-ajan ero hämärtyy, kun se työkone on siinä läsnä koko ajan, ja herkästi tulee illallakin tehtyä joku pikku juttu jos on homma jäänyt kesken. Toisille sopii, toisille ei.

No huh! Hyvä kun syömässä ehtii käydä! Paljon intensiivisempää kuin toimistolla.

Juuri näin. olen kohta vuoden tehnyt etänä töitä, kun aloitin työt työttömyyden jälkeen. Voi herätä just ennen töiden alkua, avata läppärin, juoda kahvit. Päivällä otan päiväunet, joskus teen pienen ulkoilun tai hiihdän. Selaan nettiä jne. On hiljainen työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu työpaikasta. Meillä ei voi kesken päivää lähteä lenkille tai kaupoille. Tai jos lähtee, pitää leimata itsensä ulos, ja tehdä vastaavasti pidempi päivä. Suihkussa voi tietysti käydä, jos sen ehtii tehdä puolen tunnin ruokatauolla.

Palstalla saa käsityksen, että etätöissä ei tarvitse tehdä mitään. Meillä työskentelyä seurataan ehkä vielä tarkemmin, kuin työpaikalla.

meillä ei ole tuollaista kyttäämistä. Jos työt jäävät tekemättä niin kyllä se huomataan. Ei siis tarvita aktiivista kyttäystä leimauksien tai muun muodossa.

Ja parasta on kun ei tarvii nähdä työkavereita!

Etätyöt opettivat minulle oman rytmin. Aloitan aamulla kello 6. Noin kello 10 käyn jossakin liikkumassa noin tunnin verran ja sitten lounaalle. Kello 13 alkaen toinen työrupeama. Pieni tauko 16-17 ja illalla vielä 19-20 katson, että kaikki on tehty.  Jos töitä on viikonloppuna, teen ne pois, enkä enää siirrä niitä eteenpäin. Stressiä on vähemmän, työtunteja ehkä enemmän, mutta ei haittaa. 

Mulla etäpäivä eroaa konttoripäivästä siten, että avaan tietokoneen kotona aiemmin ja suljen sen aiemmin, eli silloin, kun lähtisin kodin ovesta ulos, kävelenkin huoneeseeni ja avaan tietokoneen. Ja tauoilla saatan vaikka tyhjentää tai täyttää tiskikoneen tai pyykkikoneen. Tosin työpaikallakin välillä tyhjennän ja täytän tiskikonetta, meillä kun ei kukaan muu kuin me työntekijät sitä tee. Tavoitettavissa on oltava 9 ja 15 välinen aika, oli sitten konttorilla tai etänä, näin lähtökohtaisesti.

Meillä ei kukaan vahdi kuinka kauan ja mihin aikaan töitä tehdään, kunhan ne tulee tehdyksi. Kotona saa tehtyä lyhyemmässä ajassa enemmän, kun ei ole kukaan keskeyttämässä ja lätisemässä turhanpäiväisyyksiä. Työpaikalla menee tunti pari päivässä hukkaan ihan tarpeettomaan sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Etätyö päiviä on erilaisia. Meillä on palaveria heti aamusta ja koko päivän saa istua koneella.

Kaverini päivittää faceen kuvia, kuinka pitää etätyö päivää miesystävänsä kanssa porealtaassa ja välillä ulkomailla juosten maratoneja ja käyden salilla.

Työt on niin erilaisia. Toiset voi ottaa rennommin, toiset paiskii hommia sen kahdeksan tuntia

Miksi et ap hakeudu helppoihin etätöihin? 

Vierailija kirjoitti:

Etätyöt opettivat minulle oman rytmin. Aloitan aamulla kello 6. Noin kello 10 käyn jossakin liikkumassa noin tunnin verran ja sitten lounaalle. Kello 13 alkaen toinen työrupeama. Pieni tauko 16-17 ja illalla vielä 19-20 katson, että kaikki on tehty.  Jos töitä on viikonloppuna, teen ne pois, enkä enää siirrä niitä eteenpäin. Stressiä on vähemmän, työtunteja ehkä enemmän, mutta ei haittaa. 

Ei millään pahalla, mutta päiväsi kuulostaa kamalta. Koko päivä menee käytännössä työskentelyyn.

Meillä on etätyössä ihan samat minuutintarkat ajat työnteolle ja tauoille kuin muutoinkin eli ei mahdollisuutta lorvailuun tavallista enempää.

Plussan puolella kuitenkin kokonaisuus. Työmatkoissa on säästynyt paljon ja parkkipaikan vuokra työpaikan lähellä jäänyt kokonaan pois. Voi nukkua pitempään ja käydä suihkussa vaikka varttia ennen työpäivän alkua. Istun usein pyyhe ympärillä ja papiljotit päässä ensimmäiseen taukoon saakka :) 

Elämän pieniä iloja. Joskus, jos on palaveri missä pitää olla kamera päällä, pukeudun ihmisiksi.

Kohta kaksi vuotta ollut etätöitä ja kerran olen ollut keskellä päivää lenkillä, ja sekin oli esimiehen pyyntö kun palaveerasin hänen kanssaan. harvoin on tilannetta, että ei tarvitse tehdään mitään muistiinpanoja esim palaverin aikana. Mutta joo, ruokakauppatilaus onnistuu tässä työn ohessa (vie 5-10min), joku pesukoneen täyttö ja pyykin kuivumaan ripustaminen onnistuu tässä samalla myös. Ja onhan tässä itselläkin joka päivä sellainen 1,5h enemmän työaikaa, kun työmatkaan ei mene minuuttiakaan. 

Aika romanttinen kuva etäpäivistä. Onhan ne kivoja silloin tällöin, mutta pitkä etätyöputki on puuduttavaa. Todellisuudessa sitä nukkuu pidempään, jolloin päivä ei ala yhtään aikaisemmin kuin jos menisi toimistolle. Ergonomia on vähän niin ja näin, hartioita ja päätä särkee jatkuvasti. Kunto huonontuu, koska työmatkojen hyötyliikunta jää pois. Päivät täyttyvät etäpalavereissa, aina jollain on huono yhteys ja siihen säätämiseen menee aikaa. Ja paljon hyödyllistä tietoa jää saamatta, kun ei tule vaihdettua kuulumisia kahvitauolla. Hyvänä puolena on, että pieniä kotitöitä pystyy tekemään etäpäivän aikana.

Miehen kanssa kumpikin etänä oltu nyt kaksi vuotta. Mulla onneksi oma huone, josta saan oven kiinni. Kyllä tässä silti on pinna tiukilla kohtuuttoman usein, kun työt niin erilaiset. Miehen työ vaatisi ehdotonta hiljaisuutta, minun työni on ajoittain hyvinkin äänekästä. Onneksi on väliovi ja vastamelukuulokkeet

Vierailija kirjoitti:

Etätyö päiviä on erilaisia. Meillä on palaveria heti aamusta ja koko päivän saa istua koneella.

Kaverini päivittää faceen kuvia, kuinka pitää etätyö päivää miesystävänsä kanssa porealtaassa ja välillä ulkomailla juosten maratoneja ja käyden salilla.

Työt on niin erilaisia. Toiset voi ottaa rennommin, toiset paiskii hommia sen kahdeksan tuntia

No kyllä kai sillä kaverillasikin jotain työtehtäviä on, jotka pitää saada hoidetuksi? Tuskin lilluu kahdeksaa tuntia porealtaassa. Itselläni on niinä päivinä; kun ei ole mitään aikataulutettuja palavereja tms, täysin vapaa aikataulu. Työt saa tehdä mihin aikaan vaam, kunhan hoitaa hommansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etätyö päiviä on erilaisia. Meillä on palaveria heti aamusta ja koko päivän saa istua koneella.

Kaverini päivittää faceen kuvia, kuinka pitää etätyö päivää miesystävänsä kanssa porealtaassa ja välillä ulkomailla juosten maratoneja ja käyden salilla.

Työt on niin erilaisia. Toiset voi ottaa rennommin, toiset paiskii hommia sen kahdeksan tuntia

No kyllä kai sillä kaverillasikin jotain työtehtäviä on, jotka pitää saada hoidetuksi? Tuskin lilluu kahdeksaa tuntia porealtaassa. Itselläni on niinä päivinä; kun ei ole mitään aikataulutettuja palavereja tms, täysin vapaa aikataulu. Työt saa tehdä mihin aikaan vaam, kunhan hoitaa hommansa.

Sitähän kirjoitin. Työt ovat niin erilaisia

Minun helppo etätyöni jatkuu esimerkiksi huomenna klo 16 alkavan ulkomaisten kollegojen kanssa pidettävän palaverin merkeissä, varmaan sinne iltaseitsemään asti menee.

Etätöissä on parasta se, ettei tarvi enää tuhlata aikaa ruuhkissa ja työt voi aloittaa heti, kun on kaatanut kupposen kahvia itselleen. Vapaa-aikaa jää enemmän. Mutta ei tämä pelkkää auvoa siltikään ole. Välillä iskee melkoinen apatia, kun puurtaa yksin ja muita näkee lähinnä videon välityksellä muutaman kerran viikossa. Se ei ole samanlaista ihmisten välistä viestintää kuin livenä olisi. Etätyöaikana (kohta 2 vuotta) olen myös huomannut usein miettiväni, olenko riittävän hyvä työssäni, osaanko mitään. Vasta nyt alan tajuta, että se varmaan johtuu siitä, että kaikki ne normaali lähityössä työyhteisöltä tulevat pienet signaalit ovat jääneet vähiin. Pitäisi ehkä jotenkin erikseen panostaa sellaiseen keskinäisen kehumisen kerhoon, mutta toisaalta sekin tuntuu vähän teennäiseltä.